JHL vastustaa hallituksen aikeita rajata lakko-oikeutta
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on antanut lausunnon työrauhalainsäädännön muutoksista. Hallitus haluaa mm. rajata poliittiset lakot, kuten Painava syy -lakot, päivän mittaisiksi.
JHL:n lausuntoa valmistellut liiton juristi Keijo Tarnanen toteaa, että hallitus haluaa heikentää ay-liikkeen lakko-oikeuksia, jotta se voi myöhemmin ajaa työelämäheikennyksiä helpommin läpi. Ensimmäiseksi työntekijöiden oikeudet siis kapenevat rajaamalla lakko-oikeutta.
– Oikeuteen kajoaminen on pitkälti periaatekysymys demokratian näkökulmasta, sillä Suomessa poliittiset lakot harvemmin kestävät yli päivän.
Tarnanen pitää vielä suurempana ongelmana myötätunto- eli tukilakkojen rajaamista. Hallitus esittää, että jatkossa niistä tulisi ilmoittaa viikko etukäteen, mikä estää spontaanit tukilakot.
Hallitus haluaisi lisäksi kieltää suhteettomiksi katsotut tukilakot. Tällä perusteella pyrittäisiin kieltämään esimerkiksi raidetavaraliikenteen ja pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen seisauttaminen.
– Nämä ovat meidän tehokkaimpia keinojamme. Tukilakkojen turvin työntekijäjärjestöt ovat voineet osoittaa solidaarisuutta tukemalla aloja, joilta puuttuu vahva neuvotteluvoima. Tällaiset alat ovat usein naisvaltaisia.
Lakkoilun hillitsemiksi hallitus esittää lakkosakkoon isoja korjauksia. Nykyisin sakot ovat noin 1 000–3 000 euroa per lakko. Jatkossa minimiraja olisi 10 000 euroa eikä sakolla olisi ylärajaa.
Lakkosakkoihin rajuja korotuksia
Tarnasen mukaan epäselvää on, kuinka moninkertaisena sakko voisi langeta. Jos liittojen jäsenyhdistys, liitto itse ja vielä neuvottelujärjestö saavat kaikki omat kymppitonninsa, lasku kertautuu äkisti suureksi.
– Summa voi olla paljon suurempi, miltä se lakitestissä näyttää.
Jos työtuomioistuin toteaa lakon laittomaksi ja lakkoa vielä jatketaan, lakkoilijat voivat saada 200 euron henkilökohtaisen sakon. Tämä voi hillitä lakkointoa. Laittomia lakkoja ovat esimerkiksi spontaanit ulosmarssit yt-neuvottelujen yhteydessä.
Työnantajia hallitus kohtelee helläkätisesti. Tarnanen ihmettelee, miksei työnantajalta vaadita mitään muutoksia.
– Jos kerran hyvityssakkoa korotetaan, samalla pitäisi korottaa sitä sakkoa, jonka työnantaja saa rikottuaan työehtosopimusta.
Muutokset työrauhalainsäädäntöön etenevät eduskunnan käsiteltäväksi helmikuun alussa. Lausuntokierroksen vaikutukset nähdään esityksessä viimeistään silloin. Eduskunta käsittelee uudistusta kevään kuluessa.
Jouston ja turvan tasapaino murtuu
Irtisanomisen ja työttömyysturvan tasapaino horjuu, koska hallitus haluaa yhtä aikaa helpottaa irtisanomista ja heikentää työttömyysturvaa.
Nykyisin työntekijän irtisanomiseksi tulee olla asiallinen ja painava syy. Hallitusohjelmassa esitetään, että jatkossa perusteeksi riittäisi asiallinen syy.
– Muutoksen tulkinnasta käytäisiin tosin pitkiä oikeuskäsittelyjä ennen kuin sitä osataan soveltaa, Keijo Tarnanen toteaa.
Lausunnossa todetaan, ettei muutosten valmistelu ole näyttäytynyt tasapuolisena eikä työntekijäpuolten perusteltuja näkemyksiä millään tavoin huomioivana.
JHL katsoo, että nyt valmisteltu hallituksen esitysluonnos tulisi palauttaa vielä aitoon kolmikantaiseen valmisteluun.
– Tällä tavoin voitaisiin paremmin taata uudistusten perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisuus ja uudistusten tasapaino työmarkkinaosapuolten välillä. Näin menettelemällä olisi mahdollisuus saada aikaan hyväksyttävämpää ja seurauksiltaan ennalta arvattavampaa lainsäädäntöä.
Lisätietoja:
Lakimies Keijo Tarnanen, JHL, 010 7703 279