Psykopodiaa -podcastin aiheena eettinen stressi

Ammatissa kuin ammatissa tulee toisinaan eteen tilanteita, joissa joutuu punnitsemaan kysymyksiä oikeasta ja väärästä. Vastausta ei aina löydy helposti, ja työssä voi joutua toimimaan vastoin omia periaatteita ja arvoja. Nämä tilanteet aiheuttavat eettistä stressiä.

JHL on tehnyt lukuisia aiheeseen liittyviä kyselyjä ja artikkeleita aiheesta ja kantaa huolta alati kiristyvästä työtahdista, jossa resurssit kaventuvat ja töitä paiskitaan aina vaan kovemmalla kiireellä.

Lue Motiivin juttu varhaiskasvatuksen nykypäivän todellisuudesta.

JHL haluaa varmistaa, että aihe pysyy esillä yhtenä tärkeistä keskustelun herättäjistä. Niinpä olemme mukana kaupallisessa yhteistyössä työterveyspsykologi Nina Lyytisen podcastissa.

Hänen suosittu Psykopodiaa -podcastsarjansa käsittelee erilaisia mielenkiintoisia psykologisia ilmiöitä. Keskusteluissa on rennolla otteella mukana aina kunkin teeman erityisosaajia.  

Kannattaakin ehdottomasti laittaa kuunteluun nyt jakso, jossa puhutaan eettisestä stressistä. Mukana on JHL:läinen lähihoitaja, tiimivastaava Petra Haapa-Aro. Hänellä on kahdenkymmenen vuoden kokemus sosiaali- ja terveysalalta. Eli juuri alalta, jossa eettinen kuorma ja siitä aiheutuva stressi alkaa olla liiankin jokapäiväistä.

Näistä linkeistä pääset podcastin kuunteluun:

Spotify: https://open.spotify.com/episode/6940XY1pNQwzo8T6XJPUCI
Apple Podcasts: https://apple.co/3MZrkMz
Supla: https://www.supla.fi/episode/c8445141-d441-4bc9-a201-116dfed859d8
Verkossa: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/eettinen-stressi

Keskustelu avaa monipuolisesti työntekijän näkökulmaa eettisen kuormituksen kokemuksista. Petra Haapa-Aho kuvailee tilanteita, missä ja miten eettinen stressi voi ilmetä ja pohdiskelee, mahtaako asiaan olla ratkaisukeinoja.

Ihmisellä väsyy niin mieli kuin kroppakin, kun halua on tehdä enemmän ja paremmin, mutta aikaa tai mahdollisuuksia ei löydy.

Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:

• Mitä eettinen stressi tarkoittaa?
• Miten eettinen stressi eroaa tavallisesta stressistä tai häpeän ja syyllisyyden tunteesta?
• Miten eettinen stressi näyttäytyy käytännön työssä?
• Miten eettistä stressiä voi hallita tai lievittää?

JHL:läiset alat erityisen alttiita

Eettisen kuormituksen taakka toden totta painaa harteita sote-alalla, selviää JHL:n kyselystä. Eettistä kuormitusta kokee peräti yhdeksän kymmenestä sote-alan ammattilaisesta.

Kokemus siitä, että joutuu tekemään työtä omien arvojen tai sääntöjen vastaisesti, syntyy esimerkiksi tilanteessa, jossa aika ei riitä asiakkaan kohtaamiseen ja huomioimiseen. Kyse voi olla hoidettavasta lapsesta, nuoresta tai vanhuksesta, itse asiassa kenestä tahansa. Tunne siitä, että työn laadusta joutuu tinkimään on aina stressaavaa, oli syy tai kohde mikä tahansa.

JHL on jo pitkään korostanut, että hoidon palveluketjussa on huomioitava kaikki ammattilaiset, jotka osallistuvat kokonaisvaltaiseen hoitoon ja hoivaan. Tähän ketjuun kuuluvat hoitajien lisäksi muun muassa ruoka- ja puhtausammattilaiset, välinehuoltajat ja hoiva-avustajat.

Kun vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen voimaantulo siirtyi, on entistä tärkeämpää pitää kiinni olemassa olevista työntekijöistä ja huolehtia heidän jaksamisestaan. Työpaikoilla tulee panostaa hyvään johtamiseen ja miettiä yhdessä henkilöstön kanssa, miten työhyvinvointia parannetaan, JHL sanoo lausunnossaan.

Myös henkilökohtaiset avustajat ovat ammattiryhmä, jotka arvostavat työtään ja näkevät työnsä merkityksen. Kuitenkin usein käy ilmi, että erityisesti toisen kotona tehtävään työhön liittyy myös erityisiä psykososiaalisia ja myös fyysisiä kuormitustekijöitä, joiden ratkaisuun tarvitaan tukea. Kuormitus aiheuttaa eettistä stressiä.

Varhaiskasvatus on yksi erittäin kuormittuneista aloista, joissa syntyy liian usein tilanteita, joissa työntekijä joutuu toimimaan tavalla, joka on jollain tapaa hänen arvojensa tai jopa työpaikan sääntöjen tai normien vastaista.

JHL:n laaja kysely paljastaa, että vuonna 2021 voimaan astunut laki varhaiskasvatuksessa työskentelevien ilmoitusvelvollisuudesta ei esimerkiksi toimi käytännössä lainkaan. Myös pelko ilmoituksen tekemisen seurauksista vaientaa työntekijöitä.