Monet palveluistamme ovat suljettuina vuodenvaihteessa. Iloista joulua ja uutta vuotta kaikille!
Koulunkäynninohjaus
Koulunkäynninohjaajat toimivat moniammatillisissa työyhteisöissä, joiden tähtäimenä on luoda tukea tarvitsevalle oppilaalle turvallinen ja kannustava oppimisympäristö. Työ on oppilaan ohjaamista, avustamista ja tukemista oppimisprosessin eri vaiheissa itsenäisyyttä ja omatoimisuutta korostaen.
Aamu- ja iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja kasvua. Lisäksi toiminnalla edistetään lasten hyvinvointia ja tasa-arvoista osallisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistään syrjäytymistä.
Ohjaajalta vaaditaan
- eettistä vastuullisuutta
- kasvatustietoisuutta
- ohjaus- ja vuorovaikutustaitoja
- kykyä kohdata erilaisuutta.
Kasvatus- ja ohjausalan ammattialafoorumi
Kasvatus- ja ohjausalalla työskenteleville tähtiammattilaisille on perustettu oma keskustelu- ja tapaamisfoorumi. Verkkoalusta on nopea ja helppo väylä olla yhteyksissä saman alan ihmisten kanssa.
Foorumissa mm. keskustellaan työn iloista ja haasteista, annetaan vertaistukea, kehitetään ammattialaa ja pohditaan tulevaisuuden työelämää.
Tietoa ja tukea työssäsi
Liitto on koonnut koulunkäynninohjaajien työstä kattavan oppaan. Tietoa löytyy esimerkiksi kouluttautumisesta alalle ja ammatillisista vaatimuksista, lainsäädännöstä ja vastuukysymyksistä, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista sekä työehdoista. Opasta voi hyödyntää sisäisessä koulutuksessa ja perehdytyksessä, työyhteisön kehittämisessä tai apuna ohjaajan työn tunnetuksi tekemisessä.
Ammattiliitto JHL pitää huolen työehdoistasi
JHL:n kysyy työstäsi
JHL selvittää koulunkäynnin- ja aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaajan työn kokonaiskuvaa, jaksamista ja hyvinvointia vuosittaisella kyselyllä. Näin pystymme seuraamaan työn kehittymistä pitkällä aikavälillä.
Ammattiliitto JHL:n tärkein tehtävä on neuvotella jäsenilleen työehdot. Työ- ja virkaehtosopimuksissa päätetään esimerkiksi palkka, työaika, oikeus vuosilomaan ja sairausajan palkkaan. Työehtosopimukset
Perusopetuslaki (628/1998)
Laissa säädetään mm. esiopetuksesta, perusopetuksesta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta.
Koulunkäynninohjaajan toimiminen opettajan sijaisena
Opettaja on kunnallinen viranhaltija ja myös opettajan sijaisuus on määräaikainen virkasuhde, joka perustuu virkamääräykseen.
Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (3-5 §) edellyttää viranhaltijan suostumusta tehtävään.
- Koulunkäynninohjaajan esimies ei voi ilman työsuhteessa työskentelevän koulunkäynninohjaajan suostumusta määrätä häntä työskentelemään opettajan viransijaisena.
- Suostumuksensa perusteella koulunkäynninohjaaja voi työskennellä epäpätevänä opettajana, jolloin palkkaus määräytyy OVTES:in perusteella.
Sijaistamistapauksissa on molemmille osapuolille oltava aina selkeää, milloin kyseessä on opettajan sijaisuus.
Opettajaa sijaistettaessa tulee ohjaaja vapauttaa omista tehtävistään, ja tehdä aina etukäteen työmääräys sijaistamisesta. Tällöin sijaisuutta tekevälle henkilölle kuuluvat kaikki opettajalle muutenkin kuuluvat vastuut, oikeudet ja tehtävät (tuntien valmistelu, välituntivalvonnat yms.).
Jos koululla hoidetaan opettajan sijaistaminen OTO:na (oman toimen ohella), niin silloin koulunkäynninohjaajalle kuuluvat hänen normaalit työtehtävänsä ja OTO:a tekevä opettaja huolehtii tunnin opetuksesta. OTO-määräys tulee myöskin tehdä etukäteen niin, että kaikki osapuolet tietävät siitä.
Miten laaja käsitys on työsopimuksessa mainittu ”muut esimiehen määräämät tehtävät”?
Työntekijä on velvollinen tekemään työsopimuksessaan määriteltyä työtä. Tehtävät voidaan määritellä sopimuksessa yksityiskohtaisesti tai yleisluontoisesti esimerkiksi siten, että niihin kuuluvat työnantajan kulloinkin osoittamat tehtävät. Siihen, mitä pidetään työsopimuksen mukaisina tehtävinä, vaikuttavat myös työntekijän käytännössä tekemät työt. Jos tehtävät ovat olleet vaihtelevia, eikä toimenkuvaa ole sopimuksella rajattu koskemaan vain tiettyjä tehtäviä, työnantajan työnjohto-oikeus on laaja. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää kohtuuttomiin tai hyvän tavan vastaisiin tehtäviin.
Työntekijällä ei ole oikeutta kieltäytyä sopimuksensa mukaisista tehtävistä. Mikäli työntekijä ilman hyväksyttävää syytä näin tekee, työnantajalla on yleensä oikeus olosuhteista riippuen joko irtisanoa työsopimus tai purkaa se päättyväksi heti.
Ennen työsopimuksen päättämistä työnantajan tulee kuitenkin antaa työntekijälle varoitus ja selvittää kieltäytymisen seuraukset. Työsopimuksen päättäminen voi tapahtua heti varoituksen jälkeen, jos työntekijä ilmoittaa, että hän ei tule suorittamaan hänelle osoitettuja tehtäviä.
Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.
Työntekijää ei voida siirtää ilman suostumustaan pysyvästi tai yli kahdeksan viikkoa kestäviin tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat hänen työsopimuksensa tehtävistä, ellei työnantajalla ole samalla irtisanomisperustetta.
Koulunkäynninohjaajan ja koulunkäyntiavustajan työn vaativuuden arvioinnista
Katso JHL:n muistilista, mitä on syytä ottaa huomioon kun työsi vaativuutta arvioidaan. Muistilista auttaa sinua kuvaamaan työsi vaativuutta. Tarvittaessa voit kysyä neuvoa luottamusmieheltä.
Koulunkäynninohjaajan työn vaativuuden arviointi – muistilista
Häiriötilanteet koulupäivän aikana
Koulunkäynninohjaajien ja -avustajien työhön liittyy usein oppilaiden käytöksestä aiheutuvia poikkeustilanteita.
Koulunkäynninohjaaja voi puuttua näihin tilanteisiin vain sanallisesti ohjeistamalla ja keskustelemalla, koska koulunkäynninohjaajalla ei ole perusopetuslaissa säädettyä oikeutta
- päättää oppilaan ojentamistoimenpiteistä (kasvatuskeskustelu, jälki-istunto)
- poistaa oppilasta opetustilanteesta tai koulun tilaisuudesta
- ottaa oppilaalta haltuun esineitä tai tavaroita tai tarkastaa niitä
- puuttua oppilaan fyysiseen koskemattomuuteen käyttämällä voimakeinoja.
Miten voit puhua seksuaalisesta häirinnästä koulussa?
Tutustu Opetushallituksen kouluille ja oppilaitoksille laatimaan oppaaseen seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta, lataa opas itsellesi Opetushallituksen sivuilta.
Häiriötilanteet aamu- ja iltapäivätoiminnassa
Aamu- ja iltapäivätoiminnasta säädetään perusopetuslain luvussa 8 a. Tästä syystä sitä koskee samat ohjeistukset kuin varsinaista koulupäivää. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa virikkeellistä ja turvallista toimintaa lapsille ennen koulupäivää ja sen jälkeen. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen toimintaympäristöön.
Työnantajalla on velvollisuus tehdä riskienarviointi. Jos käy ilmi, että työhön liittyy uhka häiriötilanteista, on työnantajan poistettava tuo uhka ja annettava riittävän selkeä ohjeistus, miten häiriötilanteissa tulee toimia.
Riittävä mitoitus on yksi tutkimusten osoittama keino ennaltaehkäistä häiriötilanteita.
Työväkivalta on työväkivaltaa, vaikka tekijä on lapsi, eli se ei vähennä työnantajan velvollisuuksia huolehtia työturvallisuudesta.
Työturvallisuusvelvoitteiden laiminlyöminen on rikoslaissa sanktioitu eli työnantajan edustajat voivat joutua siitä vastuuseen.
Mitä on hätävarjelu?
Oikeus hätävarjeluun turvautumiseen on rajattu tiukasti. Puolustautuminen on sallittua vasta, kun hyökkäys on välittömästi uhkaamassa tai jo alkanut.
Hätävarjeluoikeus päättyy välittömästi, kun hyökkäys on päättynyt ja suojeltavia uhkaava vaara on poistunut. Liian myöhään, eli oikeudettoman hyökkäyksen jo loputtua aloitettu puolustautuminen muuttuu itse hyökkäykseksi, jota vastaan toinen osapuoli voi mahdollisesti käyttää hätävarjelua.
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen: Kiinnipitotilanteet koulussa
Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuus
Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuusopas on jatkuvasti päivittyvä sivusto. Opas tarjoaa konkreettisia malleja kokonaisturvallisuuden suunnitteluun, riskien tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä suunnitelmien yhteensovittamiseen ja käyttöönottamiseen.
Lastensuojeluilmoitus
Jos arvelet, että lapsi on lastensuojelun tarpeessa, sinun täytyy tehdä ilmoitus. Lastensuojeluilmoituksen tekemisessä pitää olla matala kynnys. Jos et ole varma, pitäisikö sinun tehdä lastensuojeluilmoitus, keskustele asiasta esimiehesi kanssa tai kysy asiaa kunnan sosiaalityöntekijältä kertomatta lapsen henkilöllisyyttä.
Opetustoimen taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Tarkempaa tietoa asiasta löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n sivulta Lastensuojeluilmoitus
Lääkehoidon toteuttaminen kouluissa
Uusittu Turvallinen lääkehoito -opas ohjaa lääkitysturvallisuuteen kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä .
Oppaan mukaan: ”Koululaisen lääkehoidosta vastaavat vanhemmat ja lapsi itse oman kehitystasonsa mukaisesti. Koulun lääkehoitoon liittyvät toimintamallit kuvataan koulu- ja oppilaitoskohtaisessa oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelmassa.”
Vanhemmat huolehtivat siitä, että lääkehoidon toteuttamisesta sovitaan yhdessä terveys-ja opetustoimen henkilöstön kanssa, jos koululaisella ilmenee lääkehoitoa vaativa sairaus tai kouluun on tulossa säännöllistä lääkehoitoa tarvitseva lapsi.
Sovittaviin asioihin kuuluvat:
- lääkityksen toteuttaja ( ja varahenkilö)
- perehdytys
- lääkityksen toteutus (kuten annosmäärät ja -ajat)
- erityistilanteisiin varautuminen
- ensiapukäytännöt
- työnjakovastuut koulun toimijoiden, vanhempien ja lapsen kesken.
Yksittäisen lapsen lääkehoitoon liittyvistä asioista tehdään aina kirjallinen suunnitelma. Lääkehoidon toteuttaminen perustuu työntekijän suostumukseen, perehdytykseen, lisäkoulutukseen sekä lääkärin antamaan lupaan.
JHL järjestää vuosittain nelipäiväisiä Lääkehoidon osaamisen kursseja JHL- opistolla. Katso lisätietoja lääkehoidon kursseista tarkemmin JHL:n koulutuskalenterista.
Aluehallintoviraston lääkehoidon ohjaus ja neuvonta
Leirikoulu ja muut poikkeusolojen työajat
Koulunkäynninohjaajat/avustajat ovat pääsääntöisesti työsuhteisia työntekijöitä. Tämä asia kannattaa tarkastaa, jos syntyy epäselvyyttä siitä voiko työnantaja yksipuolisesti määrätä koulunkäynninohjaajan osallistumaan leirikouluun.
Työsuhteisen työntekijän kanssa leireille osallistumisesta sekä ehdoista ja työaikakertymistä ja -korvauksesta on sovittava. Leirien ja retkien työajat on suunniteltava etukäteen laatimalla työvuoroluettelo, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat. Viikoittainen vapaa suunnitellaan ja järjestetään työvuoroluetteloon.
Kun leirille osallistuu useampia työntekijöitä, työaikaa voidaan sijoittaa lomittain ja porrastaen. Se, että henkilö tekee toimipaikassaan työtä pääasiassa klo 8–16, ei estä työtuntien sijoittamista toisin matkan tai leirin aikana.
Sekä koulunkäynninohjaajat että nuorisotyöntekijät työskentelevät pääsääntöisesti KVTES:n yleistyöajassa. Työehtosopimuksen määräykset eivät mahdollista esim. yli 9 tunnin työvuoroja, ellei niistä paikallisesti sovita.
KVTES III luvun 9§ määräykset:
- Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa
- enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi työaika).
- Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia enintään 6 viikon ajanjaksossa.
- mahdolliset lisä- ja ylityökorvaukset, ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorvaukset määräytyvät KVTES III luvun mukaisesti.
Mikäli ei tehdä paikallista sopimusta, on kuitenkin hyvä laatia yhteinen ohjeistus leirejä ym. varten. Tällaisessa ohjeessa voidaan esim. sopia siitä, että vaikka normaalisti ei olisi tasoittumisjakso käytössä, sellaista käytetään esim. leirikoulujen aikana. Hyvä myös määritellä mikä on oltava ohjaajien lukumäärä suhteessa lapsiin, onko tarvetta teettää yövuoroa, onko varallaolo tarpeellista, miten matka korvataan jne. Lisäksi tulee tarkistaa ja sopia miten vahinkotilanteissa vakuutukset ja kenen vakuutukset korvaavat syntyneet vahingot. Vastuukysymyksistä on myös hyvä puhua ennakkoon.
Linkki KT:n ohjeeseen: KT ohje leirit ja retket
Leirien ym. työaika voidaan järjestää edellä olevan mukaisesti mutta on myös mahdollista tehdä paikallinen sopimus pidemmistä työvuoroista. Täältä löydät JHL:n ohjeet ja mallit paikallisen sopimuksen tekemiseen.
Paikallista sopimusta tehdessä tulee sopia:
- mikä on työvuoron ja tasoittumisjakson pituus: paikallisella sopimuksella voidaan sopia enimmillään 13 h:n työvuoroista (huomioitava 11h:n vuorokausilepo) ja 6 viikkoa pidemmästä tasoittumisjaksosta
- miten työaikakorvaukset maksetaan, kun on sovittu KVTES III luvun mukaisesta pidemmästä vuorokautisesta työajasta
- suunnitellaanko yövuoroja työajaksi
- jos käytetään varallaoloa, sovittava esim. varallaolokorvauksesta ja siitä, missä ajassa varallaolijan on saavuttava työpaikalle (KVTES III luku 5§)
- matkakorvauksista ja päivärahoista (KVTES liite 16)
Toteutetaan leirit ym. sitten paikallisen sopimuksen pohjalta tai KVTES:n määräysten mukaisesti, on tärkeää muistaa:
- Laadittava aina työvuoroluettelot
- huolehdittava, että sekä vuorokautinen- että viikkolepo tulee annetuksi tai että ne korvataan
- HUOM! varallaolijan aktivoituessa saamatta jäänyt lepoaika korvattava myös
- Laatia yhteiset pelisäännöt leiri- ym. toiminnalle
Mikäli tarvitsette apua paikallisen sopimuksen tekemiseen, olkaa yhteydessä omaan aluetoimistoon.
Esim. Leirikoulu alkaa maanantaina klo 10.00 ja päättyy keskiviikkona klo 16.00. Alla yhden ohjaajan työvuorot. Koulunkäynninohjaajan työaika on 30 h ja esimerkissä ei ole otettu käyttöön työajan tasoittumisjärjestelmää leirikoulun ajaksi.
| maanantai | tiistai | keskiviikko | torstai | perjantai | |
| normaaliviikon työaika | 8.00-14.00 6 h | 8.00-14.00 6 h | 8.00-14.00 6 h | työajan tasausvapaa | työajan tasausvapaa |
| leirikoulun työaika | 10.00-23.00 13 h | 8.00-21.00 13 h | 7.00-16.00 10 h | ||
| korvattavat tunnit | 7 h | 7h | 4 h | ||
| Lisätyötä, korvaus tunti tunnista | 2 h | 2 h | 2 h | ||
| Vrk ylityötä korvaus 50 % | 2 h | 2 h | 2 h | ||
| Vrk ylityötä korvaus 100 % | 3 h | 3 h | |||
| Iltatyö korvaus 15 % | 4 h | 3 h | |||
| yötyökorvaus 30 % | 1 h |
Osa-aikatyöntekijän vuorokautinen ylityöraja on 8 h tai työvuoroluetteloon merkitty enintään 9 h. Tämän vuoksi 2 ensimmäistä tuntia 6 tunnin päälle tehtyä työtä on lisätyötä. Tämän jälkeen tehty työ 13 tuntiin saakka on vuorokautista ylityötä. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu tuntipalkka ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu tuntipalkka.
Osa-aikatyöntekijän viikoittainen ylityöraja on 38 h 15 minuuttia. Tässä esimerkissä leirikoulun jälkeen on pystytty antamaan torstai ja perjantai tasausvapaiksi, jolloin viikoittaista ylityötä ei synny.
Ylityö voidaan maksaa rahakorvauksena tai antaa vastaava vapaa-aika. Vastaava vapaa-aika tarkoittaa sitä, että vapaa-aikakorvaus suoritetaan korotettuna. Toisin sanoen yhdestä 50 %:n ylityötunnista annetaan 1½ tuntia vapaata ja yhdestä 100 %:n ylityötunnista 2 tuntia vapaata. Korvausmuodon, eli suoritetaanko raha tai vapaa-aikakorvaus, päättää työnantaja
HUOM! Jos esimerkissä olisi otettu käyttöön tasoittumisjakso, esim. 3 viikkoa, hänelle ei syntyisi viikoittaista ylityötä. Viikkoa pidemmässä tasoittumisjaksossa osa-aikaisella työntekijällä ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna tasoittumisjakson viikkojen määrällä.
Säännöllisen työajan ylittymisestä ja työaikakorvauksista löydät tarkat tiedot KVTES työaikaluvusta, linkki TYÖAIKAKORVAUKSET
Työntekijöiden on hyvä keskustella luottamusmiehen kanssa tällaisen paikallisen sopimuksen tekemisestä, mikäli sellaisesta ei ole jo sovittu.
Keskeytysaika
Koulujen loma-ajat ovat suurelle osalle koulunkäynninohjaajista hankalia johtuen siitä, että koulunkäynninohjaajille/avustajille ei useinkaan järjestetä muuta työtä koulujen loma-ajoille. Kuitenkin työsopimuslaki (luku 2, 5 §) velvoittaa työnantajan, joka tarvitsee lisää työntekijöitä, ensisijaisesti tarjoamaan osa-aikaisille työntekijöille heille sopivia tehtäviä. Jos tällaisen työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on annettava tällainen koulutus.
Katso asiasta tarkemmin, sekä huomioita ja esimerkkejä siitä, miten koulutyön keskeytyksessä käytettävät erilaiset tavat vaikuttavat palvelussuhteen ehtoihin.
JHL kouluttaa
Kasvatusalalla työskenteleville ja aktiivitehtävissä toimiville liiton koulutuksissa paneudutaan työehtosopimusasioiden lisäksi työn turvallisuuteen sekä vastuukysymyksiin. Ammatillisen työotteen vaaliminen ja jatkuva kehittäminen koko työyhteisössä on osa ammatillista edunvalvontaa. Tutustu JHL:n koulutuskalenteriin.
Opiskele ammattitaitosi uudelle tasolle ammattiliitto JHL:n tuella. Paraskin ammattitaito kaipaa päivitystä. Opiskele uutta avoimessa ammattikorkeakoulussa (AMK), JHL kustantaa opinnoistasi valtaosan.