Paikallinen sopiminen – reilua neuvottelua vai yksipuolista sanelua?

Suomen hallitus suunnittelee paikallisen sopimisen ulottamista myös yrityksiin, jotka eivät kuulu työnantajajärjestöön. JHL vastustaa lakoilla tätä laajennusta. Riskinä on, että sujuva sopiminen muuttuu työnantajan saneluksi. Mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa ja miksi sen muuttamisella on väliä?

Miten paikallinen sopiminen toimii nyt JHL:n aloilla?

Paikallinen sopiminen tarkoittaa työpaikalla tapahtuvaa sopimista, ja se voi koskea koko henkilöstöä, yksikköä tai tiettyä työntekijäryhmää. Yleisesti paikallinen sopiminen tarkoittaa, että työnantaja- ja työntekijäosapuolet sopivat työpaikalla asioista toisin kuin työehtosopimuksissa sanotaan. Työehtosopimuksissa on kerrottu, mistä asioista voi sopia paikallisesti ja mistä ei.

Paikallisia sopimuksia tehdään JHL:n jäsenistön työpaikoilla erityisesti teknisten-, energian ja liikenteen aloilla sekä yksityisellä sosiaalipalvelualalla. Useat yritykset tekevät jatkuvasti paikallisia sopimuksia, joista hyötyvät niin yritykset kuin työntekijätkin.

Tällä hetkellä yksittäinen työntekijä voi sopia omasta, yksittäisestä asiastaan työnantajan kanssa tietyin edellytyksin riippuen työehtosopimuksesta. Jos työnantaja sopii kahden tai useamman työntekijän asiasta, hän sopii aina luottamusmiehen kanssa. Myös joidenkin työehtosopimusten piirissä liitto voi sopia suoraan yrityksen kanssa asioista.

Sopimukset joustavat puolin ja toisin

– Periaatteessa emme vastusta paikallista sopimista, sitä on energiapuolella tehty jo 20 vuoden ajan. Työehdot ovat pysyneet kohtuullisina, kiitos osaavien luottamusmiesten sekä koulutuksen. Sopimusten kirjo on laaja ja lähes kaikesta voidaan sopia toisin, sanoo JHL:n energia-alan sopimusasiantuntija Kari Lehtinen.

Esimerkiksi kausityössä rakennustyömailla voidaan sopia, että työntekijät tekevät pidempää päivää, kun töitä on ja saavat siitä korvausta, ja toisaalta pidetään vapaata, kun työtä ei ole.

– Jos työnantajalla menee huonosti, yrityksissä voidaan tehdä säästösopimuksia. Tällöin työnantaja lupaa, ettei lomauta työntekijöitä, jos he puolestaan joustavat jossain, esimerkiksi että lomarahat maksetaan vasta seuraavana vuonna tai että ne saa vapaina. Tämä on toiminut hyvin, kertoo JHL:n yksityisten sopimusalojen sopimusasiantuntija Jussi Päiviö.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla paikallista sopimista on työehtosopimuksen mukaisesti mahdollista tehdä työaikajoustoina. Työaikajoustoja sovitaan usein esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja lastensuojelulaitosten työssä. Työaikajoustoina on mahdollista sopia esimerkiksi pidemmistä työvuoroista, pisimmillään työvuorot voivat olla 15-tuntisia. Paikallisesti voidaan sopia työvuorojen enimmäistyöajan sekä tasoittumisjaksojen pituudesta ja lepoajoista poikkeamisesta.

Lue lisää:

Miksi luottamusmies on tärkeä?

JHL haluaa, että luottamusmies tekee paikallisen sopimuksen työpaikoilla, kun sopijoita on enemmän kuin yksi.

– Kaikki perustuu luottamukseen johdon ja työntekijöiden välillä, ja ilman sitä ei ole sopimusta. Luottamusmiehellä on jonkinlainen irtisanomissuoja, joten hän uskaltaa keskustella avoimesti työnantajan kanssa ja olla eri mieltä, Päiviö sanoo.

Luottamusmiehen pitää olla koulutettu ja tietää asioista, jotta vältytään esimerkiksi kilpailun vääristymiltä. JHL kouluttaa luottamusmiehiä JHL-opistolla muun muassa paikallisesta sopimisesta.

Miksi työnantajaliittoon kuulumattomat yritykset eivät voisi sopia asioista paikallisesti?

Jos työnantajaliittoon kuulumattomat eli järjestäytymättömät yritykset saavat sopia mitä tahansa ilman luottamusmiestä, voi käydä niin, ettei tiedetä mitä yrityksissä on sovittu. Työnantaja saattaa sanella työehdot ja pakottaa työntekijän sopimaan esimerkiksi pitkistä työpäivistä ilman ylityökorvausta. Riskinä on, että neuvotteluasetelma ei ole tasapuolinen ja työnantaja ottaa halvemman työntekijän tekemään työtä.

Hallituksen lakiesitys paikallisesta sopimisesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Jos esitys menee sellaisenaan läpi, ilmassa on monta kysymysmerkkiä. Ei ole selvää, miten järjestäytymättömät yritykset valitsevat neuvottelijat ja miten taataan, ettei työpaikoilla sopiminen mene työnantajan saneluksi. Riskinä on myös, että työnantajat, jotka haluaisivat neuvotella työntekijöiden kanssa, luopuvat neuvottelusta, jos kaikki eivät noudata samoja sääntöjä.

– Onko järjestäytymättömillä uskallusta sanoa ei huonolle sopimukselle, jos heillä ei ole ammattiliiton tukiverkkoa tukenaan? Miten taataan järjestäytyneiden ja toisaalta järjestäytymättömien sopiminen? Vaarana on tilanne, jossa samassa yrityksessä on kaksi erilaista sopimusta eri sisällöillä. Toki työnantaja ottaa sitten riskin yhdenvertaisuudesta, mutta toisaalta tämä aiheuttaa painetta huonontaa sopimuksia ja työehtoja, Kari Lehtinen sanoo.

Mitä väliä työehtosopimuksilla on?

Työehtosopimukset turvaavat minimiehdot, joiden alle ei voi sopia. Työehtosopimuksissa sovitaan palkan lisäksi muun muassa lomista ja työajoista. Paikallisesti voi sopia paremmin kuin työehtosopimuksessa.

– Emme vastusta sitä, että työntekijät haluavat sopia asioista paikallisesti toisin, emmekä puutu asioihin, jos sopiminen menee hyvin, Jussi Päiviö sanoo.

Jos yritykset eivät järjestäydy, yleissitovilta työehtosopimuksilta murenee pohja pois. Kun työehtoja heikennetään, myös työnantajan ja työntekijöiden välinen luottamus heikkenee.

– Jos työmarkkinaosapuolet neuvottelisivat enemmän, työnantajat ja työntekijät saisivat enemmän paikallista sopimista, josta molemmat hyötyisivät, Päiviö sanoo.

Liity JHL:n jäseneksi

Me pidämme huolta siitä, että jäsentemme työehdot pysyvät kunnossa. Ammattiliitto JHL:n jäsenenä saat työpaikalle luottamushenkilön, joka auttaa, jos työnantajan kanssa ei kaikki sujukaan kuten pitäisi. Ammattiliitto on paras turva sinulle, kun työelämässä myrskyää.

Lakot 2024 – Painava syy

Suomen hallituksen leikkaukset kohdistuvat työntekijöihin ja pienituloisiin. Hallitus aikoo kurjistaa työelämää ja heikentää sosiaaliturvaa kovalla kädellä. Leikkauslistalla on myös lakko-oikeuden rajoittaminen.

Kevään 2024 lakot ovat poliittisia lakkoja, joilla vastustetaan hallitusohjelman työelämäheikennyksiä.

Lue lisää!