Hallituksen leikkaukset uhkaavat Suomen kokonaisturvallisuutta, JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi muistuttaa

– Suomen kokonaisturvallisuuden ydin on vahva julkinen sektori. Väestön toimintakyky ja henkinen kriisinkestävyys ovat koetuksella julkisten palveluiden huonontumisen takia, toteaa JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi.

Ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista Suomen kokonaisturvallisuuteen.

– Hallituksen leikkaukset hyvinvointialueilta uhkaavat suomalaisten turvallisuutta.

Keturi muistuttaa, että esimerkiksi Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja poliisin resurssien lisääminen ei riitä, jos samaan aikaan hallitus leikkaa hyvinvointialueilta. Ne ovat myös valmiuden perusyksiköitä.

Kokonaisturvallisuus tarkoittaa kaikkia toimia, joilla turvataan yhteiskunnan toimivuus ja kansalaisten hyvinvointi niin normaalioloissa kuin kriisitilanteissa. Avainasemassa on yhteistyö. Ulkoinen turvallisuus tarvitsee tuekseen vakaata sisäistä turvallisuutta ja päinvastoin.

– Suomen kokonaisturvallisuuden ydin on vahva julkinen sektori. Väestön toimintakyky ja henkinen kriisinkestävyys on koetuksella, koska julkiset palvelut – erityisesti mielenterveyspalvelujen saatavuus – ovat huonontuneet merkittävästi. Sisäisen turvallisuuden kannalta on olennaista myös se, miten hyvin varhaiskasvatus, lastensuojelu ja koulut kykenevät edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, Keturi toteaa.

–  Yhteistyöllä pystymme rakentamaan yhteiskunnan, joka kykenee reagoimaan ja palautumaan nopeasti ja tehokkaasti erilaisista kriiseistä ja häiriötilanteista.

Suomi oli pitkään poikkeuksellisen turvallinen ja vakaa maa. Koko Euroopan turvallisuustilanne muuttui Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan takia. Se merkitsi myös Suomen lintukotoajan päättymistä.

–  Koska Ukrainan sota on edelleen akuutti, tukipalvelujen ulkoistaminen ei omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta ole ajankohtaista.

Päätös liittyä Natoon oli historiallinen käänne, joka osoittaa maamme turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuneen ja ulkoisten uhkien riskien kasvaneen.

–  Vaikka Nato-jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta, tuo se mukanaan myös uudenlaisen vastuun. Se saattaa tehdä Suomesta aktiivisen toimijan kansainvälisissä konflikteissa, Keturi toteaa.

Kansainvälisten jännitteiden lisäksi Suomessa on kasvavia sisäisiä turvallisuushaasteita kuten kyberuhat, radikalisoituminen ja luonnonkatastrofien riski. Lisäksi globalisaatio, ilmastonmuutos ja talouden epävarmuustekijät luovat uusia, monimutkaisempia uhkia, jotka vaikuttavat myös meihin.

JHL:n ja yhteisöjäsenliittojen jäseniä työskentelee kokonaisuusturvallisuutta tukevilla aloilla kuten puolustuksessa, tullissa, rajalla, pelastuksessa, poliisissa, ensihoidossa, terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, maahanmuutossa, nuorisotoimessa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Siksi meille on tärkeää, että Suomen kokonaisturvallisuusmallia kehitetään entisestään ja että se mallinnetaan myös Eurooppaan.

JHL haluaa olla aktiivinen ja aloitteellinen yhteistyökumppani, joka luo mahdollisuuksia yhteiselle keskustelulle kokonaisturvallisuudesta, jotta tilannekuva kirkastuisi ja yhteistyön verkostot laajenisivat entisestään.

Lisätietoja:
JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi, 050 461 9315