JHL:n tuottama tutkimus vahvistaa: Korkea koulutustaso antaa paremmat eväät palkankorotuksille, kunta-ala tarvitsee kollektiivista sopimista

Mitä korkeampi koulutus, sitä parempi ansiokehitys. Tämä ilmenee tutkimuslaitos Laboren ammattiliitto JHL:lle tekemästä vertailusta, jossa tutkittiin palkkakehitystä julkisella ja yksityisellä sektorilla. Sopimuskorotuksia tarvitaan matalammin koulutettujen työntekijöiden ansioiden turvaamiseen, erityisesti kunnissa.

Korkeammin koulutetuilla työntekijöillä on paremmat mahdollisuudet hankkia suurempia palkankorotuksia kuin vähän koulutetuilla työntekijöillä. Lisäksi korkeammin koulutetut hyötyvät ansiokehityksessään korkeasuhdanteen tuomasta kysynnästä selkeästi enemmän kuin alemman koulutustausta työntekijät. Tämä ilmenee tutkimuslaitos Laboren tutkimuksesta, jota ammattiliitto JHL on ollut rahoittamassa.

Labore vertaili JHL:n tilauksesta työntekijöiden ansiokehitystä julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tutkimuksen mukaan ansiokehitys on sitä parempaa, mitä korkeampi koulutus työntekijällä on ja mitä paremmat mahdollisuudet hänellä on edetä urallaan ylennysten tai työnantajan vaihtamisen kautta.

Korkeampi pohjakoulutus tarjoaa usein paremmat edellytykset osaamisen kasvattamiselle työuran aikana. Lisäksi matalan koulutustason työntekijöiden osaaminen on useammin keskittynyt enemmän yksittäisen työnantajan teknologiaan ja tehtäviin kuin taas korkean koulutustason työntekijöiden osaaminen on usein yleisempää, mikä helpottaa siirtymistä työnantajalta toiselle.

Iso osa kuntasektorin työntekijöistä ei vaihda tehtäviään tai työnantajaansa. Myös ammatillisen koulutuksen omaavien työntekijöiden osuus on suuri kunnissa. Näiden työntekijöiden ansiokehitys on ollut viime vuosina kaikista hitainta, vain 1,9 prosenttia vuodessa samalla kun korkeakoulutetut tehtävän- tai työnantajan vaihtajat ovat nauttineet jopa 8–10 prosentin palkankorotuksista.

– Tämä selvitys osoittaa, että matalamman koulutustason tehtävissä tarvitaan riittäviä sopimuskorotuksia, jotta myös näissä töissä ansiokehitys pysyy riittävänä. Tämä koskee erityisesti kunta-alalla ammattikoulun käyneitä henkilöitä. Tehtävänimikkeinä tämä tarkoittaa esimerkiksi kunta-alan siivoojia, ruokapalvelutyöntekijöitä, koulujen ja päiväkotien avustajia ja laitoshuoltajia. Näiden ammattien ansiokehitys ja työvoiman saatavuus tulee turvata riittävin sopimuskorotuksin, korostaa ammattiliitto JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch.

Laboren vertailu osoittaa samalla, että kunta-alan sopimusjärjestelmä toimii, sillä sen mukaan sopimuskorotukset ovat tarkastelujaksolla sopineet hyvin kulloiseenkin talouden suhdanteeseen.

– Suomen työmarkkinoiden sopimisjärjestelmä tarvitsee kehittämistä, mutta sitä pitää kehittää eri työntekijäryhmien tarpeet huomioiden. Kuten tutkimuksesta nähdään, nykyjärjestelmä on toiminut pääsääntöisesti hyvin, mutta meillä on isoja työntekijäryhmiä, jotka tarvitsevat vahvoja sopimuskorotuksia tulevaisuutensa turvaamiseen, painottaa JHL:n erityisasiantuntija Samuli Sinisalo., painottaa JHL:n erityisasiantuntija Samuli Sinisalo.

Mitä selvitettiin?

Laboren Palkkakehitys työntekijätasolla – julkisen ja yksityisen sektorin vertailua -tutkimuksessa analysoitiin työntekijöiden palkkojen muutoksia työnantajasektoreittain eli kuntasektorilla, valtiosektorilla sekä yksityisellä sektorilla ja kolmessa työntekijäryhmässä: jatkajilla, tehtävänvaihtajilla ja työantajanvaihtajilla.

Jatkajilla vertailussa tarkoitetaan niitä, jotka työskentelevät kyseisenä vuonna saman työnantajan palveluksessa ja samassa tehtävässä kuin edellisenä vuonna. Tehtävänvaihtajilla tarkoitetaan niitä, jotka työskentelevät saman työantajan palveluksessa, mutta tehtävä on vuoden aikana muuttunut. Työnantajanvaihtajat työskentelevät samalla sektorilla kuin edellisenä vuonna, mutta työnantaja on vaihtunut vuoden aikana.

Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoa.

Tutustu raporttiin.

Lisätietoja

neuvottelujohtaja Kristian Karrasch, 040 728 9046

erityisasiantuntija Samuli Sinisalo, 040 705 0398