Osallistu

Toimimme ympäri Suomen kahdeksalla eri alueella, joista jokaisesta löytyy JHL:n aluetoimisto. Jokaisella kahdeksalla alueella on oma alueryhmänsä.

Alueryhmä kokoaa ennakoivasti alueella tapahtuvia edunvalvontaan, järjestötoimintaan ja yhteiskuntavaikuttamiseen liittyviä muutoshankkeita sekä arvioi ja kehittää niihin toimintamalleja alueen yhdistyksien hyödynnettäväksi ja arvioi toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Alueryhmän toiminta on suunnitelmallista ja aluetoimiston organisoimaa. Sitä toteutetaan yhdessä alueen aktiivien ja aluetoimiston kanssa.

Miten alueryhmän jäseneksi pääsee?

Se, miten alueryhmän jäsenet valitaan, vaihtelee alueittain. Ota yhteyttä oman alueesi aluepäällikköön. Häneltä saat lisätietoja alueryhmän toiminnasta ja jäsenten valinnoista.

Oletko kiinnostunut kehittämään oman ammattialasi asioita yhdessä muiden samaan ammattiryhmään kuuluvien kanssa? Haluaisitko keskustella ammattialaasi koskevista asioista ja saada vertaistukea muilta saman alan ammattilaisilta?

Valtakunnalliset ammattialafoorumimme kehittävät ja edistävät työelämää. Niissä keskustellaan ammattialojen erityiskysymyksistä, luodaan yhteisöllisyyttä ja kehitetään ammatillista osaamista. Alueelliset verkostot tiivistävät ammatillista yhteistyötä paikallisella tasolla.

Tule vaikuttamaan liittoon ja työelämään! Jokainen JHL:n jäsen on tervetullut mukaan ammattialafoorumeihin. Juuri sinulle oikeaan foorumiin pääset oman ammattialasi sivulta.

Edustajisto on JHL:n ylin päättävä elin. Meillä siis jäsenet päättävät, millaista liiton toiminta on.

Edustajisto koostuu 120:stä ihan tavallisesta jäsenestämme, jotka on vaaleilla valittu kokoonpanoon. Jokainen liiton jäsen saa äänestää edustajistovaaleissa. Edustajat valitaan aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen edustajisto valittiin alkuvuodesta 2022 ja se aloitti toimintansa kesäkuussa 2022 erityisessä järjestäytymiskokouksessa.

Mitä edustajisto tekee?

JHL:n edustajisto kokoontuu kahdesti vuodessa kevät- ja syyskokouksiin päättämään liiton kannalta tärkeistä asioista, kuten toimintastrategiasta, talousarviosta ja tilinpäätöksen hyväksymisestä. Tarvittaessa edustajisto kokoontuu ylimääräisiin kokouksiin käsittelemään suurimpien työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelutuloksia (kunta, valtio, kirkko ja yksityinen sosiaaliala).

Edustajiston tehtävät on määritelty liiton säännöissä. Niiden mukaan edustajisto:

Valitsee

• keskuudestaan edustajiston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa
• liiton puheenjohtajan ja kaksi toimialajohtajaa
• liiton hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä
• tilintarkastusyhteisön tilintarkastajaksi.

Päättää

• liiton toimintastrategiasta ja pitkän aikavälin suunnitelmista
• edustajiston ja hallituksen jäsenten palkkioista
• hallituksen vastuuvapaudesta
• jäsenmaksun suuruudesta
• jäsenyhdistyksille maksettavan jäsenmaksupalautuksen suuruudesta
• toimintasuunnitelmasta
• talousarviosta
• valtakunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten hyväksymisestä ja olennaisista muutoksista
• muista hallituksen esittämistä asioista.

Valvoo

• liiton toimintaa ja varojen hoitoa.

Vahvistaa

• vaalijärjestyksen edustajiston valitsemista varten.

Tutkii ja ratkaisee

• valituksia, joita mahdollisesti on tehty liiton säännöissä mainituista asioista.

Käsittelee

• liiton toimintakertomuksen
• tilinpäätöksen
• jäsenyhdistysten ja yhteisjärjestöjen esittämät aloitteet.
  

Miten edustajiston jäseneksi pääsee?

Edustajisto valitaan vaaleilla viideksi vuodeksi kerrallaan. Jokainen JHL:n jäsen voi asettua ehdolle vaaleissa.

Nykyisen edustajiston toimikausi on 2022–2027. Kun edustajistokausi lähenee loppuaan, kerromme kanavissamme lähestyvistä vaaleista ja ehdolle asettumisesta.

Jäsenhankkija nimensä mukaisesti hankkii JHL:ään uusia jäseniä. Kun saat porukkaa liittymään jäseneksi, palkitsemme sinut laadukkailla tuotepalkinnoilla.

Miten jäsenhankkijaksi pääsee?

Jokainen jäsenemme voi ryhtyä jäsenhankkijaksi missä ja milloin vain, meille ei tarvitse erikseen ilmoittaa. Voit suositella JHL:n jäsenyyttä vaikka opiskelukaverille, työtoverille, sukulaiselle, naapurille tai muulle tutulle.

Miten suosittelu tapahtuu?

JHL:n jäsenyyden suosittelu on helppoa. Lähetä suosittelusivuston kautta viesti WhatsAppissa, Messengerillä, tekstiviestinä tai sähköpostina. Hyödynnä valmista viestipohjaa tai kirjoita oma viestisi.

Jotta voimme palkita sinut, tulee kaverisi liittymislomakkeessa olla sinun jäsennumerosi. Jäsennumerosi löydät jäsenkortistasi tai kirjautumalla omaJHL:ään ja katsomalla numerosi kohdasta jäsentiedot > henkilötiedot.

Kun lähetät valmiin viestin suosittelusivuston kautta, jäsennumerosi kulkee viestin mukana automaattisesti. Mikäli kirjoitat oman viestin, muista pyytää kaveriasi lisäämään jäsennumerosi liittymislomakkeelle.

Saat palkintoja jäsenhankinnasta

Kun kaverisi liittyy JHL:ään, ja hän on liittymislomakkeeseen kirjannut myös sinun jäsennumerosi, sinulle alkaa kertymään pisteitä. Pisteillä pystyt lunastamaan JHL-bonuspalkintoja, joiden joukosta löytyy laadukkaita tuotteita joka lähtöön.

Saat jokaisesta jäsenmaksua maksavasta uudesta jäsenestä 30 pistettä ja uudesta opiskelijajäsenestä 12 pistettä. Pisteet kirjautuvat jäsenhankkijan tietoihin maksavien jäsenten osalta siinä vaiheessa, kun ensimmäinen jäsenmaksu on maksettu. Opiskelevien jäsenten osalta pisteet kirjautuvat heti.

Minkälaisia palkinnot sitten ovat ja paljonko pisteitä niihin tarvitsee?

Pääset tutustumaan JHL-bonuspalkintoihin tällä sivulla, klik klik! Näillä tunnareilla pääset kirjautumaan sisään:

käyttäjätunnus: JHLtesti
salasana: JHLbonukset

Näet JHL-bonuspalkinnoista pistetilanteesi ja voit saman tien tehdä palkintotilauksesi. Pistetiedot päivitetään JHL-bonuspalkintoihin kerran kuukaudessa.

Jos sinulla jäsenhankkijana ilmenee ongelmia pisteiden kanssa, ota yhteyttä sähköpostiosoitteeseen kannustimet@jhl.fi.

Pisteitä voi ostaa lisää tältä sivulta. Pisteitä voi käyttää ainoastaan JHL-bonuspalkintoihin.

Kannustinjärjestelmän säännöt löytyvät JHL-bonuspalkinnot -sivuilta kohdasta säännöt.

Luottamusmies edustaa JHL:ään kuuluvia työntekijöitä työpaikalla. Työntekijät ovat häneen yhteydessä, jos jokin asia työsuhteessa on epäselvä ja askarruttaa mieltä. Luottamusmies auttaa ongelmatilanteissa ja on tarvittaessa yhteydessä liittoon, jos asia vaatii enemmän selvittelyä. Luottamusmies valitaan luottamusmiesvaaleilla.

Mitä luottamusmies tekee?

Luottamusmies…

• valvoo sopimusten ja lakien noudattamista työpaikalla
• auttaa kysymyksissä, jotka liittyvät työsuhteeseen
• neuvottelee työnantajan kanssa
• tekee yhteistyötä muiden henkilöstön edustajien kanssa
• on JHL:n edustaja ja yhteyshenkilö työpaikalla
  

Sopisinko luottamusmieheksi?

Jos tunnistat itsesi näistä alla olevista kohdista, sopisit luottamusmieheksi erinomaisesti!

• Tunnet hyvin työpaikkasi arjen.
• Haluat kuunnella työkavereidesi näkemyksiä.
• Haluat edustaa työntekijöitä ja tukea heitä.
• Haluat neuvoa ja auttaa työsuhdeasioissa.
• Haluat kehittää työpaikkasi asioita.
• Haluat toimia tiedonvälittäjänä.

Luottamusmies saa tehtäviensä hoitoon JHL:stä täyden tuen. Mitään ei tarvitse osata ennakkoon, me koulutamme sinut. Saat myös neuvontaa tarvittaessa JHL:n aluetoimistoista, keskustoimistosta ja lakimiehiltä. Sinulla on myös mahdollisuus verkostoitua muiden luottamusmiesten kanssa.

Miten luottamusmieheksi pääsee?

Lyhyesti: Ota yhteyttä omaan yhdistykseesi tai lähimpään aluetoimistoon, jos olet kiinnostunut luottamusmiestehtävästä! He kertovat sinulle lisää.

Pidemmän kaavan kautta siitä, miten luottamusmiesten valinta tapahtuu: Työntekijät valitsevat luottamusmiehen joko yhdistyksen syyskokouksessa tai valintakokouksessa. Luottamusmies valitaan luottamusmiesvaaleilla vähintään kahdeksi vuodeksi, mutta enintään neljäksi vuodeksi.

Valinnan järjestää yhdistyksen hallitus tai yhdistysten hallitukset yhdessä, jos työpaikan työntekijöitä kuuluu useaan yhdistykseen.

Jos ehdokkaita on useita, valitaan vaalitoimikunta järjestämään luottamusmiesvaali. Ennen valintaa on sovittava työnantajan kanssa luottamusmiesten lukumäärä ja määriteltävä ne työntekijäryhmät (toimialue), joita luottamusmies edustaa.

Työkaluja ja ohjeita luottamusmiehille

Oletko luottamusmies ja etsit työkaluja ja ohjeita toimeesi liittyen? Löydät ne nettisivujemme osiosta luottamusmiehille.

JHL:ssä on kuusi alueellista maahanmuuttajaverkostoa, joiden tehtävänä on parantaa maahanmuuttajajäsentemme tiedonsaantia työelämästä ja työntekijän oikeuksista. Verkostoissa myös keskustellaan ammattiliitosta ja ajankohtaisista työelämäasioista. Hauskanpitoa ei myöskään unohdeta! Verkostoihin ovat tervetulleita kaikki maahanmuuttajataustaiset JHL:n jäsenet. Lisätietoa verkostoista löydät täältä.

JHL:n Nuorisofoorumi on nuorten vaikuttamisväylä ammattiliitossa. Nuorisofoorumi on koottu alle 35-vuotiaista jäsenistämme, jotka edustavat eri ammattialoja, koulutuspaikkoja, sukupuolia ja paikkakuntia. Lisätietoa NuFosta ja siihen hakemisesta löydät täältä.

Oppilaitosagentti vierailee oppilaitoksissa. Agentit osallistuvat koulujen tapahtumiin, ylläpitävät JHL:n esittelypistettä ja kertovat työelämästä sekä ammattiliitosta. Oppilaitosagentti on usein opiskelijoiden ensikosketus ammattiliittoon, joten tehtävä on todella tärkeä.

Koulutamme agenttejamme säännöllisesti. Lisäksi agentit tapaavat vuosittain agenttiakatemian päivillä, joissa jaetaan kokemuksia agenttien kesken sekä kuullaan uusia vinkkejä ja ideoita. Löydät tietoa tapahtumista koulutus- ja tapahtumakalenterista.

JHL maksaa oppilaitosagentille luentopalkkion tai palkkion aulainfon pidosta tuntipalkkiona. Luentopalkkio on 30 €/tunti ja aulainfo 15 €/tunti. Matkat kohteeseen ja takaisin maksetaan pääsääntöisesti halvimman julkisen kulkuneuvon taksojen mukaisesti. Mahdollinen menetetty työansio korvataan tapauskohtaisesti todellisen ansionmenetyksen mukaan työnantajalta saadun palkattomuustodistuksen perusteella.

Miten oppilaitosagentiksi pääsee?

Hienoa, että innostuit! Ota yhteyttä järjestöasiantuntija Anni Järviseen: anni.jarvinen@jhl.fi / 050 5129 882

Haluamme edistää solidaarisuutta Suomessa ja muualla maailmassa. Kaiken toimintamme tulee olla vastuullista, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävää. JHL:n jäsenenä sinulla on mahdollisuus osallistua liiton, sen yhteistyökumppaneiden tai oman yhdistyksesi solidaarisuustoimintaan.

Mitä solidaarisuuslähettiläs tekee?

Ryhtymällä työpaikkasi tai yhdistyksesi solidaarisuuslähettilääksi voit kampanjoida, tiedottaa ja vaikuttaa kunnollisten työolojen puolesta myös kehitysmaissa. Voit vapaasti itse määritellä, minkälaisella panostuksella olet mukana. Välitämme lähettiläille tietoa ajankohtaisista aiheista ja järjestämme aika ajoin erilaisia tapahtumia ja koulutuksia.

Tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, Reilu kauppa ry ja Finnwatch. Muita yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa Nenäpäivä-säätiö ja suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo.

Solidaarisuuslähettiläillämme on myös oma Facebook-ryhmä.

Miten solidaarisuuslähettilääksi pääsee?

Ilmoittaudu solidaarisuuslähettilääksi laittamalla sähköpostia osoitteeseen solidaarisuus@jhl.fi. Kerro viestissä yhteystietosi, kielitaitosi, yhdistyksesi ja työpaikkasi. Jos opiskelet, mainitse viestissäsi, mitä ja missä. Siitä se sitten lähtee!

Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia työpaikan työntekijöitä työsuojeluasioissa, eli turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa.

Mitä työsuojeluvaltuutettu tekee?

Työsuojeluvaltuutettu…

• edustaa työntekijöitä työsuojeluasioissa, kuten työntekijöiden aloitteiden tai ongelmatilanteiden selvittämisessä ja työsuojelutarkastuksissa
• toimii yhdessä työsuojelupäällikön, työterveyshuollon ja muiden työsuojelutoimijoiden kanssa
• perehtyy työpaikan olosuhteisiin ja työyhteisön tilaan työpaikkakäyntien, tilastojen ja raporttien avulla
• perehtyy työsuojelusäädöksiin
• kiinnittää työntekijöiden huomion turvallisiin työtapoihin
• osallistuu työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttaviin asioiden ja muutoksiin vaikuttamiseen
• osallistuu riskien arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen
• osallistuu työpaikan yhteisten periaatteiden ja pelisääntöjen luomiseen
• osallistuu työpaikan kehittämiseen työsuojeluasioissa
• seuraa sovittujen toimenpiteiden toteutumista
• pitää työsuojeluasioita esillä tekemällä aloitteita, olemalla aktiivinen ja ennakoiva
• keskeyttää vaarallisen työn tekemisen
• toimiiyhteistyössä muiden työsuojelutoimijoiden ja henkilöstön edustajien kanssa

Työsuojeluvaravaltuutettu hoitaa valtuutetun tehtäviä varsinaisen ollessa estyneenä. Työsuojeluvaltuutetun on ilmoitettava työnantajalle estymisestään ja tehtävän siirrosta varavaltuutetulle.

Miten työsuojeluvaltuutetuksi pääsee?

Valtuutettu (ja kaksi varavaltuutettua) on valittava työpaikoilla, joissa työskentelee vähintään 10 työntekijää, mutta pienemmässäkin työpaikoissa työntekijät halutessaan voivat valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun. Valinta tapahtuu työsuojeluvaaleilla, jotka käydään työpaikalla. Vaalit järjestää työsuojelupäällikkö.

Jokaisella on oikeus asettua ehdokkaaksi työsuojeluvaltuutetun valinnoissa ja osallistua työpaikkansa valtuutetun valintaan. Valtuutetun kausi on sopimusalasta riippuen kahdesta neljään vuotta.

Kunta-alalla, seurakunnissa ja useilla yksityisen sektorin työpaikoilla työsuojeluvaalit käydään yleensä loka-joulukuussa.

Työsuojeluvaltuutettuna saat meiltä jatkuvaa työsuojelukoulutusta. Sinulla on myös mahdollisuus olla aktiivisesti mukana työsuojeluyhteistyössä eri tahojen kanssa.

Muuta tietoa työsuojeluvaltuutettuna toimimisesta

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tietoa ja koulutusta

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtävän hoitamista varten. Tietojensaantioikeuteen sisältyy oikeus saada

• nähtäväksi työsuojelua koskevat asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan kuuluu pitää tai joita työnantajalla on hallussaan
• nähtäväksi työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai kuvaus itse järjestetystä työterveyshuollosta ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma
• kopiot näistä asiakirjoista, mikäli se on tehtävän hoitamiseksi tarpeellista.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada tehtävän edellyttämää koulutusta. Koulutustarve ja koulutuksen järjestäminen on käsiteltävä kahden kuukauden kuluessa työsuojeluvaltuutettujen valinnasta.

Kouluttaminen tapahtuu työaikana, jollei esimerkiksi työehtosopimuksessa ole sovittu toisin. Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansionmenetystä työsuojelu- ja työsuojeluvaravaltuutetuille.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Työnantajan pitää vapauttaa työsuojeluvaltuutettu säännöllisistä tehtävistään kohtuulliseksi ajaksi, jonka valtuutettu tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen. Tehtävistä vapauttamisen voi estää vain tilapäisesti ja pätevällä syyllä.

Työnantajan on annettava työsuojeluvaltuutetulle todellinen mahdollisuus hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtävät. Valvontalaissa on yksityiskohtainen luettelo asioista, jotka otetaan huomioon valtuutetun tehtävän hoitamista varten tarvittavaa aikaa määrättäessä.

Vähimmäissäännös edellyttää, että mikäli työpaikalla työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on suurimman haitan tai vaaran alaisena työskentelevää työntekijäryhmää edustava työsuojeluvaltuutettu vapautettava työtehtävistään vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana.

Ansionmenetyksen korvaus

Työnantajan on korvattava työsuojeluvaltuutetulle ansionmenetys, joka aiheutuu työaikana hoidetuista valtuutetun tehtävistä ja maksaa korvaus välttämättömistä työajan ulkopuolella hoidetuista valtuutetun tehtävistä.

Työnantajan on annettava työsuojeluvaltuutetun käyttöön tehtävien hoidon kannalta tarpeelliset tilat. Työsuojeluvaltuutettu saa käyttää työpaikan toimisto- ja viestivälineitä valtuutetun tehtäviensä hoitamiseen.

Lisää aiheesta:

Työsuojeluvaltuutettu, valtuutetun valinta – Työturvallisuuskeskus
Usein kysytyt kysymykset työsuojeluvaaleista – Työturvallisuuskeskus
Työsuojelutoimikunta – Työturvallisuuskeskus
Työsuojeluasiamies – Työturvallisuuskeskus
Työsuojelupäällikkö – Työturvallisuuskeskus
Työsuojeluhenkilörekisteri – Työturvallisuuskeskus

JHL:ssä jokainen jäsen kuuluu yhdistykseen. Yhdistykset ovat JHL:n jäseniä. Yhdistyksiä on noin 450 eri puolella Suomea.

Yhdistykset toimivat jäsentensä työolosuhteiden parantamiseksi ja yhteiskunnallisten oikeuksien edistämiseksi. Edunvalvonnallisten asioiden lisäksi yhdistykset järjestävät jäsenilleen vapaa-ajan ohjelmaa ja koulutuksia.

Yhdistysaktiivit pyörittävät yhdistyksen toimintaa. He muun muassa järjestävät kokouksia, koulutuksia ja tapahtumia. He ovat lisäksi aktiivisesti mukana esimerkiksi lakkojen järjestämisessä. Yhdistyksissä on monenlaisia rooleja, kuten puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja, tiedottaja, nuorisovastaava, oppilaitosagentti ja tapahtumien järjestäjä.

Miten yhdistysaktiiviksi pääsee?

Oman yhdistyksesi toimintaan pääset mukaan helposti: Ota yhteyttä omaan yhdistykseesi tai marssi suoraan sen kokoukseen. Kerro sitten, että haluaisit tulla aktiivisemmin mukaan. Tekemistä riittää jokaiselle oman kiinnostuksen ja osaamisen mukaan. Jos et tiedä mihin yhdistykseen kuulut, löydät tiedon omaJHL:stä.