Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulaa ei ratkaista leikkaamalla rahoitusta

Ikä-ihmisten hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen nostamisesta 0.7 työntekijään/hoidettava henkilö on pidettävä kiinni, vaikka voimaantuloa siirrettäisiinkin reilulla neljällä vuodella. Tavoite kuitenkin karkaa käsistä jo alkumetreillä, jos rahoitusta leikataan, sanoo ammattiliitto JHL.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuultavana ollut JHL antoi valiokunnalle täysilaidallisen siitä, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) henkilöstöpulan ratkaisemiseksi pitäisi ja ei pitäisi tehdä.

JHL kertoi valiokunnalle ymmärtävänsä, miksi ikä-ihmisten hoivahenkilöstön 0,7 vähimmäismitoitusta halutaan siirtää: henkilöstöpula alalla on kova. Käsittämättömänä liitto sen sijaan pitää sitä, että hyvinvointialueiden rahoitusta aiotaan leikata 89 miljoonalla eurolla vuodessa. Leikkausta perustellaan vähimmäismitoituksen noston siirtämisellä.

Kun mitoituksen noston voimaantuloa siirretään, on entistä tärkeämpää tehdä heti toimia henkilöstön tilanteen korjaamiseksi.

• Olemassa olevista työntekijöistä on pidettävä kiinni ja huolehtia heidän jaksamisestaan.
• Sote-alan veto- ja pitovoimaa on lisättävä mm. selkiyttämällä työnjakoa, panostamalla perehdyttämiseen, osaamisen vahvistamiseen, palkkaukseen, työoloihin, työhyvinvointiin ja johtamiseen.
• Työpaikoilla kehittämistoimenpiteitä on tehtävä yhteistyössä työntekijöiden kanssa.

Näihin toimiin tarvitaan rahaa.

Pelkkä vähimmäismitoitus ei myöskään yksinään pelasta vanhusten hoitoa. Tilanteen parantamisessa on otettava huomioon kaikkien kokonaisvaltaiseen hoitoon ja hoivaan osallistuvien eri ammattilaisten merkitys ja käyttö palveluketjussa. Työntekijöiden on saatava tehdä koulutustaan vastaavaa työtä. Henkilöstöpula on 1.1.2028 nykyistäkin pahempi, mikäli mitään ei tehdä.

JHL korostaa, että resurssit on varmistettava myös kotihoidossa. Nyt tilanne on päinvastainen. Kotihoidossa käyntien määrä on pienentynyt sitä mukaa, kun vähimmäismitoitusta ympärivuorokautisessa hoidossa on kiristynyt.

Sosiaali- ja terveydenhuolto, sitä toteuttavat työntekijät ja hyvinvointialueet tarvitsevat lisää rahoitusta, ei leikkauksia.

Lisätiedot: Erityisaiantuntija Miranna Seppälä, 050 444 9767