Henkilökohtaiset avustajat ovat vammaispalveluiden moniosaajia – ja tarvitsevat reilun sopimuksen
![](https://www.jhl.fi/app/uploads/2025/02/1001ammattia-KUVA-2024-1920x1080-Henk-koht-avustaja-SUOMI-1024x576.png)
JHL edistää heta-tesissä työehtoratkaisua, joka huomioi henkilökohtaisten avustajien monipuolisen tehtäväkokonaisuuden, osa-aikatyön toimeentulo- sekä työaikahaasteet.
Henkilökohtaiset avustajat ovat JHL:lle tärkeä jäsenryhmä. Me neuvottelemme ja edistämme avustajien palkkausta ja työehtoja, olipa henkilökohtaisen avun järjestämistapa mikä tahansa.
Henkilökohtaisten avustajien valtakunnallisen työehtosopimuksen eli Heta-tes:n neuvottelut käynnistyivät 6. helmikuuta. Tällä hetkellä voimassa oleva sopimuskausi päättyy 30. huhtikuuta.
Neuvotteluissa huomioidaan myös uudistunut vammaispalvelulaki.
Henkilökohtainen apu turvaa vammaisten itsemääräämisoikeutta
JHL on myös seurannut ja vaikuttanut aktiivisesti vammaispalvelulain uudistukseen, jolla on suuri merkitys henkilökohtaisen avun toteuttamisen periaatteisiin.
Pitkään valmisteltu uusi vammaispalvelulaki astui voimaan vuoden 2025 alusta. Uuden lain mukaan henkilökohtainen apu on keskeinen palvelu. Avun merkitystä kuvastaa, että se mainitaan erikseen myös YK:n vammaissopimuksessa.
Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaista apua, jos hän tarvitsee toisen henkilön apua
1) päivittäisissä toimissa
2) työssä tai opiskelussa tai
3) vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa tai yhteiskunnallisessa osallistumisessa.
Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on, että vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus toteutuu yhdenvertaisesti muiden kanssa niissäkin tilanteissa, joissa hän tarvitsee toisen henkilön apua.
Henkilökohtaisen avun myöntämisen edellytyksenä on, että vammainen henkilö kykenee itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä.
Henkilökohtainen avustaja on todellinen moniosaaja
Henkilökohtaiseen apuun voi kuulua myös sellaisia itsehoitoa vastaavia toimenpiteitä, jotka liittyvät terveyden ylläpitoon sekä pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon. Näitä voivat olla esimerkiksi lääkkeen antaminen, haavahoito, katetrointi ja hengityslaitteen käyttö.
Hyvinvointialueen on järjestettävä vammaiselle henkilölle ja tarvittaessa avustajalle näiden toimenpiteiden edellyttämää ohjausta.
Vaikka lain määräämät vastuut voivat olla melko isot, henkilökohtaisen avustajan työhön ei kuitenkaan kuulu kelpoisuusvaatimuksia.
Avustaminen ei voi olla mitä vaan maan ja taivaan väliltä, etenkään ennakoimattomasti.
Avustaja voi toteuttaa myös muita vammaispalvelulain mukaisia palveluita. Hän voi myös auttaa esimerkiksi asumisen tai liikkumisen tuessa tai tuetussa päätöksenteossa.
Henkilökohtainen avustaja onkin todellinen vammaispalveluiden moniosaaja!
JHL on vaikuttamistyössään korostanut sitä, että avustajien tulee saada riittävää perehdytystä, ohjausta ja tukea vaativaan ja monipuoliseen työhönsä. Ala tarvitsee myös koulutus- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Henkilökohtaiset avustajat kuitenkin työskentelevät pitkälti yksin toisen henkilön kotona.
JHL katsoo, että vaikka tehtävänkuva voi olla laaja, sen on oltava myös työntekijälle kohtuullinen ja hallittavissa. Avustaminen ei voi olla mitä vaan maan ja taivaan väliltä, etenkään ennakoimattomasti.
JHL on jokaisen henkilökohtaisen avustajan asialla
Henkilökohtaista apua järjestetään usealla eri tuotantotavalla. Henkilökohtaisen avun järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla, mutta alueet tuottavat toistaiseksi vain pienen osan henkilökohtaisesta avusta omana toimintanaan.
Työnantajamalli on edelleen yleisin avun tuotantotapa. Kasvava määrä henkilökohtaista apua tuotetaan lisäksi palveluseteli- ja ostopalvelutuotantona, jolloin noudatetaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.
JHL neuvottelee ja on edustettuna kaikkia henkilökohtaisen avun tuotantotapoja koskevissa työehtosopimuksissa. Henkilökohtaisia avustajia arvioidaan olevan yli 40 000.
JHL:n katsoo, että hyvinvointialueiden tulisi jatkossa vastata nykyistä suuremmasta osasta henkilökohtaisen avun palvelutuotantoa itse. Alan palkkauksen ja työehtojen tulee myös vastata työn vaativuutta.
Heta-tes kehittää työntekijöiden työehtoja työnantajamallissa
Heta-tesiä neuvottelevat henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto Heta-liitto sekä työntekijöitä edustava ammattiliitto JHL.
Heta-tes:iä noudatetaan henkilökohtaisen avun työnantajamallissa eli silloin, kun vammainen henkilö itse tai hänen edustajansa toimii avustajan työnantajana ja sen lisäksi työnantaja on järjestäytynyt työnantajaliitto Heta-liittoon.
Työnantajamallilla työllistyy tällä hetkellä yli 20 000 henkilökohtaista avustajaa, ja se on toistaiseksi yleisin tapa järjestää henkilökohtaista apua.
Heta-tes on normaalisitova työehtosopimus, eli työehtosopimus kattaa niiden avustajien työsuhteet, joissa työnantaja on järjestäytynyt Heta-liittoon.
Kun työnantaja ei ole järjestäytynyt, noudetaan ainoastaan työlainsäädäntöä
Mikäli työnantaja ei ole järjestäytynyt työnantajaliittoon, noudatetaan avustajan työsuhteessa ainoastaan työlainsäädäntöä.
Tällöin avustajalla ei ole automaattista mahdollisuutta työehtosopimuksen perusteella maksettaviin palkkoihin, työaikakorvauksiin, palkallisiin vapaapäiviin tai esimerkiksi lomarahaan.
Niin työnantaja kuin avustajakin hyötyvät siitä, että työnantajat ja työntekijät järjestäytyvät omiin liittoihinsa sekä neuvottelevat ja sopivat alan palkka- ja työehdoista yhteistyössä. Järjestäytyminen kannattaa!
Työnantajaliittoon järjestäytymätön työnantaja ei puolestaan saa soveltaa Heta-tes:n pitkien työvuorojen työaikajoustoja tai poikkeustilanteiden lyhyempiä lomautusaikoja.
Näin ollen niin työnantaja kuin avustajakin hyötyvät siitä, että työnantajat ja työntekijät järjestäytyvät omiin liittoihinsa sekä neuvottelevat ja sopivat alan palkka- ja työehdoista yhteistyössä. Järjestäytyminen kannattaa!
Työnantajamalli uuden vammaispalvelulain näkökulmasta
Uuden vammaispalvelulain mukaan työnantajamallin käytön edellytyksenä on, että vammainen henkilö kykenee vastaamaan työnantajan velvollisuuksista ja antaa asiakassuunnitelmaan kirjattavan suostumuksensa työnantajana toimimiseen.
Lähtökohtina työnantajamallin käytölle jatkossa ovat työnantajan halu, kyky, suostumus ja oikeustoimikelpoisuus. Nämä ovat olleet JHL:n pitkäaikaisia tavoitteita työnantajamallin käytön periaatteiksi. On muun muassa JHL:n onnistuneen vaikuttamistyön tulosta, että uudessa laissa työnantajamallin käyttöä tulee rajata vain tilanteisiin, joissa työnantaja tosiasiallisesti kykenee työnantajavelvoitteisiinsa.
Neuvottelutavoitteissa otetaan huomioon jäsenkysely
JHL:llä on ollut käynnissä kaikille henkilökohtaisille avustajille avoin jäsenkysely, jonka pohjalta arvioidaan ja asetetaan neuvotteluttavoitteita henkilökohtaisia avustajia koskeville neuvottelukierroksille.
Heta-tes:n neuvotteluissa on sovittu, että JHL ja Heta-liitto vaihtavat neuvottelutavoitteitaan tiistaina 25. helmikuuta. JHL edistää työehtoratkaisua, joka huomioi henkilökohtaisten avustajien monipuolisen tehtäväkokonaisuuden, osa-aikatyön toimeentulohaasteet sekä työehtosopimuksen mahdollistamien työaikajoustojen haasteet työntekijöille.
Työnantajamallia koskevaa Heta-tes:iä neuvottelevat JHL:stä sopimusasiantuntijat Laura Tuominen ja Pinja Lumitsalo. Henkilökohtaisen avun yksityisiä palveluntuottajia koskevan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen neuvottelut puolestaan käynnistyvät loppuvuodesta.
Ammattiliittosi JHL neuvottelee lukuisista työehtosopimuksista vuoden 2025 aikana. Seuraa neuvotteluiden etenemistä verkkosivuillamme. Sosiaalisesta mediasta löydät neuvottelu-uutiset tunnisteella #JHLneuvottelee.