Tutkimus: Enemmistön mielestä työelämä muuttunut huonommaksi

Yli puolet suomalaisista arvioi työelämän kehittyneen huonompaan suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lähes kolme neljästä kokee, että työelämä jakautuu yhä enemmän hyviin ja huonoihin töihin.

Tulokset ilmenevät E2 Tutkimuksen Työelämän muutosten kohtaaminen työpaikoilla – tutkimusraportista, joka tarkastelee suomalaisten kokemuksia työelämän muutoksesta. Tutkimus pohjautuu työntekijöiden, luottamusmiesten ja esihenkilöiden haastatteluihin sekä kesäkuussa 2024 kerättyyn edustavaan kansalaiskyselyyn. Tutkimus sisältää toimenpidesuosituksia työpaikoille.

Kiire ja kuormitus lisääntyneet työelämässä

Yli puolet suomalaisista (59 %) arvioi työelämän kehittyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana huonompaan suuntaa ja lähes yhtä moni (55 %) arvioi saman kehityksen jatkuvan. Yli 70 prosenttia ajattelee työmäärän, kiireen ja tehokkuuden vaatimusten lisääntyneen sekä työn muuttuneen aiempaa kuormittavammaksi. Lisäksi moni tunnistaa polarisaatiota työelämässä: 71 prosenttia kokee, että työelämä jakautuu yhä enemmän kahtia hyviin ja huonoihin töihin.

Myönteisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että ongelmat eivät näytä juuri koskevan työn sisältöä. Työn merkityksettömyys tai tylsistyminen huolettivat melko harvaa (17 %). Noin puolet kokee autonomian työssä lisääntyneen. Tutkimushaastatteluissa esiin nousseita myönteisiä muutoksia olivat esimerkiksi etätyömahdollisuudet, hyvä työturvallisuus, tasa-arvon vahvistuminen, matalat hierarkiat ja joustot työajoissa.

– Suomalaisten kokemukset kiireestä ja kuormituksesta täytyy ottaa vakavasti ja haitallisen kiireen syyt on selvitettävä. Jos kiire liittyy epäselviin toimenkuviin tai kyvyttömyyteen asettaa työtehtäviä tärkeysjärjestykseen, niin johdon rooli ongelmien ratkaisemisessa on aivan ratkaiseva, tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen kertoo.

Enemmistö suomalaisista (59 %) ei koe yhteiskunnallisten megatrendien kuten ilmastotoimien, digitalisaation, tekoälyn tai työelämän kansainvälistymisen näkyvän omassa työssään. Esimerkiksi vain neljännes (26 %) arvioi ilmastotoimien näkyvän oman työpaikkansa arjessa. Kokemukset muutoksista ovat yleisempiä johtavassa asemassa olevilla ja toimihenkilöillä kuin työntekijöillä.

Kokemukset digitalisaation vaikutuksista ovat kaksijakoiset. Enemmistö (57 %) arvioi, että digitalisaatio on tehnyt työn tekemisestä aiempaa sujuvampaa. Samaan aikaan lähes yhtä moni (56 %) kokee, että uudet tietojärjestelmät ja ohjelmistot ovat tehneen työnteosta monimutkaisempaa.

– Monet tässä raportissa nousevat teemat ovat sellaisia, joihin voidaan erittäin hyvin vaikuttaa työehtosopimuksilla – kullakin alalla tarkoituksenmukaisesti. Esimerkiksi tekoälyn ja digitalisaation potentiaalin hyödyntämiseksi pitää huolehtia henkilöstön osaamisesta ja mahdollisuuksista ottaa uutta teknologiaa käyttöön, hankkeen ohjausryhmässä mukana ollut erityisasiantuntija Samuli Sinisalo ammattiliitto JHL:stä sanoo.

– Muuttuvassa ilmastossa pitää huolehtia asianmukaiset vaatteet, varusteet ja tauot työntekijöille monilla aloilla. Suomen TES-järjestelmä on paljon mainettaan ketterämpi, toivottavasti luottamusta järjestelmään löytyy tulevaisuudessa ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisujen hakemisessa.

Enemmistö suhtautuu eri kulttuuritaustoista tuleviin työntekijöihin myönteisesti

Suomalaisten enemmistö (63 %) suhtautuu myönteisesti siihen, että eri kulttuuritaustoista tulevien työntekijöiden määrä kasvaa työpaikoilla. Neljännes (26 %) on eri mieltä. Samaan aikaan noin puolet uskoo eri kulttuuritaustoista tulevien työntekijöiden määrän kasvun aiheuttavan yhteentörmäyksiä työpaikoilla.

– Yhteentörmäysten estämiseksi työpaikoilla on edelleen paljon tehtävää. Kulttuurisesti monimuotoisen työyhteisön rakentaminen vaatii aikaa, jatkuvaa oppimista ja koko organisaation sitoutumista. Erityisesti perehdyttämiseen on kiinnitettävä huomiota. Hyvän ja vastuullisen työnantajan perehdytys on suunnitelmallinen ja johdonmukainen prosessi, joka kattaa työntekijän roolin, vastuut, työympäristön ja työnantajan toimintakulttuurin. Tavoitteena on auttaa työntekijää sopeutumaan nopeasti ja tuntemaan itsensä osaksi työyhteisöä, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi toteaa.

– Työpaikoilla on yhä enemmän eri taustoista tulevia ja eri kieliä puhuvia työntekijöitä. Tämä aiheuttaa toisinaan yhteentörmäyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi yhteisen kielen puuttumiseen, väärinkäsityksiin, ennakkoluuloihin tai kielteisin asenteisiin. Esihenkilöillä ja luottamusmiehillä on tärkeä rooli siinä, että turhilta ristiriidoilta vältytään, vanhempi tutkija Rolle Alho pohtii.

Johtamistaidot korostuvat väestön ikääntyessä ja työntekijäkunnan moninaistuessa

Ihannetyöpaikassa suomalaiset arvostavat erityisesti hyvää työilmapiiriä (73 %), hyvää johtamista (62 %), kilpailukykyistä palkkaa (61 %) sekä esihenkilöiden ja työntekijöiden mutkattomia välejä (55 %). Lähes puolet on huolissaan huonosta johtamisesta ja vain reilu kolmannes pitää johtamista korkeatasoisena. Moni arvioi, että johtamista pitää parantaa.

Johtaminen on moninaistuvassa ja kiireisessä työelämässä yhä vaikeampaa. Esihenkilöt ja luottamusmiehet arvioivat, että henkilöstön kansainvälistyminen ja siihen liittyvä monikielisyys sekä teknologiset muutokset ja etätyön lisääntyminen vaativat johtamiselta enemmän. Ikäjohtaminen edellyttää uudenlaista osaamista.

– Väestön ikääntyessä ikäerot työpaikoilla kasvavat. Tämä tulisi huomioida johtamisessa, sillä nuorilla ja varttuneilla voi olla erilaisia toiveita ja odotuksia työyhteisössä toimisesta. Aineiston perusteella erityisesti nuoret odottavat saavansa säännöllisesti palautetta esihenkilöiltään, tutkija Aino Heikkilä sanoo.

Työelämän muutosten kohtaaminen työpaikoilla -raportti on Tulevaisuuden Suomen tekijät – hankkeen loppujulkaisu. Työtä rahoittavat JHL:n lisäksi Ammattiliitto Pro, Hyvinvointiala HALI, oikeusministeriö, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Rakennusteollisuus RT, STTK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Teollisuuden palkansaajat TP ja Työeläkevakuuttajat Tela.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Samuli Sinisalo, JHL, 040 705 0398