Lapsemme ansaitsevat enemmän kuin pelkän hyvän tahdon

Varhaiskasvatuksessa jokainen työntekijä kantaa vastuun lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. He tekevät työtään suurella sydämellä, mutta sydän yksin ei riitä, jos arjen resurssit eivät ole kunnossa. Ammattialatoiminnan asiantuntija Sanna Pihakivi pohtii varhaiskasvatuksen teemapäivänä alan nykytilaa niin lasten kuin heidän parissaan työskentelevien näkökulmalta.

Laadukas varhaiskasvatus rakentuu ammattitaitoisesta ja työhönsä sitoutuneesta henkilöstöstä, toimivasta työyhteisöstä, riittävistä resursseista ja hyvästä johtamisesta. Jokaisella lapsella on oikeus parhaaseen mahdolliseen elämän alkuun – ja tämä onnistuu vain, kun varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on riittävät edellytykset työnsä tekemiseen.

Kasvun polku alkaa varhaiskasvatuksesta – mutta kulkeeko se esteettä?

Hallitusohjelmassa puhutaan ennaltaehkäisevän työn tärkeydestä, ja varhaiskasvatus on sen ensimmäinen askel. Kun lapsen kasvuympäristö on turvallinen, kannustava ja tarpeeksi resursoitu, hyvinvointi ja oppiminen voivat kukoistaa. Silti liian moni varhaiskasvatuksen ammattilainen kokee, ettei voi toteuttaa työtään niin hyvin kuin haluaisi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on laatinut raportin lapsen tuen toteutumisesta ja resursoinnista varhaiskasvatuksessa (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2024:38).

Selvitys perustuu laajaan tietopohjaan eri tahojen tuottamista tutkimuksista ja raporteista.

Tässä yhteydessä myös JHL:n jäsenet ovat olleet keskeisessä roolissa ja saaneet äänensä kuuluviin. Selvityksessä on hyödynnetty JHL:n jäsenilleen tekemien kyselyiden tuloksia. Kiitos kaikille yli 2250 vastaajalle – teidän kokemuksenne tekevät näkyväksi varhaiskasvatuksen haasteet ja antavat arvokasta tietoa varhaiskasvatuksen todellisesta tilasta.

Henkilöstöpula ja kiire varjostavat lasten hyvinvointia.

OKM:n raportti tuo esiin varhaiskasvatuksen arjen suurimmat haasteet:
Henkilöstön vaihtuvuus ja riittämättömyys sekä kiireen tunne työn yleinen kuormittavuus. Varhaiskasvatuksen järjestäjien on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että niin henkilöstö-. taloudelliset kuin osaamista vahvistavat resurssit ovat riittävät. Ilman niitä varhaiskasvatuksen arki ei voi toteutua inklusiivisuuden arvojen mukaisesti.

Jokainen lapsi ansaitsee tulla nähdyksi

Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea heti, kun tarve ilmenee. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteudu.

JHL:n varhaiskasvattajille marraskuussa 2024 tehdyn kyselyn mukaan vain 28 % vastaajista kokee, että lasten tuen tarve täyttyy varhaiskasvatuksessa. Lisäksi yli puolet kyselyyn vastanneista kertoo, että käytössä olevat tukimuodot eivät riitä tukemaan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.

Tuen tulee rakentua lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta, mutta varhaiskasvatuksen ammattilaiset kertovat riittämättömyyden tunteesta: aikaa ei ole tarpeeksi, eikä lain vaatimaa laadukasta varhaiskasvatusta pystytä toteuttamaan täysipainoisesti.

Jatkuvan oppimisen tiellä

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista pitäisi johtaa ja kehittää systemaattisesti. Täydennyskoulutus ja peruskoulutus tulisi nähdä jatkumona, joka tukee kaikkia ammattiryhmiä.

JHL:n kyselyyn vastanneista lähes neljännes ei ole osallistunut mihinkään koulutukseen viimeisen vuoden aikana. Henkilöstö tarvitsee lisää koulutusta erityisesti lasten tuen tarpeisiin vastaamiseen ja inkluusion periaatteiden ymmärtämiseen.

Jatkuva koulutus on äärimmäisen tärkeä työkalu, joka antaa ammattilaisille keinoja ymmärtää ja kohdata lasten tarpeet sekä auttaa jaksamaan työssä. Työn kuormittavuutta lisäävät erityisesti:

• Riittämätön aika lasten yksilölliseen tukemiseen
• Henkilöstövaje
• Lasten haasteellinen käytös

Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää, että varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on ajankohtainen osaaminen ja riittävä koulutus.

Ilmoitusvelvollisuus on lapsen oikeus

Ilmoitusvelvollisuus varhaiskasvatuksessa havaituista epäkohdista tuli voimaan 1.8.2021. Sen tarkoitus on antaa henkilöstölle keinoja puuttua epäkohtiin nopeasti ja tehokkaasti.

Silti JHL:n kyselyn mukaan 84 % vastaajista ei ole tehnyt ilmoitusta epäkohdasta tai sen uhasta. Syitä tähän ovat muun muassa:

• 20 % kokee ilmoituksen hyödyttömäksi
• 25 % kokee ohjeistuksen puutteelliseksi tai ei ole tietoinen siitä
• 19 % pelkää kielteisiä vastatoimia ilmoituksen tekemisestä

Ilmoituksen tehneistä 3/4 kertoo, ettei ilmoituksen tekemisestä ole hyötyä ja vain kolmannes on saanut kohtuullisen ajan kuluessa tietoa siitä, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty. Tämä on huolestuttavaa – ilmoitusvelvollisuus on tarkoitettu varhaiskasvatuksen kehittämisen välineeksi, ei kritiikiksi. Ilman ilmoituksia syntyy virheellinen kuva varhaiskasvatuksen tilasta, ja epäkohtiin puuttuminen jää puolitiehen.

Laadukas varhaiskasvatus ei synny itsestään – se vaatii panostuksia

Varhaiskasvatuksen laatu perustuu:

• Riittävästä ja osaavasta henkilöstöstä
• Sopivan kokoisista ja pysyvistä ryhmistä
• Lapsen tarpeisiin vastaavasta varhaiskasvatussuunnitelmasta

On päättäjien vastuulla saada tämä kokonaisuus toimimaan. Heidän on lisäksi varmistettava, että nämä asiat toteutuvat. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan – ja se alkaa laadukkaasta varhaiskasvatuksesta.

Kun varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja nuorten hyvinvointiin panostetaan, rakennetaan samalla koko yhteiskunnan tulevaisuutta. Nämä lapset ovat tulevia työntekijöitä, veronmaksajia ja yhteiskunnan kehittäjiä.

On arvokysymys, välitetäänkö Suomessa oikeasti, kuinka ja millä resursseilla lapsiamme hoidetaan ja kasvatetaan?