Pääsopijajärjestöt JAU, JUKO ja SOTE vaativat HUSia huolehtimaan työnantajavelvoitteista ja noudattamaan Suomen lakia – HUS ei noudata irtisanomisjärjestystä, vaatinut työntekijää itse irtisanoutumaan
Pääsopijajärjestöt JAU (JHL ja Jyty), JUKO ja SOTE vaativat yhteisessä kannanotossaan HUSia huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan.
SOTEen kuuluvat ammattijärjestöt Tehy ja Super, JAU:hun kuuluvat ammattijärjestöt JHL ja Jyty. JUKO edustaa HUSissa 18 ammattijärjestöä, mm. Lääkäriliittoa.
Työnantajavelvoitteet näyttävät HUSilta pitkälti unohtuneen sen aloitettua työntekijöidensä historiallisen irtisanomisaallon viime viikolla.
Pääsopijajärjestöt toimittivat HUSin johdolle 21.11.2024 kannanoton, jossa edellytetään HUSia varmistamaan, että sen työnantajaedustajat paitsi ymmärtävät omat työnantajavelvoitteensa, myös noudattavat niitä. Puutteita on esimerkiksi irtisanomisjärjestyksen noudattamisessa ja työntekijöiden informoinnissa.
HUS on itse kertonut toteuttavansa irtisanomiset ottamatta selvää niistä asioista, jotka työehtosopimuksen mukaan tulee huomioida, kun harkitaan työntekijöiden irtisanomisjärjestystä. Ammattijärjestöt katsovat tämän tarkoittavan, että HUS tulee rikkomaan työehtosopimuksen määräystä irtisanomisjärjestyksestä.
HUS on ilmoittanut osalle henkilöstöään, että jos työntekijä ei ota vastaan työnantajan tarjoamaa samaa tai eri työtä toisesta työntekopaikasta, tämän pitäisi itse irtisanoa työsuhteensa ja olla irtisanomisajan töissä sillä työntekopaikalla, johon hän ei halunnut siirtyä.
Järjestöt huomauttavat, että tämä työnantajan kannanotto ei ole lainmukainen. Työntekijöillä ei ole mitään velvoitetta irtisanoa itseään tilanteessa, jossa työnantaja toimintansa uudelleenjärjestelynä lakkauttaa toiminnon, jossa työtekijä työskentelee.
Järjestöt vaativat kannanotossaan HUSia oikaisemaan väärän käsityksensä ja ohjeistuksensa välittömästi.
Järjestöt huomauttivat HUSia myös siitä, että HUS ei ohjeista esihenkilöitä kertomaan työntekijälle selkeästi jo kuulemiskutsussa, että kutsu koskee työntekijän irtisanomista.
-Työnantajan velvoite on ilmaista selkeästi kutsussa tilaisuuden aihe, koska muutoin ei voi täyttyä työntekijän tai viranhaltijan oikeus ottaa tilaisuuteen avustaja, eikä tilaisuus täytä lain kuulemistilaisuudelle asettamia kriteerejä.
Järjestöt toteavat, että ei ole hyväksyttävää, että työntekijä saattaa olla väärässä käsityksessä tilaisuuden aiheesta ennen siihen saapumista. Silloin tämä ei välttämättä ymmärrä, että hänellä on oikeus ja aihetta ottaa avustaja mukaan tilaisuuteen.
HUS on lisäksi ilmaissut, että se ohjeistaa esihenkilöt kutsumaan irtisanottavat vakituiset työntekijät ja viranhaltijat kuulemistilaisuuteen, jossa heidät irtisanotaan riippumatta siitä, mitä tilaisuudessa lausutaan. Myös tämä on vastoin kuulemistilaisuuden lain mukaisia edellytyksiä.
Ammattijärjestöt muistuttivat HUSia myös siitä, että sillä on velvollisuus tarjota muuta työtä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä irtisanotulle työntekijälle ja viranhaltijalle. Velvollisuus muun työn tarjoamisesta ulottuu kaikkiin HUSin yksiköihin.
-Työn tarjoamisvelvoite kohdentuu ensi sijassa henkilön aiempiin tehtäviin. Mutta sen ohella on tarjottava kaikkea muuta työtä, jota työntekijä koulutuksensa, kokemuksensa tai muun osaamistasonsa perusteella kykenee tekemään, järjestöt kirjoittavat
Oikeuskäytännön mukaan työtä pitää tarjota lain sanamuodon mukaisesti siten, että ensi sijassa tarjotaan työntekijän työsopimuksen mukaisia työtehtäviä. Kun työnantajana on HUS, työsopimuksen mukaisia tehtäviä on tarjottava riippumatta siitä, onko tarjottava työ samassa vai toisessa tulosalueessa tai -yksikössä.
Lisätietoja:
JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch, puh. 040 728 9046, kristian.karrasch@jhl.fi