Lastensuojelutyössä arvostava johtajuus on työhyvinvoinnin avaintekijöitä
Sujuva esihenkilötyö tukee työhyvinvointia ja mahdollistaa toimivan työyhteisön ja hyvän työilmapiirin. Lastensuojelutyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnista ja johtamisesta kokosi opinnäytetyössään JHL:läinen Kaisa Hakala.
Arvostavalla ja kuuntelevalla johtamistyylillä voidaan vaikuttaa lastensuojelutyöntekijöiden työhyvinvointiin parantavasti, pohtii opinnäytetyössään aihetta tutkinut sosionomi (YAMK) Kaisa Hakala.
Itsekin lastensuojelun ammattilaisena työskennellyt Hakala kertoo olleensa jo kauan kiinnostunut työhyvinvoinnin vaikutuksesta niin työn laatuun kuin työtyytyväisyyteen.
– Metropolia YAMK-opintoni käsittelivät johtamista, joten tuntui luonnolliselta lähteä selvittämään juuri lastensuojelijoiden näkemyksiä työhyvinvoinnista ja johtamisesta.
Hyvän ja huonon johtamisen polut
Opinnäytetyön osana tehdyssä kyselyssä vastaajat näkivät johtamisen merkityksen isona työhyvinvoinnin tekijänä. Vastanneiden mukaan sujuva ja arvostava esihenkilötyö nostaa niin yksittäisen työntekijän kuin koko työyhteisön työssä viihtymistä ja yleistä työilmapiiriä.
Ja toisaalta myös päinvastoin: huono johtajuus on huonoa myös lastensuojelussa. Se voi heikentää työhyvinvointia monestakin syystä. Hakala nostaa esiin joitakin johtamisen haasteiden negatiivisia vaikutuksia työyhteisöön.
– Vastauksissa mainittiin usein esimerkiksi liian pienet resurssit, töiden kasautumisen ja niiden epätasaisen jakautumisen.
Hakala jatkaa, että myös kuormittavan työajan ja huonon työvuorosuunnittelun nähtiin vaikuttavan työhyvinvointiin heikentävästi. Etenkin työvuorojen suunnittelussa ja tasapuolisessa jakamisessa esihenkilön rooli on tärkeä.
Kannustuksen ja positiivisen palautteen sekä riittävän tuen saamisen nähtiin tukevan työhyvinvointia. Johtajan läsnäolo ja lähestyttävyys on tärkeä osa työhyvinvointia. Toimivien käytäntöjen luominen vaikuttaa työn sujuvuuteen ja työmotivaatioon.
Opinnäytetyössä todetaan, että työhyvinvoinnin tukemisen toimet työpaikoilla tulisi sisältää konkreettisia panostuksia työhyvinvointitoimintaan ja kunnon resursoinnin ja mahdollisuuden vaikuttaa työaikoihin. Resursointiin liittyvät sekä riittävä ja pätevä henkilöstö sijaisineen sekä tehtävien vaativuutta vastaava palkka.
Työyhteisöllä iso merkitys
Vastaajat katsoivat, että esihenkilötyöllä on hyvin tärkeä rooli mitä tulee toimivan työyhteisön lähtökohtiin. Etenkin työhyvinvoinnin kannalta työyhteisön ja hyvän työilmapiirin merkitys on lastensuojelutyössä erityisen merkittävä.
– Toimiva työyhteisö ja tiimi parantavat ylipäätään työhyvinvointia ja mahdollistavat työn tekemisen laadukkaasti, Hakala kertoo.
Työyhteisön rooli nähtiin merkityksellisenä toisinaan työssä eteen tulevien väkivaltatilanteiden läpikäynnissä sekä niissä tukena olemisessa. Työhyvinvoinnin kehittämisen kannalta on tärkeää, että työyhteisöissä järjestetään yhteistä aikaa niin keskustelulle kuin kehittämiselle.
Työyhteisöltä saatavan tuen koetaan ehkäisevän lastensuojelun vaativalla alalla työuupumusta ja traumaattisten tilanteiden käsittelyä.
Opinnäytetyössä käy selkeästi ilmi, että on hyvin tärkeää kiinnittää lastensuojelussa työntekijöiden työhyvinvointiin huomiota, näin myös osaltaan varmistetaan riittävän ja pätevän työvoiman saaminen alalle myös tulevaisuudessa.
Työyhteisöllä on iso rooli työhyvinvoinnin tukemisessa, joten yhteisön toimivuuteen ja hyvään työilmapiiriin on syytä – ja kannattavaa – satsata. Tähän päästään osaavalla ja arvostavalla johtamisella.
Kaisa Hakalan (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sosionomi YAMK, Sosiaali- ja terveysalan palveluiden ja liiketoiminnan johtaminen) opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kanssa.
Opinnäytetyön kokonaisuudessaan: Lastensuojelutyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnista ja johtamisesta