Yksityisen sosiaalipalvelualan tes

Peruspalkkasi nousee palkkataulukon mukaisesti 5, 8 ja 11 palveluslisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen.

Tarkista heti työsuhteesi alussa, oletko oikeutettu palveluslisään.

Työsopimusta tehdessäsi käy työnantajasi kanssa läpi, mikä aiemmin tekemäsi työ on sellaista, että se on laskettavissa palveluslisään oikeuttavaan aikaan.

Palveluslisään oikeuttavaa palvelua on sellainen työskentely oman työnantajasi palveluksessa ja muu samankaltainen työ, joissa työaika on ollut keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa. Lisän laskemisessa huomioon otetaan työsuhteet, joissa työpäiviä on kuukaudessa ollut vähintään 14 ja joilta olet ansainnut vuosilomaa.

Samankaltaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta on olennaista hyötyä uudessa työssäsi. Tällaista on ainakin samalla ammattialalla tehty, vähintään saman palkkaryhmän tai yhtä palkkaryhmää alemman työn työkokemus.

Ammattialoilla tarkoitetaan esimerkiksi

• sosiaali- ja terveyspalvelualan hoiva-, hoito- ja ohjaustyötä
• varhaiskasvatusalan työtä
• keittiötyötä
• kiinteistötyötä
• toimistotyötä.

Jos olet 1.2.2000 jälkeen tehnyt osa-aikatyötä (keskimäärin alle 19 tuntia viikossa) tai työsuhteesi ovat olleet lyhyempiä kuin 14 työpäivää, on ne otettava huomioon, kun palveluslisään oikeuttavaa aikaa lasketaan. Työnantajasi on tehtävä arvio siitä, monenko kuukauden täysiaikaista palveluslisäkertymää osa-aika – tai tilapäistyösi vastaavat.

Saman periaatteen mukaisesti voidaan ottaa huomioon ennen 1.2.2000 tehty osa-aika- ja tilapäistyö.

Jos sinulla on muuta kuin samankaltaisen työn työkokemusta, työnantajasi voi lukea sen palveluslisään oikeuttavaksi, jos se hänen mielestään on kartuttanut pätevyyttäsi työhön.

Jos opiskelet sosiaalialaa, kanssasi voidaan sopia palkallisesta, opintoihin kuuluvasta harjoitteluajasta. Sinä aikana palkkasi on vähintään 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.

Jos olet oppisopimuskoulutuksessa, kanssasi voidaan sopia palkasta niin, että se on 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.

Jos aloitat oppisopimuskoulutuksen nykyisen työnantajasi kanssa, palkkasi ei voi laskea siitä, mitä nyt ansaitset.

Työaika on suunniteltava tasoittumisjaksoon. Viikoittainen säännöllinen työaikasi voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin yleis-, toimisto- tai jaksotyön mukainen riippuen siitä, mitä työaikaa noudatat.  Työtäsi varten on oltava ennakolta laadittu työvuoroluettelo ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaikasi tasoittuu sanottuun keskimäärään.

• Tasoittumisjakson pituus on 3–6 viikkoa.
• Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen osapuolet kuitenkin suosittelevat, että työvuoroluettelot laaditaan joko 3 tai 6 viikoksi, koska esimerkiksi ylitöiden laskentasäännöt on laadittu 3 tai 6 viikon tasoittumisjakson pohjalle. Kolmen viikon tasoittumisjaksossa tehtävä tuntimäärä on 115 tuntia. Kuuden viikon tasoittumisjaksoon tunteja kertyy 230.
• Muussa kuin jaksotyössä säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona nousta 48 tuntia suuremmaksi.
• Jaksotyössä kuuden viikon tasoittumisjaksoa sovellettaessa ei työaika ensimmäisen tai jälkimmäisen kolmen viikon aikana saa ylittää 126 tuntia.

Tasoittumisjakson työvuoroista on etukäteen laadittava työvuoroluettelo. Sinun on saatava tieto tulevista työvuoroistasi hyvissä ajoin, vähintään viikkoa ennen kunkin luettelon alkua.

• Jos olet jaksotyössä, sinulla saa työvuoroluettelon mukaisesti teettää peräkkäin enintään viisi yövuoroa, minkä jälkeen sinulle on annettava vähintään 24 tunnin yhtenäinen vapaa.
• Viiden peräkkäisen yövuoron lisäksi työnantaja saa kuitenkin poikkeuksellisesti teettää sinulla lisä- tai ylityönä enintään kaksi yövuoroa. Näihin poikkeuksiin hänen kutenkin pitää pyytää sinulta lupa, jokaiseen erikseen.
• Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja on vältettävä. Alle neljän tunnin työvuoroja ei työpaikallasi pitäisi käyttää, elleivät sinun ja työkavereidesi tarpeet, työn lyhytkestoisuus tai työvoiman tarve sitä edellytä.

Työnantajasi ja työntekijöiden edustaja – pääsääntöisesti luottamusmies – voivat tehdä paikallisen sopimuksen työaikajoustoista, jos molemmat osapuolet pitävät sitä tarkoituksenmukaisena. Jos työaikajoustoista sovitaan paikallisesti, jokainen yksittäinen työntekijä – myös sinä – voi harkita, haluaako tehdä paikallisen työaikasopimuksen mukaisia työaikoja.

Jos haluat ottaa käyttöön paikallisen sopimuksen mukaiset työaikajoustot, tee työnantajan kanssa kirjallinen, vain sinua koskeva sopimus työaikajoustoista. Lisäksi sinulle on laadittava vain sinua koskeva kirjallinen työaikasuunnitelma. Suunnitelmassa voit sopia esimerkiksi säännöllisesti toistuvista vapaapäivistä, milloin teet normaalia pidempää työaikaa, ja mihin sijoittuu mahdollinen pidempi vapaajakso.

Millaisia vaihtoehtoja työaikajoustossa on?

Työnantaja ja luottamusmies tai muu työntekijöiden edustaja voivat sopia siitä, että tietyssä yksityisen sosiaalipalvelualan yrityksessä tai työyksikössä voidaan soveltaa osaa tai kaikkia seuraavista työaikajoustoista. Lisäksi sinä työntekijänä päätät, mitkä sovituista joustoista mahdollisesti haluat ottaa käyttöön omalla kohdallasi.

1. Työaika tasoitetaan usean työvuoroluettelon kuluessa

• Kukin työvuoroluettelo laaditaan ja annetaan tiedoksi viikkoa ennen kyseisen luettelon alkua.
• Tasoittumisjakson pituus voi olla enintään kuusi (6) kolmiviikkoisjaksoa (yhteensä 18 viikkoa) tai erityisistä syistä enintään 17 kolmiviikkoisjaksoa (yhteensä 51 viikkoa).
• Erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi:
  • vaihteleva työmäärä vuoden eri aikoina
  • muu toiminnallinen syy
  • työntekijän omiin työaikatarpeisiin perustuva syy.

Erityinen syy on nimettävä työaikasopimuksessa.

2. Vuorokautinen enimmäistyöaika yleis- ja toimistotyöajan päivä- ja iltavuorossa voidaan pidentää 12 tuntiin.

Tämän edellytyksenä on, että työajan pitää tasoittua tasoittumisjaksolla tesin mukaiseen enimmäistyöaikaan.

3. Jaksotyössä työvuoron enimmäispituus voidaan pidentää 15 tuntiin.

Tämän edellytyksenä on, että työjan pitää tasoittua tasoittumisjaksolla tesin mukaiseen enimmäistyöaikaan, ja vuorokausilepo annetaan työaikalain 25§ mukaisesti.

4. Jaksotyössä 6 viikon työvuoroluetteloa käytettäessä voidaan poiketa 126 tunnin enimmäisrajoituksesta kolmen viikon ajanjaksolla, kunhan työaika tasoittuu tasoittumisjaksolla tesin mukaiseen enimmäistyöaikaan.

5. Paikallisesti sopimalla voidaan vuorokausilepo lyhentää yhdeksään tuntiin työaikalain normaalia soveltamisalaa laajemmin.

Jos lepoaika on lyhennetty alle 11 tuntiin, pitää vuorokausilevon korvaava lepoaika antaa seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Jos se ei painavista syistä ole mahdollista, lepoaika on annettava niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa.

Lukuun ottamatta 30 minuutin ruokataukoa, vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään yhdenjaksoisesti, ellei muuhun menettelyyn ole perusteltua syytä. Ruokatauko voidaan paikallisesti sopia tunnin pituiseksi.

Ruokatauko on järjestettävä ainakin niille työpäiville, joiden kesto on yli viisi tuntia.

Milloin ruokatauko lasketaan työajaksi?

• Jos et voi poistua työpaikalta, on sinulla oikeus vähintään 20 minuutin ruokataukoon, ja se luetaan työajaksi. Palkallinen, vähintään 20 minuutin ruokatauko on järjestettävä niin, että voit ruokailla sen aikana.
• Jos taukoon tulee tilapäisiä keskeytyksiä asiakkaiden auttamistilanteiden vuoksi, olet oikeutettu jatkamaan taukoasi keskeytystä vastaavalla ajalla.

Asiakkaiden kanssa tehtävää esimerkkiruokailua tai vastaavaa työtehtävää ei lasketa ruokatauoksi!

Milloin ruokataukoa ei lasketa työajaksi?

Jos voit poistua työpaikalta ruokatauon aikana, ei ruokataukoa lueta työaikaan.

Vuorokausilevosta on määrätty työaikalaissa. Jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana sinulle on annettava vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön vuorokausilepo.  Tästä säännöstä on joitain poikkeuksia. Jos teet jaksotyötä, vuorokausilevon pitää olla vähintään yhdeksän tuntia.

Työviikko järjestetään keskimäärin enintään viisipäiväiseksi. Lepoajat pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan viikkolepopäivän yhteyteen, lähinnä lauantaiksi, elleivät työjärjestelyt muuta edellytä.

Kolmen viikon työvuorolistalla tulee olla vähintään kuusi vapaapäivää sekä arkipyhävapaat arkipyhäjaksoilla.

Työvuorot suunnitellaan siten, että sinulle annetaan vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää kolmen viikon aikana.

Sinulle on järjestettävä vähintään kaksi lauantain ja sunnuntain kestävää viikonloppuvapaata kuuden viikon ajanjaksolla, ellei tästä ole työn käynnissä pitämisen vuoksi välttämätöntä poiketa tai kanssasi toisin sovita.

Sinulle annetaan vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikkolepo kunakin kalenteriviikkona. Voit myös tilapäisesti sopia työnantajasi kanssa niin, että viikkoleposi tasoittuu keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana. Mutta tällöinkin kullakin viikolla on oltava vähintään 30 tunnin yhtäjaksoinen viikkolepo.

Eivät.

Ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi ovat:

• pitkäperjantai
• toinen pääsiäispäivä
• juhannusaatto sekä
• muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

Jos nämä päivät eivät ole vapaapäiviä, saat vastaavan mittaisen vapaapäivän saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellet sovi työnantajasi kanssa asiasta jotain muuta.

Edellä mainitut päivät lyhentävät viikon tai tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (viikkotyöaika/5).

Olet oikeutettu tähän ns. arkipyhälyhennykseen jos olet kuukausi- tai tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Jos olet tuntipalkkainen työntekijä, sinulle maksetaan arkipyhälyhennyskorvauksena arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkka.

Lisätyö koskee henkilöitä, jotka tekevät osa-aikatyötä. Jos teet töitä yksityisellä sosiaalialalla osa-aikaisesti, lisätyöksi luetaan työ, jota teet sovitun työajan lisäksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan asti.

Arkipyhät alentavat osa-aikatyössä lisätyökynnystä. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.

Lisätyön teettäminen edellyttää suostumustasi.

Työnantaja saa teettää sinulla ylitöitä lain sallimissa rajoissa ja vain sinun suostumuksellasi. Ylityön edellytyksenä on se, että olet sopinut sen tekemisestä yhdessä työnantajan kanssa.

Ylityö yleis- ja toimistotyöajassa

• Yleistyöajassa vuorokautuista ylityötä on työ, jota tehdään yli normaalin työajan, joka on 8 tuntia vuorokaudessa.
• Toimistotyöajassa vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yli normaalin työajan, joka on 7 tuntia 40 minuuttia vuorokaudessa.

Ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

• Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yleistyöajassa yli 38 tuntia 50 minuuttia viikossa ja toimistotyössä yli 37 tuntia 40 minuuttia viikossa ja joka ei ole vuorokautista ylityötä.

Tästä ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

• Työvuoroluetteloa käytettäessä viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yli työvuoroluetteloon merkityn edellä mainitun keskimääräisen viikoittaisen enimmäistyöajan ja joka ei ole vuorokautista ylityötä.

Siitä maksetaan kultakin kolmen viikon ajanjaksolta kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Ylityö jaksotyössä

Jaksotyössä ylityötä on työ, jota tehdään yli työvuoroluetteloon merkityn, tesin mukaisen keskimääräisen viikoittaisen enimmäistyöajan. Siitä maksetaan kultakin kolmen viikon ajanjaksolta kahdeksaltatoista ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki:
Työntekijän 6 viikon työvuoroluetteloon oli ensimmäisen 3 viikon työajaksi suunniteltu 120 tuntia ja jälkimmäisen 3 viikon työajaksi 110 tuntia, yhteensä 230 tuntia.

Työtä kuitenkin tehtiin ensimmäisen 3 viikon aikana 140 tuntia ja jälkimmäisen 3 viikon aikana 115 tuntaia, yhteensä 255 tuntia.

Ylityötä syntyy ensimmäisen 3 viikon ajalta 18 tuntia 50 % korotettuna ja jälkimmäisen 3 viikon ajalta 5 tuntia 50 % korotettuna, yhteensä 25 ylityötuntia.

Työsuhteesi kesto vaikuttaa vuosilomasi pituuteen. Lomapäiviä ansaitset jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täysi lomanmääräytymiskuukausi tarkoittaa kuukautta, jonka aikana sinulla on vähintään 14 työpäivää tai vähintään 35 tuntia työtä.

Vuosilomatalulukko on jaettu kolmeen osaan: A, B ja C.

Lomataulukkoa A sovelletaan, jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti jatkunut nykyisellä työnantajalla alle vuoden.

Lomataulukkoa B sovelletaan, jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti jatkunut nykyisellä työnantajalla vähintään vuoden.
Esimerkki:
Alle 15 vuotta alan työkokemusta omaavan työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2023. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2022–31.3.2023 häneen sovelletaan lomataulukkoa A. 1.4.2023 alkaen häneen sovelletaan lomataulukkoa B, kunhan työsuhde yhteensä kestää vähintään vuoden.

Lomataulukkoa C sovelletaan, jos työntekijällä on maaliskuun loppuun mennessä palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta.
Esimerkki 1:
Työntekijällä täyttyy 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa alan työkokemusta 1.9.2022. Hän alkaa ansaita lomaa lomataulukon C mukaan 1.4.2022 alkaen.
Esimerkki 2:
Yli 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa työkokemusta omaavan työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2023. Hän alkaa ansaita lomaa välittömästi lomataulukon C mukaan.

Vuotuiset lisälomapäivät:
Työntekijään sovelletaan kunkin taulukon alinta lisälomapäivät sisältävää riviä, jos hänellä on maaliskuun loppuun mennessä vähintään 3 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa välittömästi jatkuneessa työsuhteessa nykyisellä työnantajalla (työsopimuslain 1 luvun 5 §:n mukaisesti useita peräkkäisiä, vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuneita määräaikaisia työsuhteita käsitellään kuten välitöntä työsuhdetta) tai yhteensä vähintään 10 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa.

Voiko lääkärintarkastuksiin ja rokotuksiin mennä työajalla?

Jos et voi järjestää lääkärissä tai rokotuksissa käyntiä työajan ulkopuolella, voit tehdä sen työajalla ilman palkan vähennystä alla mainituissa tapauksissa. Edellytyksenä on myös, että olet ilmoittanut niistä etukäteen.

1. Käyt sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. silmälasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa.
2. Olet raskaana ja käyt synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, kuten neuvolatarkastuksissa, joissa seurataan sinun tai sikiön terveydentilaa.
3. Käyt uuden työn edellyttämässä, tai muussa lakisääteisessä lääkärintarkastuksessa.
4. Käyt työn edellyttämässä rokotuksessa työaikana, jollei se ole mahdollista muuna aikana.

Sinulla on oikeus tiettyihin, lyhyisiin poissaoloihin. Ne eivät vähennä palkkaasi tai vuosilomaasi. Näistä palkallisista poissaoloista on sovittu työehtosopimuksessa. Palkallisen poissaolon pituus on enintään yksi päivä, paitsi lapsen äkillisen sairastapauksen yhteydessä.

• Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillinen sairastuminen siltä osin kuin poissaolo on välttämätöntä hoidon järjestämiseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan voi jatkua kolmea työpäivää pidempään sairastumisen alusta lukien. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä, ja vaadittaessa on annettava selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.
• Muun perheenjäsenen äkillinen hoitoa vaativa sairastuminen. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä, ja vaadittaessa on annettava selvitys hoidon välttämättömyydestä.
• Perheenjäsenen kuolema.
• Perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaiset.
  Perheenjäsenellä tarkoitetaan työntekijän kanssa samassa taloudessa elävää avio- tai avopuolisoa ja näiden samassa taloudessa eläviä omia tai puolison lapsia. Lapseksi katsotaan myös otto- ja kasvattilapsi. Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän perheenjäseniä sekä vanhempia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, veljiä, sisaria ja avio- tai avopuolison vanhempia.
• Omat vihkiäiset tai parisuhteen rekisteröinti.
• Omat 50- ja 60-vuotispäivät.
• Asevelvollisen kutsuntatilaisuus.
• Reservin kertausharjoitukset sekä siviilipalveluslain mukainen täydennyskoulutus. Osallistuvalle työntekijälle maksetaan palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.
• Vapaaehtoiseen asepalveluun astuvalle naispuoliselle työntekijälle annetaan palkatonta vapautta asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työsuhteeseen perustuvia etuuksia.
• Kunnanvaltuuston ja -hallituksen, tai lainmukaisen vaalilautakunnan kokoukseen osallistumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luottamuselimen jäsenelle.
• Työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön, sen jäsenjärjestön tai työntekijäkeskusjärjestön ylimpien päättävien toimielinten tai liiton edustajakokoukseen osallistumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luottamuselimen jäsenelle.

• Työntekijän oikeus erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaaseen, hoitovapaaseen ja omaishoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
• Työntekijällä, jolla on oikeus raskausrahaan sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mukaan, maksetaan palkka raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäivältä työsuhteen kestäessä. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään kolme kuukautta ennen laskettua synnytyksen aikaa.
• Työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n mukaisesti vanhempainrahaan, maksetaan palkka vanhempainvapaan 32 ensimmäiseltä arkipäivältä työsuhteen kestäessä. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työsuhteessa vähintään kolme kuukautta ennen vanhempainvapaan alkua.

Soveltamisohje: Ko. ehtojen mukaisesti työntekijällä on oikeus raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaan myös hänen jäädessään vanhempain- tai hoitovapaalta uudelle raskaus- ja vanhempainvapaalle asianmukaisia ilmoitusaikoja noudattaen.

Varsinainen säännöllinen palkka tarkoittaa työntekijän kuukausipalkkaa siihen kuukausittain samansuuruisina maksettavine henkilö- tai tehtäväkohtaisine lisineen. Siihen ei lasketa mukaan tuntikohtaisia lisiä, kuten lisä- ja ylitöitä tai ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaikorotuksia.

Tuntipalkkaisen työntekijän varsinainen säännöllinen palkka lasketaan keskimääräisenä sellaisen ajanjakson perusteella (esimerkiksi 6 kk tai edellinen lomanmääräytymisvuosi), joka osoittaa sen keskimääräisen työajan, jota hän perhevapaansa aikana olisi tehnyt.

Työnantaja hakee raskaus- ja vanhempainpäivärahan palkanmaksun ajalta itselleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viipymättä.

Mikäli päivärahoja ei makseta työntekijästä johtuvasta syystä, maksaa työnantaja vain päivärahan ja kiinteän palkan välisen erotuksen.