Henkilökohtaiset avustajat ansaitsevat arvostusta – ala nostettava palkkakuopasta

JHL ja Heta-liitto käyvät parhaillaan neuvotteluja henkilökohtaisen avun työnantajamallia koskevasta henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksesta (Heta-tes).

Henkilökohtaiset avustajat vahvistavat itsemääräämisoikeutta 

Henkilökohtainen apu on tärkeää työtä vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Henkilökohtaiset avustajat ovat apuna arjen toiminnoissa avun käyttäjän kotona ja mahdollistavat muun muassa työnteon, opiskelun ja vapaa-ajan harrastustoiminnan.

Työ on muuttunut koko ajan monipuolisemmaksi. Muun muassa erilaiset hoidolliset tehtävät ja kommunikaatiomenetelmien osaamisen tarve ovat lisääntyneet. Tehtävien luonne voi kuitenkin vaihdella paljonkin riippuen avun käyttäjän yksilöllisistä tarpeista.    

JHL toteutti helmikuussa 2023 kyselyn henkilökohtaisina avustajina työskenteleville jäsenilleen osana työehtosopimusneuvotteluihin valmistautumista. 325 vastaajasta 57 % oli työskennellyt alalla vähintään 6 vuotta, 23 % jopa yli kymmenen vuotta. Jäsentemme näkökulmia huomioimalla saamme vahvan tuntuman siitä, mitkä ovat alan motivaatiotekijöitä sekä myös työn haasteita. 

Henkilökohtaisista avustajista on jatkuvasti pulaa. Etenkin henkilökohtaisen avun työnantajamallissa työsuhteet ovat pääsääntöisesti hyvin lyhyitä, jopa vain kuukausien mittaisia. Onkin tärkeää saada tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat alalle sitoutumiseen ja miten henkilökohtaiset avustajat ylipäänsä näkevät työnsä.   

Matala palkka ajaa motivoituneita avustajia pois alalta 

Henkilökohtaiset avustajat näkevät työnsä merkityksellisyyden nimenomaan vammaisen henkilön itsenäisen elämän ja itsemääräämisoikeuden mahdollistamisena. Alan ansiotaso ja työehdot eivät kuitenkaan vastaa työn vaativuutta. Vahvasti osa-aikainen työ aiheuttaa toimeentulo-ongelmia ja useiden samanaikaisten työsuhteiden ylläpitämistä. 15 % vastaajista työskentelee viidelle tai jopa useammalle avun käyttäjälle.  

”Vaikka rakastan työtäni ja asiat toimivat tällä hetkellä avun käyttäjän osalta, en voi jatkaa tässä työssä, mikäli palkkaukseen ei tule muutosta”, kertoo eräs avustaja.

”Huono palkka kertoo arvostuksen puutteesta avustajia kohtaan. Verrattuna esimerkiksi hoitajiin tilanteet ovat moninaisemmat, vaativat myös nopeaa tilannetajua, maalaisjärjen käyttöä kiperissä tilanteissa ja vastuunottoa. Työhön sisältyy fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuormittuneisuutta. Silti avustajan huonosta palkasta tai haasteista ei kirjoiteta eikä kiinnitetä huomiota”, toteaa toinen JHL:n jäsen. 

Palkka ja arvostus on saatava kohdalleen!

Monet työnantajamallilla työskentelevistä henkilökohtaisista avustajista eivät myöskään saa työehtosopimuksen mukaisia työehtoja, mikäli heidän työnantajansa ei ole järjestäytynyt Heta-liittoon. Näissä tilanteissa palkan ja työehdot määrittelee hyvinvointialue.

”Kaikille avustajille tes:n mukainen palkkaus. Kiinnostus alaa kohtaan kasvaisi. Eriarvoisuutta tällä hetkellä”, eräs vastaajista mainitsee.

Tämä onkin tärkeää huomioida nyt, kun hyvinvointialueet käynnistävät toimintaansa ja alkavat järjestää vammaispalveluja.  

Henkilökohtainen apu on moniosaajuutta

Henkilökohtaisten avustajien työ on tosiasiallisesti hyvin monipuolista ja vaatii erilaisia sosiaalisia ja muitakin taitoja.

”Työn monipuolisuus – vaikkei koulutusta tarvita, avustajan pitää olla valmis ja ´osata´ lähestulkoon mitä tahansa. Avustajan työnkuva on siis huomattavasti laajempi, kuin monella muulla alalla jossa työntekijälle osoitetaan tietyt ja selkeät työtehtävät”, pohtii eräs avustaja vastauksessaan.  

Tehtävät voivat olla paitsi vaativia myös fyysisesti raskaita.

”Tehtävät, jotka liittyvät sairaanhoidollisiin töihin, mm. cystofixin puhtaana pito, ihottumien lääkinnällinen hoito jne. Myös työn fyysinen puoli olisi huomioitava. Kodit ovat usein ahtaita ja työskentelyolosuhteet ovat usein hankalat. Joudut kurkottelemaan ja kumartelemaan mitä kummallisimmissa asennoissa”, kuvaa JHL:n jäsen työtään.  

Henkilökohtaisen avustajan työ on myös vastuullista, mahdollisesti jopa toisen henkilön hengen turvaamista.

”Työtä tehdään yksin, joten vastuu on aika iso ja työ on raskasta henkisesti ja fyysisesti.” 

”Työntekijöiden toimenkuvan moninaisuus ja haastavuus. Sekä kuinka paljon työntekijöiltä vaaditaan muuntautumis- ja joustokykyä.” 

”Avustajat tekevät usein samaa työtä kun lähihoitajat. Palkkauksesta tulisi huomioida onko työ hoidollista tai onko siinä hoidollisia tehtäviä. Suihkuttamiseen, vaipanvaihto, vatsantoimitus, lääkkeiden jakaminen ja antaminen. Avun käyttäjän jatkuva nostaminen, ergonomia, apuvälineiden käyttäminen, intiimihygienia.” 

Eräs henkilökohtainen avustaja kuvaa tehtävänkuvansa monipuolisuutta näin:

”Avustaja=siivooja/kokki/pyykkääjä/ompelija/kauppajuhta/kylvettäjä/sairaanhoitaja/kampaaja/kynsienhoitaja-kosmetologi/hieroja/fysioterapeutti/kuljettaja//yleismiesJantunen/lastenhoitaja-lastenvahti/eläintenhoitaja-ulkoiluttaja/talonmies/puutarhuri ym.”  

Tarve koulutukselle ja osaamisen kehittämiselle nousee esiin

Avustajat hahmottavat sen, että erilaiset avun käyttäjät ja erilaiset avun tarpeet tarkoittavat erilaista lähestymistapaa avustamiseen.

”Liikuntavammaisten avustus on erilaista kuin kehitysvammaisten. Avustajan rooli saattaa olla epäselvä työntekijälle itselleenkin. Linjauksia työlle esim. tarvitseeko holhousta mielentilan tai alaikäisyyden vuoksi ja jos niin miten? Määritteleekö itse työnkuvan vai omainen, ja toteutuuko avun käyttäjän etu lopulta? Jonkinlaista koulutusta enemmän.” 

”Tähän työhön ei vaadita koulutusta. Mielestäni jotain kuitenkin olisi hyvä olla. Ihan vain vaikka apua tarvitsevan ihmisen kohtaamiseen ja itsemääräämisoikeuden ymmärtämiseen. Ehkä koulutus toisi myös arvostusta työhön. Toki avun käyttäjät arvostavat lähes aina, mutta välttämättä muut ihmiset eivät.” 

JHL:n jäseninä olevat henkilökohtaiset avustajat ovat jo pitkään kertoneet tarpeesta alan ammatillisen osaamisen vahvistamiselle ja monipuolisiin työtehtäviin valmistavalle koulutukselle. Koulutuksen ja paremman perehdytyksen tarve nousevat esiin myös kyselyn vastauksista.

Näihin teemoihin JHL on pyrkinyt vaikuttamaan vammaispalvelulain valmistelussa, kuten myös siihen, ettei liian vaativia hoidollisia tehtäviä tulisi tehdä ilman riittävää osaamista. JHL on ollut aktiivisesti mukana myös vammaisalan ammattitutkinnon valmistelussa, mikä tukee henkilökohtaisen avustajan ammatillisen osaamisen vahvistamista. 

Uusi vammaispalvelulaki tarvitaan nyt!

JHL:n jäsenkyselyn vastauksista nousee selkeästi esiin myös tämänhetkinen työnantajamallin tilanne, jossa hyvinkin vaikeasti vammainen henkilö voi päätyä työnantaja-asemaan ilman riittävää kykyä tai halua työnantajana toimimiseen.

Uuden vammaispalvelulain myötä työnantajamallin käyttö rajattaisiin selkeämmin vain tilanteisiin, joissa avun käyttäjällä on halu, kyky, suostumus ja oikeustoimikelpoisuus työnantajana toimimiseen. Tämä on ollut pitkään JHL:n tavoitteena.  

”Työnantajamallissa avun käyttäjän ollessa kehitysvammainen, työntekijä joutuu usein johtamaan itse itseään. Kehitysvammainen ei kykene hoitamaan työnantajan velvollisuuksia, joten ne jäävät usein työntekijän itsensä selvitettäväksi ja hoidettavaksi. Työntekijän asema on ristiriitainen”, kertoo  kehitysvammaista henkilöä avustava JHL:n jäsen.  

Tämänhetkinen henkilökohtaisten avustajien sopimuskausi on voimassa huhtikuun loppuun.

Heta-tes:iä noudatetaan silloin, kun vammainen henkilö itse tai hänen edustajansa toimii avustajan työnantajana ja työnantaja on järjestäytynyt Heta-liittoon. JHL:n puolelta Heta-tes:iä neuvottelevat Laura Tuominen ja Hanna Katajamäki.

Työantajamallilla työllistyy tällä hetkellä yli 20 000 henkilökohtaista avustajaa, ja se on toistaiseksi yleisin tapa järjestää henkilökohtaista apua.