JHL:n luottamusmiehet: Ruokaviraston toiminta vaarassa irtisanomisten ja työuupumuksen takia
Ruokavirasto irtisanoo kymmeniä työntekijöitä ja lomauttaa miltei koko henkilökuntansa loppuvuoden aikana. Viraston johto ei ole ilmoittanut mitään työtehtäviä, joista virasto aikoo luopua, JHL:n luottamusmiehet sanovat.
Ruokavirasto on irtisanomassa noin 50 työntekijää. Lisäksi virasto lomauttaa koko henkilökuntansa vaiheittain loppuvuoden aikana. Lomautukset kestävät kaksi viikkoa kerrallaan. Lomautusten ulkopuolella jää vain henkilökunta, joka tekee lihantarkastuksia.
– Työnantaja ei ole ilmoittanut mitään tehtäviä, joista oltaisiin luopumassa. Virastolla on jo nyt lakisääteisiä tehtäviä, joita ei ehditä tehdä, viraston pääluottamusmies Katri Klingberg ja varapääluottamusmies Mira Kankare painottavat.
Ruokaviraston henkilökunta saa elokuun aikana tietää, keitä irtisanomiset koskevat.
Virastossa käytiin keväällä 2024 yt-neuvottelut eli muutosneuvottelut, jotka päättyivät erimielisinä. Tiedot irtisanottavien määrästä ovat muuttuneet kesän kuluessa. Vielä neuvotteluiden jälkeen virasto arvioi, että se irtisanoo yli 90 ihmistä.
Henkilökunnan sijaan säästöjä olisi voinut hakea ostopalveluiden rankemmasta karsimisesta, luottamusmiehet Katri Klingberg ja Mira Kankare sanovat.
– Ostopalveluista voitaisiin säästää paljon enemmän siirtämällä tehtäviä viraston omaksi työksi. Tämä olisi tärkeää siksikin, että viraston kriittisten tehtävien toimivuus on varmistettava myös erityistilanteissa.
JHL:n luottamusmiehet muistuttavat, että irtisanomiset ja liian suuri työkuorma uhkaavat Ruokaviraston toimintaa. Luottamusmiesten mukaan virasto on vuosia alihinnoitellut palveluitaan, mikä on vakavasti vaaratanut viraston toimintaa ja taloutta. Myös oikeuskansleri on antanut asiasta ratkaisunsa.
Ruokaviraston henkilökuntaa edustavat JHL, JUKO ja Ammattiliitto Pro. Järjestöt ovat toimittaneet työnantajalle useita esityksiä, joilla viraston taloutta voisi korjata. JHL:n luottamusmiesten mukaan järjestöt esittivät kevään yt-neuvotteluissa nipun toimenpiteitä, jotka olisivat parantaneet viraston taloustilannetta jopa yli 20 miljoonalla eurolla kehyskauden aikana.