Yhteistoiminta hyvinvointialueilla: Kysely paljasti haasteita ja onnistumisia
Hyvinvointialueille siirtymisen valmisteluvaiheessa tiukka aikataulu ja kiire vaikeuttivat yhteistoimintaa.
Osana valtakunnansovittelijan sovintoratkaisua asetettiin sopimuskauden ajaksi JAU:n, Jukon, Sote ry:n ja KT:n työryhmä, jonka yhtenä tehtävänä oli toteuttaa hyvinvointialueille seurantakysely. Kysely koski yhteistoiminnan toteutumista, mukaan lukien työsuojelun yhteistoiminta ja henkilöstön edustajien osallistumismahdollisuudet, sekä muutoksen hallinnan onnistumista. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa kesän 2023 alussa.
Seurantakyselyn vastausten perusteella yhteistoiminnan rakenteet ovat kehittymässä hyvälle mallille. Alueille on perustettu edustuksellisia yhteistoimintaelimiä, ja yhteistoimintaa toteutetaan myös epävirallisilla yhteistoiminnallisilla malleilla, kuten henkilöstön edustajien ja hyvinvointialueen johdon viikoittaisilla tapaamisilla.
Yhteistoiminta säännöllistä, vaikka aikataulu oli tiukka
Hyvinvointialueille siirtymisen valmisteluvaiheessa tiukka aikataulu ja kiire vaikeuttivat yhteistoimintaa ja haastoivat vaikutusmahdollisuuksia. Henkilöstön edustajat olisivat myös toivoneet työsuojelutoimijoiden vahvempaa osallistamista.
JHL:n vastaava työelämäasiantuntija Anne Ranta ymmärtää henkilöstön kokemuksia.
− Henkilöstölle muutos on ollut todella iso ja haastava. Työnantajan vastuulla on järjestää työolosuhteet terveellisiksi ja turvallisiksi. Hyvinvointialueille siirryttäessä kiire ja epäselvyydet ovat rasittaneet työntekijöitä. Ne ovat vaikuttaneet työssäjaksamiseen ja sitä kautta myös työssä pysymiseen. Työsuojeluasioiden olisi pitänyt olla kunnossa jo hyvinvointialueiden aloituspäivänä, Ranta toteaa.
Työnantajaedustajien vastaukset olivat positiivisempia yhteistoiminnan toteutumisesta valmisteltaessa hyvinvointialueille siirtymistä kuin henkilöstönedustajien vastaukset.
Onnistumisiakin koettiin, sillä yhteistoiminta oli säännöllistä ja henkilöstöä otettiin mukaan valmisteluun muun muassa järjestämällä henkilöstöinfoja ja työpajoja sekä valitsemalla henkilöstöedustajia mukaan valmisteluryhmiin.
Välittömän yhteistoiminnan merkitys korostui
Yhteistoiminnan organisoinnin osalta sekä työnantajat että henkilöstön edustajat korostivat välittömän yhteistoiminnan merkitystä. Avoin, suunnitelmallinen ja jatkuva yhteistoiminta koettiin tärkeäksi.
Henkilöstön edustajat painottivat myös varhaisempaa ja laajempaa osallistamista. Työnantajan edustajat painottivat aitoa vuoropuhelua sekä toiminnan arviointia ja seurantaa.
Yhteistoiminta koetaan tärkeäksi ja alueilla varmasti haetaan lopullista alueen omasta tarpeesta lähtevää mallia. Onkin erityisen mielenkiintoista nähdä yhteistoiminnan kehitys, kun kysely uusitaan keväällä 2024.
− Yhteistoiminnan tarkoituksena on turvata työntekijöille mahdollisuus vaikuttaa työtä ja työpaikkaa koskeviin asioihin. Hyvä yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden välistä, jatkuvaa neuvottelua asioista, jotka vaikuttavat työntekijöiden asemaan ja työhön. Kuinka aitoa keskustelu on vaikuttaa myös siihen, miten pito- ja vetovoimaisia työpaikkoja hyvinvointialueet ovat, JHL:n Anne Ranta sanoo.
Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty)
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote (Tehy, Super ja Erto)
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Katso tuloksia tarkemmin linkin takaa>