Nuorisotyö

Nuorisotyötä määrittävät useat eri lait ja asetukset:

• nuorisolaki 
• lastensuojelulaki
• perustuslaki
• kuntalaki
• kirkkolaki
• yhdistyslaki
• Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta, tavoitteena nuoren merkityksellinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa.
• Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma 2020–2023 (opetus- ja kulttuuriministeriö)

Nuorisotyön ammattieettisten ohjeet kertovat työn tarkoituksesta ja toimintatavoista ja antavat perustaa pohdinnalle oikeasta ja väärästä nuorisotyön ammattilaisille, joilla on alan koulutus ja jotka työskentelevät kuntien, seurakuntien, järjestöjen tai yksityisen sektorin palveluksessa. Eettiset ohjeet toimivat työvälineenä nuorisotyön arjessa ja kehittämisessä. 

Opetusministeriö rahoitti tutkimushankkeen, jossa yli 500 nuorisotyön ammattilaista kertoivat näkemyksiään työhyvinvoinnistaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen pohjalta julkaistiin suositukset työhyvinvoinnin edistämiseen.

Liiton tarjoamissa koulutuksissa paneudutaan työehtosopimusasioiden lisäksi työn turvallisuuteen sekä vastuukysymyksiin. Ammatillisen työotteen vaaliminen ja jatkuva kehittäminen koko työyhteisössä on osa ammatillista edunvalvontaa.

Opiskele ammattitaitosi uudelle tasolle ammattiliitto JHL:n tuella! Opiskele uutta avoimessa ammattikorkeakoulussa (AMK), JHL kustantaa opinnoistasi valtaosan. Tutustu!

Into edustaa etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa Suomessa

Verke – Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus

Allianssi on valtakunnallinen nuorisoalan palvelu- ja vaikuttajajärjestö

Osaamiskeskus Nuoska kehittää alueellisesti ja valtakunnallisesti sovellettavia nuorisotyön toimintamalleja kouluihin ja oppilaitoksiin.

Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus

Ammattiliitto JHL:n tärkein tehtävä on neuvotella jäsenilleen työehdot. Työ- ja virkaehtosopimuksissa päätetään esimerkiksi palkka, työaika, oikeus vuosilomaan ja sairausajan palkkaan.

Nuorisotyöntekijöiden työaika määräytyy pääsääntöisesti kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n mukaan.

Paikallisesti on mahdollista sopia pidemmästä työajan tasoittumisjaksosta. Työaikajakson pituudesta riippumatta työaika on etukäteen suunniteltava ja laadittava työvuoroluettelo.

• Leirien ja retkien työaika on mahdollista toteuttaa yleistyöaikamääräysten mukaisesti sijoittamalla työaikoja lomittain ja porrastaen. Katso  KT:n ohje työaika leirit ja retket.

• Paikallisella yhdistyksellä on myös mahdollisuus tehdä työnantajan kanssa paikallinen sopimus leirien ja retkien työajoista.

Työntekijöiden on hyvä keskustella luottamusmiehen kanssa tällaisen paikallisen sopimuksen tekemisestä, mikäli sellaisesta ei ole jo sovittu.

Kaikki ammattiliitto JHL:n neuvottelemat työsopimukset:

Nuorisotoimi järjestää perinteisesti erilaisia leirejä ja tapahtumia lapsille ja nuorille. Koulut puolestaan suuntaavat välillä leirikouluihin, joihin myös koulunkäynninohjaajat osallistuvat.

Leirien ja retkien työajat on suunniteltava etukäteen laatimalla työvuoroluettelo, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat. Viikoittainen vapaa suunnitellaan ja järjestetään työvuoroluetteloon.

Kun leirille osallistuu useampia työntekijöitä, työaikaa voidaan sijoittaa lomittain ja porrastaen. Se, että henkilö tekee toimipaikassaan työtä pääasiassa klo 8–16, ei estä työtuntien sijoittamista toisin matkan tai leirin aikana.

Sekä koulunkäynninohjaajat että nuorisotyöntekijät työskentelevät pääsääntöisesti KVTES:n yleistyöajassa. Työehtosopimuksen määräykset eivät mahdollista esim. yli 9 tunnin työvuoroja, ellei niistä paikallisesti sovita.

KVTES III luvun 9§ määräykset:

• Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa
• enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi työaika).
• Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia enintään 6 viikon ajanjaksossa.
• mahdolliset lisä- ja ylityökorvaukset, ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorvaukset määräytyvät KVTES III luvun mukaisesti.

Mikäli ei tehdä paikallista sopimusta, on kuitenkin hyvä laatia yhteinen ohjeistus leirejä ym. varten.  Tällaisessa ohjeessa voidaan esim. sopia siitä, että vaikka normaalisti ei olisi tasoittumisjakso käytössä, sellaista käytetään esim. leirikoulujen aikana. Hyvä myös määritellä mikä on oltava ohjaajien lukumäärä suhteessa lapsiin, onko tarvetta teettää yövuoroa, onko varallaolo tarpeellista, miten matka korvataan jne. Lisäksi tulee tarkistaa ja sopia miten vahinkotilanteissa vakuutukset ja kenen vakuutukset korvaavat syntyneet vahingot. Vastuukysymyksistä on myös hyvä puhua ennakkoon.

Linkki KT:n ohjeeseen: KT ohje leirit ja retket

Leirien ym. työaika voidaan järjestää edellä olevan mukaisesti mutta on myös mahdollista tehdä paikallinen sopimus pidemmistä työvuoroista. Täältä löydät JHL:n ohjeet ja mallit paikallisen sopimuksen tekemiseen.

Paikallista sopimusta tehdessä tulee sopia:

• mikä on työvuoron ja tasoittumisjakson pituus: paikallisella sopimuksella voidaan sopia enimmillään 13 h:n työvuoroista (huomioitava 11h:n vuorokausilepo) ja 6 viikkoa pidemmästä tasoittumisjaksosta
• miten työaikakorvaukset maksetaan, kun on sovittu KVTES III luvun mukaisesta pidemmästä vuorokautisesta työajasta
• suunnitellaanko yövuoroja työajaksi
• jos käytetään varallaoloa, sovittava esim. varallaolokorvauksesta ja siitä, missä ajassa varallaolijan on saavuttava työpaikalle (KVTES III luku 5§)
• matkakorvauksista ja päivärahoista (KVTES liite 16)

Toteutetaan leirit ym. sitten paikallisen sopimuksen pohjalta tai KVTES:n määräysten mukaisesti, on tärkeää muistaa:

• Laadittava aina työvuoroluettelot
• huolehdittava, että sekä vuorokautinen- että viikkolepo tulee annetuksi tai että ne korvataan
  • HUOM! varallaolijan aktivoituessa saamatta jäänyt lepoaika korvattava myös
• Laatia yhteiset pelisäännöt leiri- ym. toiminnalle

Mikäli tarvitsette apua paikallisen sopimuksen tekemiseen, olkaa yhteydessä omaan aluetoimistoon.

Esim. Leirikoulu alkaa maanantaina klo 10.00 ja päättyy keskiviikkona klo 16.00. Alla yhden ohjaajan työvuorot. Koulunkäynninohjaajan työaika on 30 h ja esimerkissä ei ole otettu käyttöön työajan tasoittumisjärjestelmää leirikoulun ajaksi.

Osa-aikatyöntekijän vuorokautinen ylityöraja on  8 h tai työvuoroluetteloon merkitty enintään 9 h. Tämän vuoksi 2 ensimmäistä tuntia 6 tunnin päälle tehtyä työtä on lisätyötä. Tämän jälkeen tehty työ 13 tuntiin saakka on vuorokautista ylityötä. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu tuntipalkka ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu tuntipalkka.

Osa-aikatyöntekijän viikoittainen ylityöraja on 38 h 15 minuuttia. Tässä esimerkissä leirikoulun jälkeen on pystytty antamaan torstai ja perjantai tasausvapaiksi, jolloin viikoittaista ylityötä ei synny.

Ylityö voidaan maksaa rahakorvauksena tai antaa vastaava vapaa-aika. Vastaava vapaa-aika tarkoittaa sitä, että vapaa-aikakorvaus suoritetaan korotettuna. Toisin sanoen yhdestä 50 %:n ylityötunnista annetaan 1½ tuntia vapaata ja yhdestä 100 %:n ylityötunnista 2 tuntia vapaata. Korvausmuodon, eli suoritetaanko raha tai vapaa-aikakorvaus, päättää työnantaja

HUOM! Jos esimerkissä olisi otettu käyttöön tasoittumisjakso, esim. 3 viikkoa, hänelle ei syntyisi viikoittaista ylityötä. Viikkoa pidemmässä tasoittumisjaksossa osa-aikaisella työntekijällä ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna tasoittumisjakson viikkojen määrällä.

Säännöllisen työajan ylittymisestä ja työaikakorvauksista löydät tarkat tiedot KVTES työaikaluvusta, linkki TYÖAIKAKORVAUKSET