Ammattiliitto JHL:n päättäjät koolla Helsingissä

Ammattiliitto JHL:n edustajisto kokoontuu 25.-26.10.2023 päättämään liiton ensi vuoden toiminnan linjauksista, taloudesta sekä jäsenmaksun suuruudesta. Asialistalta löytyvät myös liiton yhdistysten tekemät aloitteet.

Liiton edustajiston sääntömääräinen syyskokous on käynnistynyt Helsingissä. Kaksipäiväisen kokouksen asialistalla ovat muun muassa liiton ensi vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti. Lisäksi päätetään jäsenmaksun suuruudesta.

Kokouksessa kuullaan lisäksi yhdistysten tekemät aloitteet ja liiton edustajiston vastaukset niihin. Edustajiston ja hallituksen uudet jäsenet valitaan ja nimetään myös kokouksessa. 

Lastut lentävät

Kokouksen alkusanoissa edustajiston puheenjohtaja Eija Paananen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja nosti esiin huolensa hallituksen esittämien kiristysten vaikutuksista ihan jokaiseen.

– Voi olla, että Suomen talous hivenen nouseekin tulevana vuonna, mutta julkinen talous tiukkenee melkoisella varmuudella – tavalla tai toisella, hän totesi.

Hän korosti, että nyt pitää yhdessä ryhdistäytyä ja kerätä voimia taistoa varten. Edunvalvonnan suunnitelmallisuus, yhteistyö ja verkostot ovat onneksi liiton voimavaroja.

Vahva vaikuttaminen päättäjien suuntaan ei Paanasen mukaan voi odottaa. Pelkkä toivominen ei nyt riitä.

– Kuulen jo korvissani raivaussahan murinan ja näen miten lastua lentää ympäriinsä. Pahimmillaan hetken päästä mitään ei ole jäljellä, Paananen kuvailee.

Ei tuumaakaan periksi

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine laittoi katsauksensa aluksi vahvat terveiset hallituksen suuntaan:

– Nyt on julmaa, kylmää ja rumaa!

Hän kiitti lämpimästi JHL:n jäseniä, jotka ovat sankoin joukoin osallistuneet SAK:laisten liittojen #PainavaSyy-kampanjaan ja näin ilmaisseet mielipiteensä hallituksen kurjistamislinjasta. Kampanja ja siihen liittyvät mahdollisesti rankatkin työtaistelutoimet jatkuvat.

– Me taistelemme niin kauan, kunnes Orpon-Purran oikeistohallitus vetää pois suomalaista työelämää kurjistavat esityksensä, Niemi-Laine painottaa.

Hän jatkaa, että joukkovoima on otettava käyttöön. Nyt on aika muistuttaa myös kansanedustajia siitä, mitä tuli vaalikampanjan aikana luvattua.

Vihreää valoa pohjoismaiselle mallille

Niemi-Laine liputti puheessaan pohjoismaisen työmarkkinamallin puolesta. Hän nostaa sieltä kuitenkin eri kärjet kuin mihin hallitus on viitannut.

– Tarvitsemme työelämän turvaksi työehtosopimusten tulkintaetuoikeuden työntekijöille.

Tämä madaltaisi Niemi-Laineen mukaan paikallisen sopimisen kynnystä, kun työntekijät voivat luottaa sopimusten pitävyyteen.

– Luottamusmiesten asemaa olisi syytä vahvistaa lainsäädännössä, koska kaikki työnantajat eivät tunnusta heidän asemaansa. Meidän olisi harkittava erillisen luottamusmieslain säätämistä Ruotsin tapaan. 

Puheenjohtaja mainitsee Ruotsissa käytössä olevat luottamusmies- sekä myötämääräämislain.

Luottamusmieslaki (Förtroendemannalagen) määrittelee luottamushenkilöiden oikeudet, myötämääräämislaki (Medbestämmandelagen, MBL) takaa luottamushenkilöille laajat tiedonsaanti- ja neuvotteluoikeudet, sekä tietyissä asioissa veto-oikeuden.

Pohjoismaisista hyvistä työmarkkinaesimerkeistä Niemi-Laine nostaa lisäksi esiin Norjan lakikäytännön, joka mahdollistaa sakko- tai jopa vankeusrangaistuksen alipalkkauksesta.

Hän huomauttaa, että Suomessa maksetaan yhä useammin ja useammasta työstä vähemmän kuin mitä vähimmäispalkka on. 

– Tällainen palkkavarkaus tulisi kriminalisoida myös meillä.

Niemi-Laine ehdottaa, että rikoslakiin tulisi säätää erillinen palkkarikosta koskeva pykälä. Lainsäätelyä on nytkin, mutta se on tällä hetkellä löyhää.

Sanelulle seis!

Niemi-Laine suomi Paanasen tavoin Orpo-Purran hallituksen työelämää ja työntekijän turvaa koskevia heikennyksiä.

– Oikeistohallitus on heikentämässä työsuhdeturvaa merkittävästi. Lomautusilmoitusaikojen lyhentäminen ja yt-lainsäädännön velvoitteiden heikentäminen johtaa siihen, että 700 000 työntekijää Suomessa jää totutun työsuhdeturvan ulkopuolelle, hän korostaa.

Hän muistutti, että edellisen oikeistohallituksen kanssa sentään pystyi neuvottelemaan, nyt tilanne tuntuu olevan tyystin toinen.

Puheenjohtaja Niemi-Laine muistutti, että työsuhdeturva on tähän asti ollut vahva. Työntekijöillä on ollut aikaa sopeutua tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuviin muutoksiin, vaikka näillä perusteilla irtisanominen on Suomessa helppoa.

Lomautusilmoitusaikoihin, yt-lainsäädäntöön ja irtisanomisen perusteisiin ei Niemi-Laineen mukaan pitäisi tarttua liian kovalla kädellä, ja tulisi esimerkiksi rakentaa ansioturvaan vaihtoehtoinen porrastustapa.

 – Soviteltu päiväraha on tähän asti mahdollistanut työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen osa-aikatyössä, mutta nyt tilanne on muuttumassa.

Myös ansioturvan lapsikorotusten poisto on kohtuutonta.

– On brutaalia, että lapsiperheitä rokotetaan. Tai ylipäätään ketään heikommin toimeentulevaa. Sosiaaliturvaan ei tulisi koskea.

Niemi-Laine puhui ay-liikkeen pitkään ajaman kanneoikeuden puolesta, joka mahdollistaisi sen, että ammattiliitot voisivat paremmin valvoa työehtojen noudattamista ja puuttua tilanteisiin, joissa selkeästi rikotaan lakia.  

– Odotan innolla työministeri Arto Satosen marraskuista seminaaria, jossa toivottavasti otetaan uuden työmarkkinamallin alkuaskeleet. Ne oikeat ja tasa-arvoiset neuvottelut uudesta työmarkkinamallista. Meille ei kelpaa oikeistohallituksen sanelu.

Seuraa kokouksen kulkua verkossa:
jhl.fi sekä JHL:n Facebook– ja X-tileillä tunnisteella #jhledustajisto sekä Instagramin tarinoista.