JHL: Pelastajien määrää on lisättävä, jotta Suomen sisäinen turvallisuus ei vaarannu

Ammattiliitto JHL:n Pelastusalan unioni huomauttaa, että maan hallituksen pelastusalalle kaavailemat leikkaukset vaarantavat sisäisen turvallisuuden. JHL vaatii lisäämään pelastajien koulutuksen määrää.

Suomi tarvitsee vuoteen 2030 mennessä yli 1 000 pelastajaa enemmän kuin nykytahdilla koulutetaan. Pelastusopiston on taattava myös jatkossa koulutuksen laatu. Pelastajien ja alipäällystön koulutuksen on oltava riittävä kestoltaan, jotta osaaminen palvelee nykyajan vaatimuksia ja arjen työtä.

 – Pelastusopisto on ollut asiassa hyvin aloitteellinen. Pelastajapulaan vastataan Pelastusopiston vuosina 2024–2032 toteuttamalla pelastajakoulutuksen lisäyksellä. Maan hallituksen on turvattava riittävä rahoitus myös uusien opettajien palkkaamiseen sekä kalustoon ja tiloihin investoimiseksi. Koulutuksessa tulee huomioida myös ruotsinkielisen koulutuksen riittävyys, JHL:n pelastusalan unionin puheenjohtaja Petteri Häyrinen toteaa.

Häyrinen vaatii hallituksen kohtelevan turvallisuusalan toimijoita tasapuolisesti rahanjaossa.

 – Meidän pitää turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Turvallisuus on kokonaisuus, jossa yhden osa-alueen pettäminen uhkaa koko yhteiskunnan toimivuutta.

Häyrinen on erityisen huolissaan palo- ja pelastusalan rahoituksesta sekä henkilöstön jaksamisesta korkeaan eläkeikään asti.

– Eri puolilta Suomea kantautuneiden tietojen mukaan pelastuslaitokset joutuvat tinkimään välttämättömistä kalustohankinnoista ja paloasemia on joutunut lopetusuhan alle. Valtion on nyt aika laittaa palo- ja pelastusalan rahoitus sellaiseen kuntoon, että henkilöstö kykenee työskentelemään niiden vaateiden osalta, joita yhteiskunnalla, kansainvälisellä ympäristöllä ja kansalaisilla on.

Hallituksen kaavailemat leikkaukset vaarantavat pelastusalan toimintakyvyn ja pelastajien sekä ensihoitajien työturvallisuuden.

– Erityisesti ikääntyneet pelastajat kärsivät terveysongelmista, jos varusteiden mukana kulkeutuu henkilökunnan tiloihin haitallisia aineita varusteiden mukana onnettomuuspaikoilta. Säästöt uusien tilojen rakentamisissa ja vanhojen remontoinneissa aiheuttavat suuria inhimillisiä kustannuksia ja kärsimyksiä.

– Pelastusalalla joudutaan ottamaan työtehtävissä isoja riskejä, joten kaluston, varusteiden ja asemien tulee olla hyvässä kunnossa. Tällä varmistetaan, että pelastajilla olisi edes jonkinlaiset mahdollisuudet selvitä työurastaan terveenä eläkkeelle asti.

Pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 100 000 pelastustehtävää. Ne ovat nykyisin osa hyvinvointialueita, jotka vastaavat lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluista. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtion budjetista.

Lisätietoja:

JHL:n Pelastusalan unionin puheenjohtaja Petteri Häyrinen, p. 040 545 8523