Valtaosa sote-alan ammattilaista kokee eettistä kuormitusta työssään

Eettisen kuormituksen taakka painaa harteita sote-alalla, selviää JHL:n kyselystä. Kokemus siitä, että työtä joutuu tekemään omien arvojen tai sääntöjen vastaisesti syntyy esimerkiksi tilanteessa, jossa aika ei riitä asiakkaan kohtaamiseen tai työn laadusta joutuu muulla tavoin tinkimään. Eettistä kuormitusta kokee noin yhdeksän kymmenestä sote-alan ammattilaisesta.

JHL:n kysely paljastaa jäävuoren huipun sote-alan ammattilaisten kokemasta eettisen kuormituksen taakasta.

”Eettinen kuormitus sote-alalla” -kysely lähetettiin marraskuussa 2022 kaikille sote-alalla työskenteleville jäsenillemme. Vastauksia saimme noin 900 jäseneltä. Vastaajista kolmannes (32 %) työskenteli vanhustyön parissa, neljännes (25 %) vammaistyön alalla, vajaa neljännes (23 %) sosiaalityön alalla, 16 % terveysalalla ja 4 % välinehuollossa. 

Tulokset olivat yhdellä sanalla kuvaten: hurjia. Vastaajista jopa 86 %:lla oli eettisen kuormituksen kokemuksia.   

Eettinen kuormitus syntyy tilanteista, joissa työntekijä kokee, ettei voi tehdä työtään oikeaksi katsomallaan tavalla. Työtehtävän suorittaminen on tällöin omien arvojen tai sääntöjen vastaista. Se voi johtua kiireestä, perehdytyksen puutteesta tai monista muista asioista. Kuormitusta ei välillä itse huomaa, vaan se voi ilmetä salakavalasti, esimerkiksi stressinä  tai fyysisenä tunteena, kuten väsymisenä. 

Eettistä kuormitusta voi ilmetä lähes kaikilla aloilla, mutta sote-alalla se on yleisempää, koska töitä tehdään niin tiiviisti ihmisten kanssa. Kun töitä joudutaan priorisoimaan ja tekemään valintoja, sen vaikutukset ovat suoraan nähtävillä esimerkiksi asiakkaan kunnon tai elämänlaadun muutoksina.  

Työterveyslaitoksen mukaan eettisesti haastavia tilanteita on pääpiirteissään kahdenlaisia. Joissakin tilanteissa työntekijä ei tiedä varmasti, miten hänen tulisi toimia. Lisäksi on myös tilanteita, joissa joudutaan toimimaan omien arvojen tai sääntöjen vastaisesti.  

JHL:n tekemässä kyselyssä kysyttiin myös, mistä eettisen kuormittumisen tunne johtui. Eniten ääniä sai vastausvaihtoehto: ”Olen voinut käyttää asiakkaan hoitamiseen vähemmän aikaa kuin olisi mielestäni pitänyt”. Näin koki  63 % vastaajista.

Kyselyyn vastanneista yli puolet (53 %) kertoi joutuneensa priorisoimaan (asettamaan tärkeysjärjestykseen) työtehtäviään uudelleen. Tämän seurauksena  asiakas ei ollut välttämättä saanut kaikkia niitä palveluita, joita hänen olisi kuulunut saada (58 %). Lisäksi yli puolet vastaajista (53 %) oli joutunut toimimaan omien eettisten arvojensa vastaisella tavalla työssään.

Näissä kaikissa mainituissa kohdissa työntekijät kokivat selkeästi joutuneensa kamppailemaan työn asettamien vaatimusten ja omien arvojensa ja sääntöjen välillä (esimerkiksi palvelusopimus ja työpaikan käytännöt) välillä.  

Kun näitä tapahtuu usein, se lisää riskiä myös työkyvyn heikkenemiseen. Siksi työpaikoilla olisi erittäin tärkeää käydä avoimesti eettiseen kuormitukseen liittyviä asioita läpi.  

Kyselyssämme kuitenkin tuli ilmi, että yli puolella työpaikoista (52 %) eettisestä kuormituksesta ei ollut ollenkaan keskusteltu. Se kertoo varmasti ainakin työpaikkojen kiireestä ja resurssipulasta, mutta osaltaan myös siitä, mitä työpaikoilla pidetään tärkeänä.  

Tämänkin takia työpaikoilla pitäisi entistä enemmän kuunnella työntekijöitä, heillä on paljon hyviä näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä liittyen myös muihin työelämän haasteisiin. Eettisen kuormituksen kokemisessa – kuten myös muiden työhyvinvointia vähentävien asioiden kanssa – tulisi aina toimia ennaltaehkäisevästi. Tulipalojen sammuttelu vie voimia, eikä näiden haasteiden juurisyihin päästä tällä tavalla käsiksi.  

Sote-alan (ja toki muidenkin) työpaikoilla olisi nyt tarpeen nostaa eettisen kuormituksen kissa pöydälle! Ei ole mikään häpeä kokea näitä tunteita. Niitä tulee väistämättä eteen, kun tehdään työtä tuen tarpeessa olevien ihmisten kanssa.

Eettistä kuormitusta voidaan kuitenkin vähentää luomalla työpaikoille rohkaiseva ilmapiiri, jossa näitä asioita voidaan käsitellä. Näin lisätään työpaikoilla avoimuutta ja kaupan päälle työhyvinvointi lisääntyy. 

JHL on selvittänyt eettistä kuormitusta myös varhaiskasvatuksessa. Lue uutinen siitä, miten varhaiskasvatuksen työntekijät vastasivat.