Tuore tutkimus: Suomalaisten maahanmuuttoasenteissa huomattava muutos – kaksi kolmesta haluaa lisää työperäisiä maahanmuuttajia

Ammattiliitto JHL:n tuore kysely paljastaa, että suomalaiset suhtautuvat entistä suopeammin työperäiseen maahanmuuttoon, kun toimitaan samoilla työehdoilla suomalaisten kanssa. Kaksi kolmesta vastaajasta (67 %) on sitä mieltä, että Suomi tarvitsee enemmän työperäisiä maahanmuuttajia. Kyselyn teki JHL:n tilauksesta Kantar-TNS ja siihen vastasi yli 1 000 ihmistä.

Maahanmuuton kannatus on noussut selkeästi muutamassa vuodessa. Neljä vuotta sitten tehdyssä kyselyssä 52 prosenttia vastaajista sanoi, että maahanmuuttoa tarvitaan lisää.

Ulkomaista työvoimaa tarvitaan kipeimmin niin kutsutuissa työntekijäammateissa eli puhtauspalveluissa, sairaan- ja lähihoitajan töissä sekä muissa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan töissä, rakennustyössä, ravitsemisalalla, katujen ja liikenneväylien kunnostuksessa ja puhtaanapidossa sekä teollisuustyössä.

– Ammattiliitto JHL on pitkään tuonut esiin, että julkisten palveluiden työvoimapula on ratkaistava pikaisesti. Työoloja ja palkkoja pitää parantaa, jotta nykyiset ammattilaiset jaksavat ja voivat työssään hyvin. Tulevaisuudessa julkiselta sektorilta eläköityy niin paljon osaajia, että myös työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine painottaa.

Suomalaisille on tärkeää, että työehdoista pidetään kiinni. Työperäistä maahanmuuttoa normaaleilla suomalaisilla työehdoilla kannattaa nyt 90 % vastaajista. 83 % vastaajista haluaa, että työnantajat joutuvat nykyistä tiukemmin vastuuseen, jos ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja poljetaan.

– Kun maahanmuutto lisääntyy, myös työehtojen valvontaa pitää lisätä. Se tarkoittaa muun muassa tiukempaa puuttumista alipalkkaukseen, kanneoikeutta ammattiliitoille ja hankintalain viilaamista, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala valottaa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy tutkimuksessa siinä, että suomalaisten asenteet sotaa ja ympäristökatastrofeja pakenevien auttamiseen ovat muuttuneet selvästi myönteisemmiksi. Nyt tätä mieltä on 88 % vastaajista.

Tarkemmat jakaumat taustamuuttujien perusteella (mm. sukupuoli, ikä, asuinpaikka, koulutustaso, sosioekonominen asema, tulotaso, puoluekanta, oikeistoon tai vasemmistoon samaistuminen sekä luokka-asema) löytyvät varsinaisesta raportista. Taustamuuttujien perusteella voi hieman kärjistäen todeta, että perussuomalaisten kannattajat eroavat jyrkästi kaikista muista.

Kyselyn toteutti Kantar-TNS, ja se tehtiin yhtiön Gallup Kanavalla eli viikkopaneelissa. Aineisto koostuu 1062 vastauksesta, ja kenttätyö toteutettiin 18.–23.3.2022. Tutkimuksen virhemarginaali on n. 3,0 % suuntaansa. Tutkimus koostui 25 väittämästä, joista osa käsitteli työperäisen maahanmuuton seurausvaikutuksia suomalaisten työntekijöiden työehtoihin ja työllisyyteen.

Lisätiedot

puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 040 702 4772
yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala 040 530 9702

JHL:n kysely työperäisestä maahanmuutosta, maaliskuu 2022.