Maahanmuutto on osa työvoimapulan ratkaisua

Ajatus siitä, että Suomesta tulisi Pohjolan Japani, jossa Suomen kaltainen avoin talous sulkeutuu ulkomaailmalta, on katastrofaalinen. Suomen väestörakenteen muutos uhkaa pahimmissa skenaarioissa vakavasti maamme taloudellista kasvua. Tämä negatiivinen kierre on välttämättä katkaistava. Ilman taloudellista kasvua ei rahoiteta tulevaisuuden hyvinvointipalveluita.

Ikääntyvä Suomi tarvitsee töitä oman maan työttömille, mutta lisäksi uutta työvoimaa. Tämä työvoima ei koostu vain ns. korkean tuottavuuden huippuosaajista, vaan määrällisesti paljon enemmän Suomeen tullaan tekemään monia tärkeitä kätten töitä.

Nämä työntekijät ovat nyt ja tulevaisuudessa ammattiliittojen järjestämisaloilla sekä jäseninä. JHL tekee maahanmuuttajatyötä ja meillä on mm. Kamut-verkosto.

Pelisäännöt kuntoon

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta työelämän pelisääntöjen pitää olla kunnossa. Työmarkkinarikollisuus pitää saada kuriin sen lisäksi, että maahan tulevat ihmiset työskentelevät työehtosopimuksissa sovituilla työehdoilla.

Työvoiman saatavuusharkinta yleisperiaatteena tulee säilyttää siten, että siitä poiketaan vain perustelluista syistä. Suurin työperäisen maahanmuuton pullonkaula löytyy muualta: tulorajoista ja perheiden kaikkien jäsenten kotouttamisesta. Kotoutumisvelvoitteita voidaan liittää oleskeluluvan ehtoihin, kunhan palveluita, erityisesti suomen kielen opetusta, on tarjolla. Maahanmuuttajalla on velvollisuus kotoutumiseen.

Paljon on parannettavaa maahantulon prosesseissa. Sähköisen asioinnin aikakaudella pitäisi siirtyä lineaarisesta ”luukulta toiseen, oikeassa järjestyksessä” -juoksemisesta ja odottelusta ei-lineaariseen malliin, jolloin byrokratiaa hoidettaisiin enenevästi verkkopalvelun kautta, yhden luukun periaatteella. Tätä startup-yhteisön esittämää mallia, kaikkia maahanmuuttajia koskien, kannattaa JHL.

Olimme aloitteellisia, kun nykyinen hallitus päätti hallitusohjelmaneuvotteluissa perustaa uuden ihmiskauppaa vastaan taistelevan poliisiyksikön. Nyt tarvitaan lisää toimia.

JHL on julkaissut monia tavoitteita, joilla työelämän säännöt saadaan tiukemmiksi ja työmarkkinarikollisuutta vähemmäksi.

Kysymme nyt, mitkä puolueet ovat valmiita edistämään edellä mainittuja tavoitteita.

Kun työelämän pelisäännöt ovat kunnossa, suomalaiset ovat valmiita kannattamaan työperäistä maahanmuuttoa. JHL teetti toukokuussa 2022 tutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta työperäiseen maahanmuuttoon. Kyselyn teki JHL:n tilauksesta Kantar-TNS ja siihen vastasi yli 1 000 ihmistä. Kyselyn vastaajista kaksi kolmesta (67 %) oli sitä mieltä, että Suomi tarvitsee enemmän työperäisiä maahanmuuttajia. 

Suomen väestö ikääntyy – toimenpiteitä tarvitaan

JHL on selvittänyt väestörakenteen muutoksen vaikutuksia suomalaisiin työmarkkinoihin.

Tutkimuksesta selvisi, että muutos on niin valtava, että sen tulisi olla yksi maan seuraavan hallituksen kärkiteemoista. Siihen vastaaminen edellyttää monia toimia, erityisesti:

1. Työurien pidentämisessä onnistumista
2. Kotimaisen työllisyysasteen nostoa
3. Työperäistä maahanmuuttoa, jonka käsitämme laajasti siten, että kaikki Suomeen tulevat muuttajat kuuluvat työvoimaan
4. Lapsiystävällistä yhteiskuntaa, jossa lasten hankkimiseen kannustetaan.

Suurimmat työvoimapula-ammatit ovat tällä hetkellä hoivasektorilla. Tulevaisuudessa, kun Suomi lähestyy täystyöllisyyttä, näitä aloja tulee lisää. On selvää, ettei ammattipätevyyttä edellyttäviä töitä voida korvata suoraan maahanmuuttajatyövoimalla.

Työvoimavaranto on kuitenkin kokonaisuus: opiskelijoita pitää riittää tulevaisuudessa mm. hoiva-avustajan, lähihoitajan ja sairaanhoitajan ammatteihin, kaikkien muiden lisäksi.

Siksi olemme puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen johdolla työskennelleet vahvasti sen puolesta, että alan palkkaus saadaan kuntoon. Tarvitaan sekä veto- että pitovoimaa.