Tutkittu tieto
Ammattiliitto JHL:n oma tutkimustyö ja tiedonhankinta ovat liiton yhteiskunnallisen vaikuttamisen peruskiviä. JHL:n jäsenten asemaa parantavia tavoitteita voimme parhaiten perustella tutkitun tiedon avulla.
Meidän on tärkeää ymmärtää mitä maailmassa tapahtuu ja miten nämä tapahtumat vaikuttavat liiton jäseniin ja heidän työpaikkoihinsa. Työelämän osalta JHL:n on ennakoitava suurten yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksia. Siksi teemme tutkimustyötä.
Tutkimustyömme koostuu mm. erilaisiin tutkimushankkeisiin osallistumisesta yksin tai yhteistyössä muiden liittojen kanssa. Lisäksi teemme laajoja taustaselvityksiä JHL:n jäsenkenttää, julkista sektoria ja suomalaista yhteiskuntaa laajemminkin koskettavista aiheista liiton asiantuntijoiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Toteutamme myös jäsenkyselyitä JHL:läisten kokemusten ja mielipiteiden kartoittamiseksi.
Jäsenkyselyiden ja tutkimustoiminnan tuloksia julkaisemme JHL:n yhteiskunnallisessa Positio-julkaisusarjassa erilaisina muistioina ja tausta-aineistoina. Tutkimustietoa hyödynnetään liiton tavoitteiden asettelussa, yhteiskuntavaikuttamisessa ja viestinnässä, sekä liiton oman toiminnan kehittämisessä.
JHL:n tutkimustoiminnan teemat
JHL:n tutkimustoiminnassa on kaksi teemakokonaisuutta:
Tulevaisuustrendien tutkimuksessa haemme JHL:läistä näkökulmaa Suomessa ja maailmalla vaikuttaviin laajoihin ilmiöihin. Eli mitenmaailman kehittyminen vaikuttaa liiton jäseniin, suomalaiseen työelämään, julkiseen sektoriin ja julkisiin palveluihin. Näin valmistaudumme ja vaikutamme ennakoivasti merkittäviin muutoksiin suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tutkittavia trendejä ovat:
- ilmastonmuutos
- väestörakenteen muutos
- digitalisaatio
- kaupungistuminen ja alueellinen kehitys
- yhdenvertaisuus ja syrjintä työelämässä.
Julkisen sektorin rooli yhteiskunnassa -tutkimuksessa keskitymme Suomi-nimiseen hyvinvointivaltioon, sen rakenteisiin ja JHL:läiseen työelämään. Seuraamme taloutta, julkista taloutta ja sen rahoitusta ja analysoimme, miten palveluntuotantomme toimii ja kehittyy.
Tulevaisuustrendit
Miten työmarkkinoilla käy, kun Suomen väestö harmaantuu ja harventuu? Voidaanko työvoimapulaa paikata työperäisellä maahanmuutolla? Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa työelämään JHL:n aloilla? Tuoko nopeasti etenevä digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen helpotusta työtehtäviin, vai uhkaavatko osaamisvaje ja kyberrikollisuus? Tämänkaltaisiin kysymyksiin haemme vankempaa tietopohjaa tulevaisuustrendityön kautta. Lue aiheeseen liittyvät julkaisut.
Tulevaisuustrendityössä JHL perehtyy vuosien 2021–2025 aikana laajoihin muutosilmiöihin, jotka vaikuttavat liiton jäsenten töihin. Keskitymme vuosittain yhteen merkittävään trendiin ja julkaisemme teemakohtaisesti laajoja selvityksiä. Selvitysraportit ja muu niihin liittyvä materiaali julkaistaan tällä sivulla sitä mukaa kun työ etenee. Tulevaisuustrendeissä käsiteltäviin teemoihin lukeutuvat ilmastonmuutos, väestörakenteen muutos ja työperäinen maahanmuutto, digitalisaatio, kaupunki- ja aluekehitys sekä yhdenvertaisuus ja syrjintä.
Tietämys trendeistä ja niiden ilmenemismuodoista auttaa JHL:ää valmistautumaan ennakoivasti työelämässä tapahtuviin muutoksiin sekä uusiin edunvalvonnallisiin kysymyksiin. Näin olemme vahva ammattiliitto myös tulevaisuudessa.
Julkisen sektorin rooli yhteiskunnassa
Miten yhteiskunnan palvelut on kannattaa tuottaa? Miten hyvinvointivaltio rahoitetaan? Onko julkisen ja yksityisen sektorin palkanmuodostuksessa ja neuvotteluasemassa eroja? Miten ansiotasot eri sektoreilla kehittyvät? Miten yhteiskuntapolitiikka vaikuttaa JHL:n jäseniin ja julkisiin palveluihin?
Julkisen sektorin rooli yhteiskunnassa-tutkimustoiminta keskittyy hyvinvointivaltioon ja sen rakenteisiin. Seuraamme maailman ja Suomen taloussuhdanteita osataksemme ennakoida tulevat kehityskulut liiton toiminnassa. Analysoimmen Suomen julkaista taloutta ja sen rahoitusta ja kustannyksia. Tutkimme julkisen sektorin työelämää ja julkisen ja yksityisen sektorin välistä suhdetta.
Teemakokonaisuuden alla teemme tutkimuksia ja selvityksiä omin voimin, tilaamme tutkimuksia yhteistyökumppaneilta ja osallistumme tutkimushankkeisiin. Lisäksi JHL osallistuu yhteiskunnalliseen talouskeskusteluun perustelluilla puheenvuoroilla ja julkaisuilla.
Julkaisut
Positio-julkaisusarja
Positio on JHL:n yhteiskunnallinen julkaisusarja, jossa julkaistaan JHL:n tutkimustoiminnan tuloksia ja perusteltuja toimenpide-ehdotuksia.
- Positio 1: Suomi tarvitsee oikeudenmukaisia verouudistuksia
Taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala käy läpi verotuksen kehitystä viime vuosikymmeninä Suomessa. Hän esittää toimenpiteitä verotuksen kehittämiseen oikeudenmukaisempaan ja kansantalouden kannalta kestävämpään suuntaan. - Positio 2: Suomi ikääntyy – työperäinen maahanmuutto avuksi hoivapommiin
Julkaisussa JHL:n erityisasiantuntijat Anna Korpikoski ja Samuli Sinisalo hahmottelevat ratkaisuvaihtoehtoja uhkaavaan työvoimapulaan. He esittävät sovellettavaksi ja jatkotyöstettäväksi työperäisen maahanmuuton työelämäpassin. - Positio 3: In house -yhtiöt julkisten palveluiden tuottajana – katsaus oikeudelliseen asemaan
JHL:n johdon neuvonantaja, lakimies Keijo Karhumaa tarkastelee in house -yhtiöiden oikeudellista asemaa ja haastaa elinkeinoelämän etujärjestöjen näkemyksen, että in house -yhtiöt olisivat lähinnä veronmaksajien rahoja tuhlaavia markkinahäirikköjä, jotka vievät yksityisiltä elinkeinoharjoittajilta niille kuuluvat markkinat.
Muistiot
JHL kokoaa muistioihin laaja-alaista taustatietoja liiton toimintaan vaikuttavista asioista.
- Hallituksen toimien kohdentuminen JHL:n aloille, JHL-jäsenkysely. Julkaistu tammikuussa 2024
- Pohjoismaiselle tielle -muistio – Kokemuksia eri Pohjoismaista tasapainoisen työelämän turvaksi. Julkaistu marraskuussa 2023.
Talouskatsaukset
JHL julkaisee talouskatsauksia noin neljä kertaa vuodessa. Pyrkimyksenä seurata, jäsentää ja ennakoida talouden kehityskulkuja.
Tulevaisuustrendit
Täältä löydät kaikki JHL:n tulevaisuustrendeihin liittyvät keskeiset julkaisut. Selvitykset on laatinut tutkimustoimisto Aula Research yhteistyössä JHL:läisten asiantuntijoiden kanssa. Materiaali koostuu kattavista aihekohtaisista raporteista ja niiden tiivistelmistä sekä mahdollisista lisäselvityksistä. Pääset tutustumaan julkaisuihin linkkien kautta.
Aula Research laati JHL:n kanssa yhteistyössä selvityksen siitä, miten alueellinen kehitys näkyy Suomessa ja miten se vaikuttaa työmarkkinoihin sekä yhteiskuntaan.
Tässä selvityksessä alueellinen kehitys pitää sisällään kolme eri asiaa:
- kaupungistuminen
- syrjäisempien alueiden väestökato
- alueiden kehittyminen entistä erilaisimmiksi.
Suomessa kaupungistuminen on kiihtynyt jo 1950-luvulta lähtien, eikä pysähtymistä ole näköpiirissä. Varsinkin nuoret aikuiset siirtyvät suurille kaupunkiseuduille.
Poliittinen vastakkainasettelu maaseudun ja kaupunkien välillä voi kärjistyä. Kaupungeissa on paineita laajentaa palveluja vastaamaan kysyntää, syrjäisemmillä alueilla palvelutarpeet vähenevät.
Alueellinen kehitys vaikuttaa työmarkkinoihin Suomessa. Kaupungeissa uudet yritykset luovat työpaikkoja ja houkuttelevat osaajia. Työpaikat vähenevät siellä, missä taloudellinen toiminta hiipuu.
Kaupungistuminen lisää myös vaatimuksia työntekijöille. Uudet teknologiat, digitalisaatio ja älyratkaisut vaativat jatkuvaa uuden oppimista.
Alueellinen kehitys heijastuu JHL:n jäsenten työelämään. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä on erityisen suurta alueilla, joilla väestö ikääntyy nopeammin. Nuoremman väestön alueilla korostuvat koulutus- ja nuorisopalvelut.
Epätasainen väestökehitys johtaa siihen, että kunnat ja alueet muuttuvat entistä erilaisemmiksi.
Suuri väestönmuutos aiheuttaa ongelmia. Pulmia esiintyy alueilla, joissa väestö kasvaa nopeasti sekä siellä, missä väki vähenee vauhdilla.
Kuntien kehittyminen eri suuntiin ei ole uusi asia, mutta kehityksen vauhti on koko 2000-luvun ajan vain kiihtynyt. Tämä johtuu sekä talouden ja väestön muutoksista että kuntien uudistumisesta.
Kunnat eivät voi täysin vaikuttaa alueelliseen kehitykseen, mutta ne voivat varautua sen seurauksiin ja ottamaan niistä hyödyn irti. Kehitys tarjoaa kunnille mahdollisuuden muuttaa tehtäviään ja tapojaan toimia. Kunnat voivat saada uutta virtaa muun muassa kulttuuriin ja liikuntapalveluihin satsaamalla, parantamalla yritysten toimintamahdollisuuksia ja kehittämällä koulutusta.
JHL:n digitalisaatioselvitys käsittelee digitalisaation laaja-alaisia vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin, JHL:n edustamiin ammattialoihin sekä ammattiliittojen toimintaan. Digitalisaatio koskettaa yhteiskuntaa ja työelämää laajasti ja syvällisesti. Suomen lähtökohdat ja valmiudet digitalisaatioon ovat hyvät. Alati kehittyvä digiteknologia sekä tekoäly luovat monia mahdollisuuksia yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Esimerkiksi missä määrin avustavia tai rutiininomaisia tehtäviä voidaan antaa tekoälyn hoidettavaksi, ja miten diditaaliset työkalut voivat helpottaa arkea eri aloilla?
Uudenlaiseen teknologiaan ja sen käyttöönottoon liittyy kuitenkin myös haasteita ja riskejä, jotka on pyrittävä ottamaan huomioon ennakoivasti. Riskeihin lukeutuvat esimerkiksi tietomurrot, virhetilanteet sekä työkuormitukseen ja vastuunjakoon liittyvät kysymykset. Lisäksi on huomioitava muun muassa työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien vaihtelevat valmiudet digitalisten työkalujen hyödyntämiseen ja vastattava uudenlaisiin osaamistarpeisiin työelämässä.
Raportti luo lähtökohdan pohdinnalle siitä, miten digitalisaation mahdollisuudet, haasteet ja uhat näyttäytyvät JHL:n jäsenistön arjessa ja miten työelämän oikeuksista pidetään kiinni digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Suomen väestörakenne mullistuu tulevina vuosikymmeninä. Väki vähenee, väestö vanhenee ja lapsia syntyy entistä vähemmän. Huoltosuhde heikkenee, eli työikäisten määrä suhteessa muuhun väestöön pienentyy. Tämä kaikki lisää julkisten palveluiden tarvetta. Työvoimasta ja veronmaksajista tulee pula, joten Suomessa pitäisi lisätä tehtävän työn määrää.
Selvitysraportti käy läpi väestörakenteen muutossuuntia ja sen erinäisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tämän jälkeen raportti käsittelee kolmea lähestymistapaa väestörakenteen muutoksesta kumpuavien haasteiden ratkaisemiseen. Toimenpiteitä tarvitaan kaikilla osa-alueilla:
- Työllisyysasteen kohottaminen ja työurien pidentäminen
- Syntyvyyden kasvattaminen.
- Maahanmuuton lisääminen.
Osana tulevaisuustrendityötä JHL on tehnyt lisäselvityksiä työperäisestä maahanmuutosta, jonka merkittävä lisääminen on tarpeen työvoimapulan ratkaisemiseksi. Lisäksi liitto teetti aiheesta kyselyn keväällä 2022. Kyselyn tulosten mukaan suomalaiset suhtautuvat työperäiseen maahanmuuttoon entistä myönteisemmin. Suuri osa suomalaisista hyväksyy työperäisen maahanmuuton, kun toimitaan samoilla työehdoilla suomalaisten kanssa.
JHL:n ilmastoselvitys käsittelee ilmastonmuutoksen ilmenemismuotoja, siihen liittyviä riskejä sekä vaikutuksia työelämään ja JHL:n ammattialoihin. Ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon, yhteiskuntaan ja ihmisiin suoraan esimerkiksi muuttuvien sääolosuhteiden muodossa. Lisäksi ilmastonmuutos edellyttää toimenpiteitä sekä sen hillitsemiseksi että sen seurauksiin varautumiseksi ja sopeutumiseksi. Kaikki tämä heijastuu myös työelämään ja työn sisältöihin.
JHL:n edustamilla aloilla ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo lukuisin tavoin, silti moni muutos on vasta edessä. Ammattiliiton on oltava työelämään vaikuttavissa muutoksissa hereillä ja myös JHL:n on oltava aktiivisesti mukana ilmastotoimissa. Keskeistä ilmastokriisin torjunnassa on niin kutsutun oikeudenmukaisen siirtymän edistäminen. Se tarkoittaa, että myös työntekijöiden on voitava osallistua ilmastonmuutoksen vaatimien toimenpiteiden toteuttamiseen omien tehtäviensä asiantuntijoina. Siirtyminen ilmaston kannalta kestävämpiin työnteon muotoihin on myös tehtävä niin, että muuttuvat työolosuhteet, tehtävät ja osaamistarpeet huomioidaan.