JHL:n päättäjäkysely: Kuntien ja hyvinvointialueiden in house -yhtiöt pitää säilyttää
Enemmistö JHL:n päättäjäkyselyn vastaajista vastustaa kuntien ja hyvinvointialueiden in house -yhtiöiden toiminnasta luopumista. Enemmistö vastustaa myös niiden käytön rajoittamista nykytilanteesta. Päteviksi perusteiksi säilyttää in house -yhtiöt vastaajat mainitsivat varautumisen ja huoltovarmuuden.
Ammattiliitto JHL teki syksyllä 2024 kyselyn, jossa selvitettiin päättäjien mielipiteitä in house -yhtiöistä, Suomen hallituksen suunnittelemista muutoksista hankintalakiin ja julkisen sektorin palveluista.
Kysely lähetettiin JHL:n päättäjäkirjeessä. Vastauksia saatiin 325 henkilöltä, joista lähes puolet oli kunnanvaltuutettuja.
Enemmistö vastaajista haluaa säilyttää in house -yhtiöt
Kyselyn vastaajille esitettiin väittämä, jonka mukaan in house -yhtiöistä voitaisiin luopua kunnissa ja hyvinvointialueilla. Reilut 60 prosenttia kaikista vastaajista oli eri mieltä väittämän kanssa. Luopumisen kannalla oli vajaa neljännes kaikista vastaajista.
Kyselyn toisen väitteen mukaan in house -yhtiöiden käyttöä tulisi rajoittaa nykytilanteesta. Vähän yli puolet vastaajista (51 prosenttia) on eri mieltä. Vastaajista, joiden edustamilla tahoilla oli in house -toimintaa, lähes kaksi kolmesta vastaajasta oli eri mieltä väittämän kanssa.
Varautuminen ja huoltovarmuus ovat pätevä syy säilyttää in house -yhtiöt
JHL:n päättäjäkyselyn vastausten perusteella varautumista ja huoltovarmuutta pidettiin pätevinä perusteina käyttää in house -yhtiöitä. Kaikista vastanneista 66 prosenttia oli tätä mieltä.
– Tieto ei yllätä, koska in house -yhtiöt ovat tärkeä osa Suomen turvallisuutta. Esimerkiksi koronapandemian aikaan in house -yhtiöt tukivat lääkäreiden ja hoitajien työtä turvaamalla laitos- ja ruokahuollon toiminnot, kommentoi JHL:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Päivi Niemi-Laine kyselyn tuloksia.
– Yksityiset palvelut eivät ole turvaamassa markkinahäiriöitä kuten julkiset. Yksityisen toimintalogiikka on tuottaa omistajilleen voittoa.
Vastaajista, joiden edustamilla tahoilla oli in house -toimintaa, peräti kolme neljästä piti huoltovarmuutta ja varautumista pätevänä syynä. 63 prosenttia niistäkin, joilla ei ollut, pitivät perusteluja pätevinä.
In house -asemassa olevat kuntien yhtiöt ovat kunnille tärkeitä huoltovarmuusyhtiöitä. Yksityinen saattaa lakkauttaa toiminnan ja tällöin kunta on pulassa.
Hankintalain muutos rajoittaisi toteutuessaan in house -yhtiöiden toimintaa
In house -yhtiö eli sidosyksikkö on tavallisesti osakeyhtiö, jonka omistaa esimerkiksi kunta tai hyvinvointialue. Tyypillinen in house -yhtiöltä hankittu palvelu on esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulujen ja sairaaloiden ravitsemispalvelu.
In house -yhtiö on tavallinen tapa järjestää esimerkiksi kunnan tukipalveluita, sillä kunta voi tehdä niiltä hankintoja ilman kilpailutusta. Tämä edellyttää kunnalta määräysvaltaa yhtiöön. Omistusosuuden määrää ei ole kirjattu lakiin.
In house -yhtiöiden oikeudellinen asema perustuu EU-oikeuteen, jonka kriteereitä Suomi on täydentänyt hankintalainsäädännössään.
Suomen hallituksen ohjelmaan on kirjattu suunnitelma in house -yhtiöiden vähimmäisomistusosuuden nostamisesta kymmeneen prosenttiin. Kaikista kyselyn vastaajista oli 44 prosenttia sitä mieltä, että hallitusohjelman suunnitelma on huono.
Noin puolet vastaajista oli samaa mieltä siitä, että in house -toiminta ei vääristä kilpailua.
JHL:n näkemyksen mukaan in house -yhtiöiden heikentämisestä on luovuttava. Työllisyyden ja turvallisuuden on oltava etusijalla Suomessa.
– Orpo-Purran hallituksen on lopetettava in house -lakimuutoksen toimeenpano. Tarvitsemme vahvaa julkista sektoria turvaamaan Suomen turvallisuusviranomaisten toiminta, Niemi-Laine toteaa.
Kyselyyn vastanneista 46 prosenttia on samaa mieltä väittämän kanssa, että in house -toiminnan nykyinen sääntely on sopivaa.
Sääntelyä voi tarkentaa ja muokata, mutta nyt käsillä oleva esitys on huono ja johtaa suuriin taloudellisiin haasteisiin pienissä kunnissa.
Ruokapalveluiden järjestämisessä laatu on tärkeää
Yli puolella vastaajista kotikunnan ruokapalvelut oli omaa toimintaa (54 prosenttia). 34 prosentilla se oli järjestetty in house -toimintana.
Kysymyksen ”mitkä asiat ovat tärkeimpiä ruokapalveluiden järjestämisessä” vastauksissa palveluiden laatu oli selvästi tärkein (81 prosenttia). Myös hinta (47 prosenttia), työpaikkojen turvaaminen (44 prosenttia) ja huoltovarmuus ja varautuminen (43 prosenttia) painottuivat vastauksissa.
Keskeisimmät perusteet kuntien ruokapalveluiden järjestämistapaan olivat palveluiden toimintavarmuus (65 prosenttia) ja taloudellisuus (53 prosenttia).
Mikä on JHL:n päättäjäkysely?
Päättäjäkysely lähetettiin JHL:n päättäjäkirjeessä, jonka jakelulistalla on kuntajohtajia, kansanedustajia, aluevaltuutettuja, kuntapäättäjiä sekä JHL:n päättäjiä ja aktiiveja.
Kirjeen vastaanottajien määrä on 11 642 henkilöä. Vastauksia saatiin 325 henkilöltä.
Vastaajamäärän vuoksi mielipidekyselyn tuloksia voi pitää suuntaa antavina.
Jutussa olevat nostot ovat suoria lainauksia kyselyn avoimista vastauksista.
Lue lisää:
JHL:n päättäjäkysely – muistio 2024
Lisätietoja:
Päivi Niemi-Laine, yhteiskuntasuhteiden johtaja, p. 040 702 4772
Keijo Karhumaa, lakiasiainjohtaja, p. 040 5257 852
Johanna Värmälä, erityisasiantuntija p.050 5927619