Ammattiliitto JHL

Koulutuspoliittinen edunvalvonta

Ammattiliitto JHL vaikuttaa koulutukseen liittyviin laki- ja kehittämishankkeisiin sekä opetussuunnitelmiin eri yhteistyöelimien, sidosryhmien ja lausuntojen kautta. Ammatillinen koulutus on JHL:lle tärkeää.

JHL:n koulutuspoliittisen edunvalvonnan tarkoituksena on rakentaa hyvää työelämää sekä sellaista yhteiskuntaa, joka tukee läpi elämän jatkuvaa oppimista, uteliaisuutta ja ihmisenä kehittymistä. Koulutus ja osaaminen edistävät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä rakenteellista hyvinvointia yhteiskunnassa.

JHL tavoittelee ammatillisen osaamisen ja yleissivistyksen kehittämistä rinnakkain.

JHL vaikuttaa siihen, että:

  • erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen eri muotojen tunnistaminen ja niiden tuottaman osaamisen tunnustaminen vakiintuu.
  • kukaan ei jää ilman tutkintoa.
  • jatkuva oppiminen mahdollistetaan kaikille.
  • muuttuvassa yhteiskunnassa osaamisen ylläpitäminen tuottaa kullekin tarkoituksenmukaisia työuria ja luo merkityksellisyyttä sekä kestävää osallisuutta.
  • julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille ominaiset osaamistarpeet tunnistetaan ja niihin kyetään vastaamaan tarkoituksenmukaisesti.

JHL:n koulutuspoliittisessa vaikuttamistyössä seurataan suomalaista ja kansainvälistä koulutuspolitiikkaa ja lainsäädäntöä sekä osallistutaan siihen liittyvään verkostotyöhön.

Liitto vaikuttaa koulutukseen ja eri ammattialoihin liittyviin laki- ja kehittämishankkeisiin sekä ammatillisten tutkintojen perusteisiin eri yhteistyöelimien, sidosryhmien ja lausuntojen kautta. Työn päämääränä on, että tehtävät päätökset ja muutokset olisivat JHL:n tavoitteiden ja jäsenten etujen mukaisia.

JHL:n koulutuspolitiikka painottuu erityisesti ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi työssä olevien ammatillinen täydennyskoulutus ja innostaminen koulutukseen on keskeistä.

Keskeiset koulutuspolitiikan verkostot

JHL toimii aktiivisesti keskeisissä verkostoissa eri toimijoiden kanssa – mm. Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Eduskunnan sivistysvaliokunta, muut ammattiliitot, SAK, STTK, Akava, työnantajan edustajat kuten Kuntatyönantajat, Työväen sivistysliitto, ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot.

JHL osallistuu koulutuspolitiikan hankkeisiin valtakunnan tasolla (ennakointifoorumit, perustetyöskentely, jne.), nimeää ja tukee liiton jäseniä työelämätoimikunnissa ja osaamisen ennakointifoorumeissa sekä neuvoo jäseniä koulutuspoliittisissa edunvalvontakysymyksissä. Lisäksi koulutuspoliittisen edunvalvonnan asiantuntijat seuraavat oppimisen ja osaamisen kehittämistä ja edistämistä työelämässä.

JHL tukee osaamisen vertailtavuutta kansainvälisten osaamisen viitekehysten (EQF ja NQF) ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) kautta.

Yhdenvertainen oikeus koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen mahdollistaa jokaiselle yksilöllisen kehittymisen, edistää aktiivista kansalaisuutta, ehkäisee syrjäytymistä, ja ylläpitää ja kehittää laadukasta työelämää. JHL seuraa ja kehittää aktiivisesti osaamisen kehittämisen tapoja.

JHL:n koulutuspolitiikassa yhdistyvät jäsenistön tuoma käytännön osaaminen ja liiton vahva rooli koulutuksen ja osaamisen kokonaisuuksien kehittäjänä.

Seuraa JHL:n koulutuspoliittisia kantoja Twitterissä: @jhlkopo

JHL:n edustamat ammattialat ovat vahvasti sidoksissa julkiseen ammatilliseen koulutukseen. Siksi JHL osallistuu aktiivisesti lakiuudistusten valmisteluun ja tutkintojen uudistamiseen.

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksesta tutkinnot uudistuivat ja niiden määrä väheni puoleen. JHL oli mukana vaikuttamassa lainsäädäntötyöhön reformiprosessin alusta asti.

Uudistuksella tavoiteltiin entistä laaja-alaisempaa sekä paremmin osaamiseen perustuvaa koulutuksen kokonaisuutta, joka vastaisi paremmin opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin. Samassa yhteydessä uudistettiin muun muassa ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja ohjausta, järjestäjärakenteita ja tutkintojärjestelmää. Lait yhdistettiin uudeksi laiksi, joka koskee sekä nuoria että aikuisia.

Erilaisia ammatillisia tutkintoja on 160, joista ammatillisia perustutkintoja on 42, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 54. JHL oli edustettuna useissa JHL:läisten alojen tutkintojen perusteiden uudistamistyöskentelyssä.

Opetushallituksen sivulta Tutkintorakenne löytyvät kaikki tutkinnot, joita ammatillisessa koulutuksessa on mahdollista suorittaa. Tutkintorakennetta päivitetään säännöllisesti ja sitä kehitetään vastaamaan työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.

Työelämätoimikunnat

Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistamisen tueksi Opetushallitus on nimennyt 37 työelämätoimikuntaa, joiden tehtävänä on varmistaa työelämälähtöisyys. Työelämätoimikuntien toimikausi on 3 vuotta. Nykyisten työelämätoimikuntien toimikausi on 1.2.2021–31.12.2023.

Työelämätoimikuntien jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia sekä opetusalaa. Enimmillään yhdessä työelämätoimikunnassa on yhdeksän jäsentä. Kukin työelämätoimikunta on valinnut keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajat edustavat työelämää.

JHL:n jäseniä on mukana työelämätoimikunnissa työelämän edustajina. Näin jäsenillä on mahdollisuus päästä vaikuttamaan muun muassa tutkintojen sisältöihin ja valtakunnallisiin tavoitteisiin sekä näyttöjen laadun varmistukseen.

Opetushallituksen sivuilla kerrotaan työelämätoimikunnista ja niiden kokoonpanoista.

Nopeasti muuttuva työelämä asettaa uusia vaatimuksia varsinkin ammatilliselle aikuiskoulutukselle. Osaamisen kehittämisestä on tullut työntekijälle tärkeä tapa huolehtia omasta työmarkkinakelpoisuudestaan. JHL katsoo, että jokaisella työntekijällä iästä, asemasta tai työtehtävistä riippumatta on oikeus kehittyä työssään ja ylläpitää ammattitaitoaan. Jatkuva oppiminen tarkoittaa sitä, että omaa osaamista päivitetään ja kehitetään jatkuvasti työuran aikana. Osaava henkilöstö on myös työnantajan etu.

On tärkeää, että Suomen koulutusjärjestelmä tarjoaa sekä nuorille että aikuisille laadukasta ja monipuolista koulutusta. On pidettävä huolta siitä, että koulutusohjelmissa hankittu osaaminen on työelämälähtöistä. Koulutuksen resursseista pitää huolehtia kaikilla koulutusasteilla, ja koulutuksen pitää olla saavutettavaa ja yhtä hyvää kaikkialla Suomessa.

Osaamisen ennakointifoorumi (OEF)

Osaamisen kehittämistä edistetään erilaisissa yhteistyöelimissä. Esimerkiksi osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteinen osaamisen ennakoinnin asiantuntijaelin. JHL nimeää edustajansa useiden alojen OEF-ennakointiryhmiin. Osaamisen ennakointifoorumin tehtävänä on edistää koulutuksen ja työelämän välistä vuoropuhelua ja tuottaa ennakointitietoa tulevaisuuden osaamistarpeista ja koulutuksen kehittämistarpeista.

Osaamisen ennakointifoorumissa on yhdeksän ennakointiryhmää, joissa kussakin on 15–25 jäsentä. Toimikausi on neljä vuotta ja nykyinen toimikausi kestää vuoden 2024 loppuun asti.
Opetushallituksen sivuilla on lisää tietoa Osaamisen ennakointifoorumista, ennakointiryhmistä ja niiden kokoonpanoista.

JHL:n jatkuvan oppimisen teesit

Julkisella sektorilla ja hyvinvointialoilla työskentelevät ovat riippuvaisia julkisen koulutusjärjestelmän tarjonnasta (ml. täydennyskoulutus) ja sen julkisesta rahoituksesta. Julkisella sektorilla ja hyvinvointialoilla edellytetään työtehtäviin kelpoisuutta, jolloin jatkuvalla oppimisella usein tavoitellaan tutkintoja ja työuran jatkumista.

Nopeasti muuttuvassa työelämässä osaamisen kehittäminen on aiempaakin tärkeämpää. Työuran aikaisesta koulutuksesta jäävät silti sivuun erityisesti ne ryhmät, jotka kaikkein eniten koulutusta tarvitsisivat ja siitä hyötyisivät: matalamman pohjakoulutuksen omaavat, työttömät, ikääntyneet, pienituloiset sekä työn murroksen riskiryhmät. Tämä aika huutaa osaamisturvaa!

Tämä aika huutaa osaamisturvaa!

JHL haluaa edistää jatkuvan oppimisen kehittämistä työelämässä ja huolehtia jokaisen ihmisen oikeudesta päästä osalliseksi läpi elämän jatkuvasta oppimisesta.

Oikea-aikainen koulutus ja osaamisen vahvistaminen ovat keskeisiä keinoja muutosturvan vahvistamisessa kaikille. Erityisenä painopisteenä on otettava huomioon vähän koulutetut sekä uudelleenkoulutettavat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat. Nämä JHL:n jatkuvan oppimisen teesit viitoittavat tietä tämän vision toteuttamiseen.

  • Oppiminen on nähtävä laaja-alaisena ja erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvana prosessina niin koulutuksessa, työpaikoilla kuin vapaa-ajallakin.
  • Aito mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen vaatii toimivia ohjauspalveluita elämän eri vaiheissa. Tarvitaan myös työuraohjausta sekä ohjauspalveluita työelämässä mukana oleville aikuisille.
  • On huolehdittava siitä, että työnantajat mahdollistavat työuran aikaisen oppimisen vuosittain kaikille työntekijöilleen tasapuolisesti. Työntekijöitä tulee kannustaa pitämään yllä ja kehittämään osaamistaan. Erityisesti JHL:n jäsenten edustamilla aloilla työntekijöiden osaamisen kehittäminen edellyttää työnantajan vahvaa tukea. Sijaisjärjestelyt, rauhallisen opiskelupaikan tai opiskeluvälineiden puuttuminen tai puutteet digitaalisissa taidoissa eivät saa muodostua tässä esteeksi.
  • Työuran aikaisen opiskelun rahoitus ei voi jäädä työntekijän vastuulle. Olisi löydettävä tasapainoinen ja tasa-arvoinen rahoitusmalli, jossa myös työnantajalla olisi merkittävä rooli riippumatta siitä, edustaako työnantaja julkista, yksityistä vai kolmatta sektoria.
  • On tunnistettava ne alat, joille ei ole vielä tarjolla omaa ammatillista tutkintoa tai muuta tunnustettua koulutusta ja luotava riittävät pätevöitymismahdollisuudet.
  • On tarpeen vaatiessa kyettävä rakentamaan työelämälle sopivia pieniä osaamiskokonaisuuksia (micro-credentials), joita on mahdollista opiskella työn ohessa ja työnantajan tukemana eri koulutusasteilla.
  • Työvoimapulaa kohtaaville aloille tulee rakentaa työelämälle sopivia pieniä osaamiskokonaisuuksia, joita olisi mahdollista suorittaa oppisopimuksena. Näin annetaan mahdollisuus kokeilla pienin askelin uusia aloja, joista voi lopulta löytyä itselle sopiva työura.
  • On tunnistettava erilaisia hiljaisia signaaleita ja isoja muutosvoimia kuten digitalisaatio tai ilmastonmuutos, jotka edellyttävät uutta osaamista tai vähentävät työvoiman tarvetta eri aloilla. Työntekijöiden työmarkkinakelpoisuus on varmistettava myös näissä tilanteissa.
  • On rakennettava ammatillisen tutkinnon suorittaneille koulutuspolkuja korkeakouluopintoihin. Työkokemus alalta olisi huomioitava osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.
  • Avoimen korkeakoulun väyliä olisi kehitettävä huomioiden taloudellinen tasa-arvoisuus eri hakeutumismuotojen välillä. Monelle ammatillisen tutkinnon suorittaneelle avoimen korkeakoulun väylä on toimiva reitti korkeakouluopintoihin.
  • Ammatillisiin oppilaitoksiin on perustettava avoimen yliopiston tapaan toimivia avoimia ammattiopistoja, joissa voi täydentää myös yhteisten tutkinnon osien (YTO-aineet) opintoja jatko-opintoja ajatellen. Niissä suoritetut opinnot on voitava hyväksyttää osaksi myöhempää tutkintoa.
  • Työssäkäyvät ja osaamistaan täydentävät sekä ensimmäistä korkeakoulututkintoa opiskelemaan hakevat eivät saisi joutua taistelemaan samoista opiskelupaikoista. Täydennyskouluttautujille tulisi rakentaa erillisiä osaamiskokonaisuuksia myös silloin, kun haetaan pätevöitymistä, jolloin nämä paikat eivät kuormittaisi tutkintotavoitteisesti opiskelevien kiintiötä.
  • Jatkuvan oppimisen onnistuminen edellyttää erilaisten rahoitusvaihtoehtojen kokoamista ja edelleen kehittämistä yhdeksi jatkuvan oppimisen eri rahoitusvaihtoehtojen manuaaliksi, josta yksittäisen työntekijän tai työnantajan olisi mahdollista löytää elämäntilanteeseensa tai työpaikan tilanteeseen sopivin ratkaisu.
  • Oppilaitoksille tulisi kehittää joustava rahoitusmuoto, jolla voidaan vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin osana jatkuvan oppimisen kokonaisuutta.
  • Työllisyysrahaston (TR) roolia tulee vahvistaa tukemaan nykyistä laajemmin aikuisten osaamisen kehittämistä ja työmarkkina-aseman parantamista.
  • TR:n roolin vahvistamista tiedonhankintaan ja sen jalostamiseen liittyen, neuvonnan ja ohjauksen parantamisen suhteen sekä osaamispalveluiden ja niiden rahoituksen kehittämiseen liittyen tulee tarkastella.
  • Tiedonhankintaa, -tuottamista ja -jakamista työura-aikaisen koulutuksen tarvitsijoista tulisi laajentaa ja ulottaa laaja-alaisesti sekä palkansaajiin että työnantajiin.
  • • Riittävän kokonaisvaltainen, laadukas ja avoin uusi tieto luo perustan neuvonta- ja ohjausrakenteiden parantamiselle.
  • Tieto-, neuvonta- ja ohjaustoimintojen ohella on tarpeen kehittää osaamispalveluita ja niiden rahoitusta.
  • Työllisyysrahastolla on elimellinen osa suomalaisessa työelämässä. Sen mahdollisuudet työura-aikaisen osaamisen kehittämiseksi tulisi hyödyntää laajasti. Nykyisiä tehtäviä laajentamalla ja yhteistyötä kehittämällä voidaan Työllisyysrahasto kiinnittää jatkossa myös osaamisen ylläpitäjäksi ja turvaajaksi, osaksi kansallista osaamisturvajärjestelmää.
  • Tulisi käynnistää kokeiluja, joissa parannettaisiin ohjaus- ja neuvontarakenteita, esimerkiksi kohdistetun hankerahoituksen avulla. Samalla tulisi tehdä tiedonhankintaan liittyvää tutkimus- ja määrittelytyötä sekä perustaa työllisyysrahaston yhteyteen pysyvämpi seuranta- ja yhteistyöfoorumi työmarkkinajärjestöjen välille.
  • Jatkuvan oppimisen tukemisessa myös Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksella on merkittävä rooli.
  • Jatkuvan oppimisen ja siihen liittyvän rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä. Tämä edellyttää työmarkkinaosapuolten kumppanuutta. Kumppanuutta tarvitaan kaikilla tasoilla: työpaikkatasolla, oppilaitostasolla, viranomaistasolla ja poliittisella tasolla.
  • Koulutus, osaamisen kehittäminen ja työmarkkinakelpoisuuden vahvistaminen ovat laaja kokonaisuus, jonka suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee varmistaa työmarkkinaosapuolten edustus sekä ministeriöiden (OKM, STM ja TEM) saumaton yhteistyö.
  • Onnistumisen kannalta on tärkeää, että työntekijät ja henkilöstön edustajat osallistetaan työpaikkatason koulutuksen suunnitteluun.
  • Jatkuva oppiminen ja osaamisen johtaminen tulee kytkeä kaikkien yritysten sekä julkisten työnantajien strategioihin.

JHL julkisen ja hyvinvointialan suurimpana ammattiliittona haluaa olla mukana jatkuvan oppimisen kokonaisvaltaisen kehittämisen kaikissa vaiheissa.