Julkisten alojen ammattilaiset voivat työssään hyvin, mutta hallituksen leikkaukset lisäävät epävarmuutta

Ammattilaisten työhyvinvointi on parantunut julkisilla aloilla, kertoo Kevan tutkimus. Hallituksen leikkaukset aiheuttavat kuitenkin huolta työtilanteesta, ja nuoret kokevat työssään kuormitusta muita ikäryhmiä enemmän.
Kevan julkisen alan työhyvinvointi -seurantatutkimuksen mukaan julkisen alan työhyvinvointi on parantunut monin tavoin.
Yli 90 prosenttia työntekijöistä kokee työnsä tärkeäksi. Ammattilaiset myös kokevat osaamisensa vastaavan hyvin työnsä vaatimuksia. Yhä useampi tuntee työssään innostusta ja iloa.
– Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että julkisen alan henkilöstö kokee työnsä tärkeäksi ja mielekkääksi, pohtii JHL:n julkisten alojen neuvottelujohtaja Kristian Karrasch.
Tutkimus on tehty vuoden 2024 aikana.
Hallituksen leikkaukset aiheuttavat huolta työn jatkuvuudesta
Vaikka työssä voidaan pääosin mainiosti, yhä useampi julkisen alan työntekijä kokee epävarmuutta työnsä jatkuvuuden suhteen. Tämä näkyy tutkimustuloksissa erityisesti hyvinvointialueiden ja valtiosektorin suhteen.
Maan hallituksen leikkaukset julkisen alan työnantajien taloudellisiin toimintaedellytyksiin rapauttavat luottamusta työn jatkuvuuteen, Karrasch toteaa.
– Epävarmuus työn jatkumisesta on iso riskitekijä työhyvinvoinnille. Vaikka julkisen alan työpaikoilla kehitetään työtä ja sen johtamista, olisi tärkeää antaa organisaatioille taloudelliset mahdollisuudet kehittää työtä myös tästä näkökulmasta.
Nuorten työhyvinvointi on heikommalla tasolla kuin muiden ikäryhmien
Suurin osa alle 30-vuotiasta työntekijöistä kokee henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi, mutta samalla yhä suurempi osa nuorista ammattilaisista voi työssään huonommin.
17 prosenttia nuorista ei koe henkistä työkykyään hyväksi. Muissa ikäryhmissä vastaava osuus on noin 10 prosenttia.
Fyysistä kuormitusta nuoret kokevat erityisesti valtiolla ja kunta-alalla. Fyysinen työkuormitus on nuorten keskuudessa yleisempää kuin muissa ikäryhmissä, vaikka se on vähentynyt kahden vuoden takaisesta.
– Työyhteisöissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota nuorten parempaan perehdyttämiseen, jotta he kokisivat julkisen alan työpaikat jatkossa vetovoimaisina. Nuorille on tärkeää opastaa, miten arjessa työ saadaan kuormittumatta tehdyksi – oli kyseessä sitten fyysinen, psykososiaalinen tai kognitiivinen kuormitus, kertoo Kevan tutkimustyöryhmässä mukana ollut JHL:n työelämäasiantuntija Anne Ranta.
Nuoret ammattilaiset myös kokevat muita ikäryhmiä harvemmin voivansa vaikuttaa työhönsä. Kokemus on heikentynyt aiemmista vuosista.
– Nuoret toivovat myös työelämässä vastuullisia työtehtäviä ja työyhteisöön mukaan ottamista, siis niitä samoja asioita mitä muutkin työyhteisöjen työntekijät toivovat voidakseen hyvin työyhteisössä, Ranta muistuttaa.
Tule verkkotilaisuuteen kuulemaan lisää tutkimustuloksista!
Julkisen alan työhyvinvointikyselyn tulokset julkaistaan verkkotilaisuudessa torstaina 27. helmikuuta kello 14.00–15.30. Tilaisuuden keskustelupaneelissa on mukana myös JHL:läinen henkilöstön edustaja Joni Leppänen Keski-Suomen hyvinvointialueelta.
Ilmoittaudu verkkotapahtumaan viimeistään 24. helmikuuta Kevan sivuilla.
Tutkimukseen pääset tutustumaan lisää myös Kevan uutisessa.