Varhaiskasvatus
Oletko töissä päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai kerhossa? JHL on sinun ammattiliittosi! Kokoamme yhteen kaikki varhaiskasvatusalan ammattilaiset.
JHL pitää huolta työehdoistasi. Olemme ammattiliitto lastenhoitajille, perhepäivähoitajille, varhaiskasvatuksen opettajille ja muille varhaiskasvatusalan ammattilaisille. Jäsenyytemme on myös hyvinvointialojen edullisin, saat liiton ja työttömyyskassan jäsenyyden tasan prosentilla (1 %) tuloistasi!
Jäsenmaksulaskuri
Työssä käyvälle JHL:n jäsenmaksu on vain prosentin (1%) palkasta. Hinta sisältää kattavan edunvalvonnan ja työttömyysturvan.
JHL on paras ammattiliitto varhaiskasvattajille
Varhaiskasvatusta voidaan järjestää perhepäivähoidossa, kunnallisessa tai yksityisessä päivähoidossa sekä avoimena varhaiskasvatustoimintana. Työn keskiössä on aina lapsi, joista jokainen kohdataan ainutlaatuisena yksilönä.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisten työ tukee varhaiskasvatuslain mukaista lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Työ on yhteistyötä alan eri asiantuntijoiden sekä huoltajien kanssa.
Yleisimpiä ammatteja varhaiskasvatuksessa ovat:
- lastenhoitaja
- sosionomi
- perhepäivähoitaja
- ryhmäperhepäivähoitaja
- lastenohjaaja
- ryhmäavustaja tai avustaja
- päiväkotiapulainen tai -huoltaja
- varhaiskasvatuksen opettaja
- varhaiskasvatuksen erityisopettaja.
Yleisimpiä varhaiskasvatuksen työpaikkoja ovat:
- päiväkoti
- perhepäivähoito
- avoin varhaiskasvatustoiminta (esim. kerho- ja leikkitoiminta).
Varhaiskasvatusalan opiskelijoille
Tähtäätkö opinnoissasi varhaiskasvatusalalle? Voit liittyä JHL:n jäseneksi jo opiskeluaikana, lämpimästi tervetuloa! Jäsenyytemme on ilmainen päätoimisille opiskelijoille. Tutustu JHL:n nuorten ja opiskelijoiden toimintaan!
Kasvatus- ja ohjausalan ammattialafoorumi
Kasvatus- ja ohjausalalla työskenteleville tähtiammattilaisille on perustettu oma keskustelu- ja tapaamisfoorumi. Verkkoalusta on nopea ja helppo väylä olla yhteyksissä saman alan ihmisten kanssa.
Foorumissa mm. keskustellaan työn iloista ja haasteista, annetaan vertaistukea, kehitetään ammattialaa ja pohditaan tulevaisuuden työelämää.
Tietoa ja tukea työhösi
- Varhaiskasvatuksen ammattilaisen opas
- Epäkohtien ilmoitusvelvollisuus
- Ilmoita mitoituksesta poikkeamisesta (ryhmäkoko- tai suhdelukurikkomus)
Työolokysely
JHL laatii vuosittain varhaiskasvatuksen ammattilaisille kyselyn alan työoloista.
Perhepäivähoito
Perhepäivähoito on osa laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää. Perhepäivähoidossa lapsiryhmä on pieni, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen huomioimisen monin eri tavoin. Päivän suunnitelmissa voi joustaa lapsiryhmän kiinnostuksen kohteiden ja tilanteiden mukaan. Lasten kasvua, oppimista ja hyvinvointia edistää hoitajan kotiinsa luoma turvallinen, monipuolinen ja rauhallinen oppimisympäristö, jossa on aikaa jokaisen lapsen yksilölliselle kohtaamiselle.
Muistathan että JHL:n vakuutus sisältää irtaimistovakuutuksen perhepäivähoitajille.
Perhepäivähoitajilla on JHL:n oma vakuutus
Työaika
Työajan käsite ei ole muuttunut uuden työaikalain myötä, mutta lain määritelmä on pakottavaa oikeutta, josta ei voi sopia virka- ja työehtosopimuksella tai paikallisella sopimuksella toisin. Tämä tarkoittaa sitä, että “työnantajan on selkeästi ilmoitettava, milloin työntekijän on aloitettava työt tai oltava työnantajan käytettävissä työntekopaikalla”.
Katso alla olevasta diasarjasta JHL:n selostus ja ohjeistus työvuoroluettelosta.
Työaikalain vaikutukset työvuoroluettelon laatimiseen perhepäivähoitajilla.
Uuden työaikalain (2020) mukainen ohjeistus työajasta
Uuden työaikalain mukaan työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.
– perhepäivähoitajan työvuoron alkamis- ja päättymisaika käyvät ilmi hänen työvuoroluettelostaan
– työvuoroluettelo laaditaan hoidossa olevien lasten todellisten hoitoaikojen mukaisesti
Mikäli työvuoroluetteloa ei laadita edellä mainituin tavoin, työnantaja ei voi olettaa, että perhepäivähoitaja on työntekopaikallaan työnantajan käytettävissä muuna aikana. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa tiedoksisaannin jälkeen vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä.
Perustellun syyn olemassaolo on harkittava tapauskohtaisesti. KVTES:n mukaan työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei ole perusteltu syy. Oikeuskäytännössä on katsottu, että jos tiedetään ennen työvuoron alkua, ettei yksikään lapsi saavu hoitoon, on työnantajalla perusteltu syy yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa, ellei hänellä ole tarjota perhepäivähoitajalle muuta työtä. Työnantaja ei kuitenkaan voi yksipuolisesti muuttaa tai peruuttaa työvuoroa sen jälkeen, kun perhepäivähoitajan työvuoro on alkanut.
Paikallisten sopimusten osalta on huomioitava se, että jos niissä on sovittu hoitajan työajan alkavan siitä, kun ensimmäinen lapsi saapuu hoitoon ja työajan loppuvan siihen, kun viimeinen lapsi lähtee hoidosta, ovat nämä sopimukset näiltä osin mitättömiä.
Katso myös: JAU:n ja KT:n kanta työaikalain vaikutuksista perhepäivähoitajien työajaksi luettavaan
1. Mikä on työajaksi luettavaa aikaa?
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka perhepäivähoitaja on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.
Esimerkki 1.
Perhepäivähoitajan työvuoro alkaa työvuoroluettelon mukaan kello 7.
Ensimmäinen lapsi tulee hoitoon vasta 7.30. Milloin perhepäivähoitajan työaika alkaa?
Vastaus: Työaika alkaa työvuoroluettelon mukaisesti klo 7. Perhepäivähoitaja on tällöin velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä kello 7 lähtien. Työnantaja voi ohjata perhepäivähoitajan tekemään muita tehtäviä ennen kuin lapsi saapuu. Työnantaja voi myös sopia perhepäivähoitajan kanssa työvuoroluettelon muuttamisesta tai edellytysten täyttyessä muuttaa yksipuolisella päätöksellä työvuoron alkamaan klo 7.30 (KVTES III luku 28 § edellytykset ja katso myös kysymys 3).
Esimerkki 2.
Perhepäivähoitajan työvuoro alkaa työvuoroluettelon mukaan kello 8.
Ensimmäinen lapsi tulee paikalle jo kello 7.30 ja hoitaja ottaa hänet vastaan. Milloin perhepäivähoitajan työaika alkaa?
Vastaus: Perhepäivähoitaja ei ole velvoitettu aloittamaan työtä ennen työvuoroluettelon mukaista työvuoron alkamisaikaa. Jos perhepäivähoitaja haluaa aloittaa työt jo lapsen saapuessa kello 7.30, tulisi hänen olla välittömästi yhteydessä esimieheensä ja tiedustella miten tilanteessa voidaan menetellä, ellei toimintatapa näissä tilanteissa ole etukäteen tiedossa. Perhepäivähoitajan aloittaessa työt kello 7.30, joko esimiehen erillisen luvan myötä tai työnantajan valmiiden toimintatapojen mahdollistamana, alkaa työaika jo kello 7.30. Tällaisessa tapauksessa työvuoroon on tehty tosiasiallisesti muutos perhepäivähoitajan suostumuksella.
Esimerkki 3.
Perhepäivähoitaja osallistuu illalla järjestettävään työpalaveriin. Onko työpalaveri työajaksi luettavaa aikaa?
Vastaus: Kyllä on, jos perhepäivähoitaja on velvoitettu olemaan työpalaverissa.
Esimerkki 4.
Perhepäivähoitajan työvuoro loppuu työvuoroluettelon mukaan kello 16.
Viimeinen hoidossa oleva lapsi lähtee pois jo kello 15. Milloin perhepäivähoitajan työaika loppuu?
Vastaus: Työaika loppuu työvuoroluettelon mukaisesti kello 16. Perhepäivähoitaja on tällöin velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä ja tekemään muita työtehtäviä kello 16 saakka. Työnantaja voi myös siirtää perhepäivähoitajan työskentelemään tilapäisesti kodin ulkopuolelle esim. päiväkotiin työvuoron loppuun saakka. Siirron tarkoituksenmukaisuus on työnantajan harkinnassa. Työvuoroluettelon muuttamisesta voidaan sopia perhepäivähoitajan kanssa tai edellytysten täyttyessä muuttaa työvuoro työnantajan yksipuolisella päätöksellä loppumaan klo 15 (KVTES III luku 28 § edellytykset ja katso myös kysymys 3).
Esimerkki 5.
Perhepäivähoitajan työvuoro loppuu työvuoroluettelon mukaan klo 16.
Viimeinen lapsi haetaan vasta klo 16.30. Milloin perhepäivähoitajan työaika loppuu?
Vastaus: Työaika loppuu klo 16.30. Tässä tapauksessa perhepäivähoitajan tulee ilmoittaa työvuoron muutoksesta mahdollisimman pian esimiehelleen.
2. KVTES liitteen 12 työajaksi luettavan ajan määritelmä muuttui 1.4.2020. Työnantaja noudattaa paikallista sopimusta, jossa on määräyksiä työaikoihin liittyen. Miten tämän sopimuksen osalta menetellään?
Mikäli paikallisilla sopimuksilla on sovittu uuden työajaksi luettavan ajan määritelmästä toisin, ovat nämä sopimukset niiltä osin mitättömiä. Työnantajan on syytä tarkistaa, onko paikallista sopimusta tarvetta muuttaa uusien työaikaa koskevien määräysten vuoksi.
3. Miten ja millä perusteella työvuoroluetteloa voidaan muuttaa?
Työvuoroluettelon muutokset tehdään KVTES:n III luvun 28 §:n määräysten mukaisesti.
Työvuoron muuttamisesta on aina mahdollista sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Muutos sopimalla voidaan tehdä joko ennen työvuoron alkua tai sen aikana.
Työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työvuoroa ennen sen alkamista KVTES III luvun 28 §:ssä mainitulla perustellulla syyllä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei ole yksinään perusteltu syy muuttaa työvuoroa. Perustellun syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Perusteltuna syynä voidaan pitää mm. toiminnallisia syitä, esim. lasten ennalta arvaamattomia poissaoloja.
Työvuoron alkamisen jälkeen työnantaja ei voi enää yksipuolisesti muuttaa kyseistä työvuoroa.
Katso työtuomioistuimen tuomiot:
TT 2014:26 (Työaika – Työehtosopimuksen rikkominen – Työehtosopimuksen tulkinta – Työvuorolista – Valvontavelvollisuus)
TT 2007:47 (Työaika – Työehtosopimuksen tulkinta – Työvuorolista).
Perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa voi käytännössä johtaa useampaan kuin yhteen muutokseen. Työnantajalla on oikeus perustellusta syystä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että samanaikaisesti työtunteja lisätään toisaalle ja vähennetään toisaalta säännöllisen työajan puitteissa.
Katso työtuomioistuimen tuomio:
TT 2019:42 (Työaika – Työvuoroluettelo – Virka- ja työehtosopimuksen tulkinta).
4. Miten ja milloin perhepäivähoitajalle on ilmoitettava työnantajan tekemästä työvuoroluettelon muutoksesta?
Muutoksesta on ilmoitettava mahdollisimman pian perhepäivähoitajalle, jota muutos koskee. Perhepäivähoitajan tulee saada muutos tosiasiallisesti tietoonsa ennen muutettavan työvuoron alkua. Työvuoron alkamisen jälkeen työnantaja ei voi enää yksipuolisesti muuttaa kyseistä työvuoroa.
5. Miten tulisi menetellä, jos yksikään lapsi ei saavu hoitoon?
Työnantaja voi ohjata perhepäivähoitajan tekemään muita tehtäviä työvuoron ajaksi. Työnantaja voi myös siirtää perhepäivähoitajan työskentelemään tilapäisesti kodin ulkopuolelle esim. päiväkotiin työvuoron ajaksi. Siirron tarkoituksenmukaisuus on työnantajan harkinnassa. Työnantajalla voi myös olla paikallisia sopimuksia tai käytäntöjä siitä, miten toimitaan tällaisissa tilanteissa, joissa yhtään lasta ei ole hoidossa.
Työnantaja ja perhepäivähoitaja voivat sopia työvuoron muuttamisesta. Työnantaja voi myös muuttaa työvuoroluetteloa yksipuolisesti perustellusta syystä (KVTES III luku 28 § edellytykset ja katso myös kysymys 2).
6. Mitä tarkoitetaan liitteen 12 termeillä tasoittumisjakso ja työaikajakso?
Tasoittumisjakso ja työaikajakso tarkoittavat samaa asiaa. Termejä on perinteisesti käytetty kunta-alan sopimuksissa tarkoittamaan yhtä ja samaa asiaa. Työnantaja päättää työnjohto-oikeutensa nojalla kunnassa sovellettavasta työaikajakson pituudesta, joka voi olla 2 viikkoa tai enintään 26 viikkoa. Paikallisesti on myös mahdollisuus sopia 26 viikkoa pidemmästä jaksosta, jonka pituus voi olla enintään vuosi. Työnantaja voi myös muuttaa työaikajakson pituutta (2 viikkoa – 26 viikkoa) kuulemalla ensin henkilöitä, joita ko.asia koskee. Kunnassa eri perhepäivähoitajille voi olla käytössä myös eri pituisia työaikajaksoja.
Työaikajakson aikana perhepäivähoitajan säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Työaikajakson sisällä ei ole sisäisiä ylityökynnyksiä, vaan ylityön lopullinen määrä selviää vasta työaikajakson päätyttyä. Jos esimerkiksi työaikajakso on 12 viikkoa, tiedetään vasta tämän 12 viikon päätyttyä ylityökorvauksen tai -vapaiden lopullinen määrä.
7. Miten tulee menetellä, jos työvuoroluetteloa ei voida laatia koko työajan tasoittumisjaksoksi?
Jos työvuoroluetteloa ei voida laatia koko työajan tasoittumisjaksoksi, tulee työnantajan laatia kuitenkin työajan tasoittumissuunnitelma (katso KVTES III luku 27 §).
8. Mikä on tasoittumissuunnitelma ja miten sitä voidaan muuttaa?
Tasoittumissuunnitelmasta pitää käydä ilmi tasoittumisjakso ja kunkin viikon säännöllinen työaika ja mahdollisuuksien mukaan vapaapäivät. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumissuunnitelmaa työnantajan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Työajan tasoittumissuunnitelman muutoksista on ilmoitettava viranhaltijalle/työntekijälle hyvissä ajoin. (ks. KVTES työaikaluku 27 §)
9. Työnantajalla on tarve pitää perhepäivähoitajaa varalla aamulla ennen työvuoron alkamista siltä varalta, että ensimmäinen lapsi saapuu mahdollisesti jo ennen suunnitellun työvuoron alkamista. Voiko työnantaja teettää aamuvarallaoloa?
1.4.2020 alkaen aiemmin voimassa ollut sopimusmääräys liitteen 12 mukaisesta aamuvarallaolosta on poistettu eikä sitä ole enää mahdollista teettää.
Varallaolo on mahdollista järjestää KVTES:n III luvun 5 §:n mukaisesti. Tämän pykälän mukaista varallaoloa on mahdollista teettää vain niissä tilanteissa, joissa työntekijän ei ole
oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.
10. Mikä on perhepäivähoitajan ylitöiden enimmäismäärä? / Mitä tarkoittaa perhepäivähoitajan työajan enimmäismäärän tarkastelu?
30.8.2020 saakka voimassaolleen KVTES liitteen 12 10 § 4 momentin määräyksen mukaan ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso oli yksi vuosi ja ylityön enimmäismäärään laskettiin työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylitti 40 tuntia kerrottuna perhepäivähoitajaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärällä.
31.8.2020 lähtien voimassaolleen KVTES liitteen 12 10 § 4 momentin määräyksen mukaan tarkastellaan ylitöiden enimmäismäärän sijaan työajan enimmäismäärää. Työajan
enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kahtatoista kuukautta. Työntekijän tai viranhaltijan työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa tarkastelujakson aikana.
11. Perhepäivähoitajalle on suunniteltu työvuoroluetteloon työajan tasoittumisvapaa. Perhepäivähoitaja sairastuu tasausvapaapäivän aikana. Muuttuuko työajan tasoittumisvapaa sairauslomaksi? Entä jos perhepäivähoitaja sairastuu ennen tasausvapaata?
Jos perhepäivähoitaja sairastuu kesken tasausvapaapäivän, kyse on edelleen tasausvapaapäivästä, eikä sitä siten muuteta sairauslomapäiväksi. Jos perhepäivähoitaja sairastuu ennen tasausvapaapäivän alkua, kyse on sairauslomapäivästä, joka aiheuttaa keskeytyksen jaksoon. Tasausvapaapäivä ei tällaisessa tapauksessa kuitenkaan siirry annettavaksi myöhemmin.
12. Mitä tapahtuu työvuoroluetteloon suunnitellulle ylityöstä annettavalle vapaa-aikakorvaukselle, jos perhepäivähoitaja sairastuu?
KVTES työaikaluvun 14 §:n 6 momentin mukaan, mikäli viranhaltijan tai työntekijänvahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty ylityötä korvattavaksi vapaana ja viranhaltija tai työntekijä sairastuu ennen vapaa-aikakorvauksen alkamista, siirtyy sairausloman ajalle merkitty ylityön vapaa-aikakorvaus annettavaksi myöhemmin 23 §:n 5 momentin mukaisena ajankohtana tai siitä suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan edellä tässä 6 momentissa tarkoitettu rahakorvaus.
KVTES työaikaluvun 14 §:n 6 momentin mukaan, mikäli työntekijä tai viranhaltija sairastuu ylityökorvausvapaan aikana, vapaa-aikakorvaus siirtyy sairastumista seuraavan päivän alusta lukien annettavaksi myöhemmin tai korvattavaksi rahana kuten edellä 6 momentissa on määrätty.
13. Minkä arvoinen tasausvapaapäivä on työvuoroluetteloa laadittaessa?
Tasausvapaapäivä on 8 tunnin arvoinen.
14. Perhepäivähoitaja sairastuu. Muodostaako sairastuminen keskeytyksen työaikajaksoon?
Jos työntekijä sairastuu ennen työvuoron alkua, niin silloin kyseinen päivä on keskeytyspäivä. Jos taas kyse on siitä, että työntekijä sairastuisi kesken työvuoron, olisi keskeytysmääräysten kannalta kyseinen päivä ns. normaali työpäivä, joka ei aiheuta keskeytystä.
Jos sairauspoissaolo jatkuu, niin vasta seuraava sairauspäivä olisi keskeytyspäivä.
15. Mikä tuntiarvo merkitään työvuoroluetteloon vuosiloma-, sairaus-, tms. hyväksyttäville poissaolopäiville?
Koska kyseessä on hyväksyttävä syy poissaololle, tulee sovellettavaksi keskeytyneen jakson määräykset. Näille päiville ei tule merkitä mitään tuntiarvoa, koska kyseiset päivät eivät ole työpäiviä, mutta ne alentavat säännöllistä työaikaa ja ylityörajaa. Kts. KVTES Liite 12 10 §.
Varhaiskasvatuksesta kysyttyä
Kysymyksiä ja vastauksia varhaiskasvatussuunnitelmasta, ryhmäkoosta, suhdeluvusta ja ilmoitusvelvollisuudesta
Kuka vastaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekemisestä?
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman voi tehdä vain varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden omaava henkilö. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa. Sen laatimiseen osallistuvat lapsen opetuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta vastaavat henkilöt. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö. Suunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. (Varhaiskasvatuslaki 23 § sekä hallituksen esitys varhaiskasvatuslaiksi perusteluineen)
Lue lisää varhaiskasvatussuunnitelman perusteista.
Mikä on ryhmäkoko?
Päiväkodissa alle kolmivuotiaiden ryhmässä saa olla enintään 12 lasta kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä olevaa varhaiskasvatuksen opettajaa, sosionomia tai lastenhoitajaa. Yli kolmevuotiainen ryhmässä saa olla enintään 21 lasta kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä olevaa varhaiskasvatuksen opettajaa, sosionomia tai lastenhoitajaa. (Varhaiskasvatuslaki 35 §)
Mikä on suhdeluku?
Varhaiskasvatuslaki puhuu mitoituksesta ja puhekielessä samaa tarkoittaa suhdeluku. Suhdeluku tarkoittaa lasten lukumäärää suhteessa aikuisten määrään. Suhdeluvusta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee olla läsnä vähintään yksi varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi tai lastenhoitaja (= opetus,- kasvatus ja- hoitotehtävissä olevat). Seitsemää yli kolmevuotiasta lasta kohden tulee olla läsnä vähintään yksi varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi tai lastenhoitaja. Kolmeatoista enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden tulee olla läsnä vähintään yksi varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi tai lastenhoitaja. Laki tai asetus ei määrittele sitä, onko suhdelukuja vastaavan henkilöstön oltava tosiasiassa läsnä ryhmässä. Riittää, kun koko yksikössä kaikki lapset ikäryhmittäin ja opetus,- kasvatus- ja hoitotehtävissä läsnä olevaa henkilöstöä suhdeluvun määrittelemä määrä. (Varhaiskasvatuslaki 35 § sekä Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta 1 §). Mitoituslaskuri
Saako suhdeluvusta poiketa?
Päiväkodissa voidaan poiketa suhdeluvuista, jos lasten keskimääräiset varhaiskasvatuspäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti päiväkodissa enempää kuin suhdeluku edellyttää. Lisäksi suhdeluvuista voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen varhaiskasvatusaikaa. Suhdeluvusta poikkeaminen ei ole sallittua henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä!
Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee?
Opetus,- kasvatus ja hoitohenkilöstöön kuuluvan on ilmoitettava viipymättä varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa tässä laissa säädetyn mukaisesti. Ilmoitus tulee tehdä kirjallisesti. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle. Määräys on velvoittava. (Varhaiskasvatuslaki 57 a ja b §) Lue ilmoitusvelvollisuudesta lisää.
Löydät tästä ylitarkastaja Hanna-Leena Sippolan pitämän Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus -webinaarin (3.4.2023) materiaalia.
Ammattiliitto JHL:n tärkein tehtävä on neuvotella jäsenilleen työehdot.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa päätetään esimerkiksi palkka, työaika, oikeus vuosilomaan ja sairausajan palkkaan.
KVTES:n piirissä olleet vaka-opettajat siirtyivät vuonna 2021 opettajien virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin. Ei koske yksityisellä sektorilla työskenteleviä.
Varhaiskasvatuksen henkilöstö, jotka kuuluvat edelleenkin KVTES:n piiriin ja heihin sovelletaan sen työaika- ja palkkausmääräyksiä:
- varhaiskasvatuksen opettajan sijaiset, joilla ei ole vaka-lain mukaista opettajakelpoisuutta ja jotka voivat kyseisen lain 33§:n mukaisesti toimia opettajan sijaisena korkeintaan vuoden kerrallaan.
- varhaiskasvatuksen palveluohjaajat ja perhepäivähoidon ohjaajat
- johto- ja suunnittelutehtävissä toimiva henkilöstö
- varhaiskasvatusjohtajat ja -päälliköt
- varhaiskasvatuksen suunnittelijat
- lähihoitajat, lastenhoitajat, lastenohjaajat ja päivähoitajat
- varhaiskasvatusyksikössä työskentelevät perhepäivähoitajat ja ryhmäperhepäivähoitajat
- päiväkotiavustajat, päivähoitoavustajat, päiväkotihuoltajat ja ryhmäavustajat
- koulunkäynninohjaajat, koulunkäyntiavustajat sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat
- kouluavustajat, avustajat, ryhmäavustajat, hoiva-avustajat
- erilaiset yhdistelmätehtävät, kun pääosa tehtävistä kuuluu KVTESin piiriin.
Kaikki ammattiliitto JHL:n neuvottelemat työsopimukset:
Varhaiskasvatuksen lainsäädännöllisen perustan luovat
Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmää ohjaavat myös monet muut asetukset ja lainsäädännöt esim. valvontaan tai rahoitukseen liittyvät lait.
JHL:n varhaiskasvatuksen verkosto on laatinut varhaiskasvatuksen ammattilaisille huoneentaulun, jonka keskiössä ovat lapsen oikeuksien, ihmisten ja ympäristön kunnioittaminen sekä varhaiskasvatuksessa työskentelevien toiminnan tukeminen.
Voittaja Pataluodon päiväkoti!
Joensuulaisessa Pataluodon päiväkodilla oli parhaat perustelut siihen, mihin he käyttäisivät jaossa olleen työyhteisön hyvinvointiin suunnatun toimintatonnin.
Tässä heidän kertomuksensa:
“Patiksen palkinto-ilta 23.2.2024
Ja mitä sitten tapahtui
Tuli suurena yllätyksenä se, että juuri meidän hakemuksemme ja työyhteisömme sai valtakunnallisessa JHL:n järjestämässä varhaiskasvatus kilpailussa jättipotin.
Siitä sitten innostuttiin kasaamaan työryhmä ja aivoriihi toimimaan. Työryhmän jäsenenä oli työsuojeluvaltuutettu Päivi, työntekijä edustajina Maria, Liisa, Sari ja Päivi. Mukaan suunnittelemaan otettiin myös koko työyhteisö avoimin kyselyiden ja äänestysten keinoin.
Tästä kaikesta tuli tuloksena, että päätimme järjestää yhteisen illan käsitellen työhyvinvointia ja jaksamista. Työiltaan työnantaja antoi työaikaa käytettäväksi 2 tuntia.
Illan pääteemojen parissa keskusteltiin Cafe-learning menetelmällä. Oli 5 pöytää, joissa kussakin oli oma ”emäntä” johtamassa keskustelua. Aiheet olivat mm. oma hyvinvointi, reseptejä hyvään työhyvinvointiin, ammatillinen vuorovaikutus, mitä hyvää Patiksessa (Pataluodon päiväkoti).
Koko henkilökunta osallistui illan ohjelman tekemiseen. Kaikki antautuivat annetuille tehtäville innoissaan ja heittäytyivät leikkimielisiin ohjelmiin ilolla. Niistä syntyi yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Iltaan kuului myös bingo bingokoneineen ja hyvine palkintoineen, mm. ”surffilauta”. Ilta huipentui leikkimieliseen musavisaan.
Pyysimme palautetta illasta kirjallisesti, vastausprosentti oli n. 50 %. Näiden perusteella ilta oli oikein onnistunut. ”Kahvipöytä keskustelut” olivat mielekkäitä ja osallistivat kaikkia miettimään ja keskustelemaan tärkeistä työyhteisön asioista.
Cafe-learningissä tehdyt ryhmätyöt ovat nyt esillä päiväkodin yhteisen taukotilan seinällä, joiden aiheita tulemme käsittelemään tulevissa palavereissa. Palautteissa tuli hyvin esille se, että tällaisia yhteisiä työiltoja työyhteisömme juuri kaipaa ja tarvitsee.
Iltaan kuului hyvää ohjelmaa, hyvää ruokaa, mukavaa fiilistä sekä paljon naurua ja hassuttelua. Tällaista toivottiin lisää, vähintään kahdesti vuodessa.
Tämän kaiken hyvän mahdollisti JHL. Ilman tätä rahaa, jonka JHL meille antoi, emme olisi pystyneet järjestämään näin onnistunutta iltaa. Suurin osa rahoista meni loistavaan ja maittavaan ruokaan, jonka paikallinen cateringinpalvelu Sulo meille tarjoili.
On mahtavaa, että ammattiyhdistys haluaa olla mukana tukemassa työyhteisömme hyvinvointia ja yhteishenkeä. Olemme kiitollisia, että JHL osoittaa kiinnostuksen auttaa työelämän haasteissa.”
Tämän kirjoittivat Päivi Pehkonen, Maria Hiltunen ja Sari Linna.
Joensuulaisilla oli tarjolla hyvää syötävää sekä hyödyllistä ja samalla hauskaa yhdessäoloa:
Kalajoen kaupungin perhepäivähoitajat
Toinen onnellinen 500 euron potin voittajatiimi oli Kalajoen kaupungin perhepäivähoitajat. Myös he viettivät oikein onnistuneen virkistyspäivän. Tässä he kuvailevat päivää omin sanoin:
“Kalajoen kaupungin perhepäivähoitajien virkistyspäivä 13.4.2024
JHL:n mahtavan avustuksen myötä pääsimme suunnittelemaan perhepäivähoitajien kanssa aivan uudenlaista virkistyspäivää. Suunnittelu lähti verkkaasti käyntiin, ja hetken päästä olikin jo päätetty, että vuokrataan jostain tila ja hankitaan sinne hyvää ruokaa. Tästä oli siis hyvä lähteä etenemään. Paikaksi valikoitu mukava mökki meren rannalta, ja ruoatkin saatiin hankittua paikallisesta marketista.
Seuraavaksi alettiinkin pohtia ohjelmaa päivän ajalle. Liiaksi ei haluttu ohjelmaa, sillä päivän ideana oli nimenomaan toisiin tutustuminen ja yhdessä olo. Perhepäivähoitajan työ on hyvin itsenäistä, ja tälle työtiimille toisten kanssa oleminen on harvempaa. Tapaamme porukalla kerran pari kuukaudessa, ja silloinkin on aina jotain työhön liittyvää agendana.
Ohjelmaksi haluttiin jotain hauskaa ja rentouttavaa, ja sopivasti meille tulikin mahdollisuus saada kasvojooga ohjaaja paikalle. Tämän lisäksi ohjelmaan suunniteltiin yhteistä ulkoilua, pelailua, saunomista ja rennon letkeää yhdessä oloa. Suunnitelmien ollessa valmiita, ei voitu muuta kuin odottaa, että kyseinen päivä koittaisi.
Vihdoin oltiinkin virkistyspäivän aatossa, ja viimeisten käytännön seikkojen hiomisen myötä kaikki oli valmista kyseistä lauantaita varten. Aiemmin emme ole näin isossa mittakaavassa virkistäytyneet, joten ilmassa oli vähän jännityksen tuntua. Vaikka hoitajat ovat enimmäkseen toisille tuttuja työpalavereiden ym. kautta, osa heistä on toisilleen kuitenkin aika vieraita. Jokainen tekee työtään omassa kodissaan eikä yhteydenpitoa/-tapaamisia toisten hoitajien kanssa ole mahdollista järjestää päivän aikana. Toki lähellä toisiaan asuvat perhepäivähoitajat voivat tavata esim. leikkipuistossa, mutta kaupunkimme on kovin laaja ja välimatkat pitkiä. Siitäkin syystä tällaiselle päivällä oli todellakin tarvetta. Ihana, että meidät valittiin JHL:n toimesta voittajien joukkoon.
Virkistyspäivä oli oikein onnistunut, ja sääkin suosi meitä paremmin kuin hyvin. Kokoonnuimme yhteen mökille ja aloitimme päivän jutustelulla. Yksi perhepäivähoitajista veti meille tutustumisleikin, johon hän oli etukäteen kysynyt muilta faktoja itsestään. Sitten porukalla arvuuteltiin, kenestä on kysymys. Ruokailun päätteeksi lähdimme porukalla ulkoilemaan, merenranta oli oivallinen maasto mm. lintujen bongaamiseen. Kahvittelun kautta oli mukava siirtyä kasvojoogan pariin. Tämä oli kyllä oiva valinta ohjelmaksi, naurua piisasi ja siinä kohtaa viimeistään murtui jää osallistujien välillä. Poskipäät hehkuen laskeuduttiin kohti iltaa ja vapaampaa ohjelma. Yhdessä rupattelua, saunomista, pelailua ja herkuttelua jatkui iltamyöhään saakka.
Maanantaina töihin palattua yhteisessä viestiryhmässä kilahteli paljon iloisia viestejä, ja nyt jo suunniteltiin, että otamme tästä perinteen. Toki sovellamme sitä meidän budjetillemme sopivaksi.
Suuren, suuret ja nöyrimmät kiitokset JHL:lle, että saimme aloittaa perinteemme tällaisella versiolla, jota ei olisi voitu järjestää ilman kilpailun tuomaa voittoa.”
Kuviakin ehdittiin päivän aikana ottaa:
Pilke musiikkipäiväkoti Tempo
Kiuruveden Pilke musiikkipäiväkoti Tempon väki ansaitsi toisen tarjolla olleista 500 euron virkistysrahasta:
“Kävimme Runnin kylpylässä rentoutumassa savusaunan ja uinnin merkeissä. Meillä oli ratkiriemukas ilta ja tämän jälkeen söimme vielä pitsat. Tämä paransi ryhmähenkeä ja suunnittelimme jo seuravaa kertaa milloin kokoonnutaan yhdessä viettämään työporukan virkistyspäivää. Tämä jhl kilpailu tuli hyvään saumaan enkä olisi uskonut että pääsemme palkintosijoille, mutta onneksi pääsimme, tämä voitto paransi tiimihenkeä ja suurin osa onneksi pääsi mukaan. Kiitos tästä jhl!”
