Voisiko työajan lyhentäminen olla askel kohti kestävämpää työelämää?
Lyhyempi työaika voi parhaassa tapauksessa parantaa työntekijöiden hyvinvointia sekä hillitä ympäristön kuormitusta. Työajan lyhentämistä kannatetaan usein kuitenkin vain, jos siitä ei aiheudu palkkatulojen laskua. JHL:n erityisasiantuntija Samuli Sinisalo keskusteli Käänne-festivaalilla työajan lyhentämisestä europarlamentaarikko Li Anderssonin, entisen pääministeri Sanna Marinin ja Autonomy Instituten johtaja Will Strongen kanssa.
Keskustelu työajan lyhentämisestä on aina ollut keskeinen osa työväenliikkeen toimintaa. Aiheesta on hyvä jatkaa keskustelua Suomessakin työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja myös kestävän kehityksen näkökulmista.
Parhaimmillaan työajan lyhentäminen hyödyttää työelämää monin tavoin. Lyhyempi työaika voi parantaa työntekijöiden hyvinvointia, auttaa tasapainottamaan työtä ja vapaa-aikaa sekä vähentää stressiä. Joissain tapauksissa se parantaa tuottavuutta.
Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että lyhyemmät työajat voivat vähentää tuotantoa ja kulutusta, mikä hillitsee ympäristön kuormitusta. Kun työntekijöillä on enemmän vapaa-aikaa, heidän kulutustottumuksensa saattavat kääntyä ekologisemmiksi: he esimerkiksi suosivat kestävämpiä liikkumis- ja ruokailutapoja. Työajan lyhentämisen vaikutuksesta tuotantoprosessejakin saatetaan uudistaa ympäristöystävällisempään suuntaan.
Kansalaisten asenteet: työajan lyhentämistä kannatetaan, jos palkka pysyy samana
JHL teetti vuonna 2024 kyselyn, jonka mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista kannattaa työajan lyhentämistä, mikäli palkka pysyy ennallaan. Muutosta kannattivat erityisesti työntekijäasemassa olevat, mutta kannattajia oli enemmistö kaikissa ikäryhmissä.
Jos työajan lyhentäminen pienentää palkkaa, enää vain 13 prosenttia suomalaisista on valmiita tukemaan ideaa. Työajan lyhentäminen näyttääkin olevan suosittua vain, jos se ei heikennä työntekijöiden taloudellista asemaa. Tämä puolestaan on ristiriidassa kulutuksen laskun ja sen tuomien ympäristöhyötyjen kanssa.
Työajan lyhentäminen ei siis ole ongelmatonta. Eri toimialoilla ja työntekijäryhmissä mahdollisuudet työajan lyhentämiseksi on hyvin erilaiset. Monilla aloilla palkankorotuksia pidetään tällä hetkellä tärkeimpänä tavoitteena.
Työajan lyhentäminen ei ole ongelmatonta.
JHL:n jäsenet ilmoittivat vuoden 2025 sopimusneuvottelukierrosta varten tehdyssä kyselyssä valitsevansa mieluummin palkankorotuksen kuin työajan lyhentämisen, mikäli vain toinen vaihtoehdoista on mahdollinen työehtosopimuspöydissä. Tämä on ymmärrettävää tilanteessa, jossa reaaliansiot ovat pudonneet poikkeuksellisen radikaalisti.
Siksi JHL ei tavoittele työajan lyhentämistä sopimusneuvotteluissa. Pidämme kuitenkin ympäristöteemaa esillä tes-pöydissä. Tavoittelemme työpaikoillemme ympäristövaltuutettuja. Pyrimme myös saamaan ympäristöasiat osaksi yt- tai muutosneuvotteluprosesseja ja parantamaan työntekijöiden muutosturvaa tilanteissa, joissa ilmastonmuutos tai ilmastotoimet aiheuttavat muutoksia työpaikkojen järjestelyihin.
Työajan lyhentäminen voi edistää merkittävästi sekä työhyvinvointia että ympäristönäkökulmia työpaikoilla, mutta sen onnistuminen edellyttää huolellista suunnittelua ja kaikkien osapuolten yhteistyötä. JHL:n mukaan työajan lyhentämisen tulisi olla osa pitkän aikavälin poliittista visiota ja sitä tulisi ensin kokeilla. Sanna Marinin mielestä olisi tärkeää järjestää sektorikohtaisia kokeiluja, jotka tuottaisivat kotimaista tietoa työajan lyhentämisen vaikutuksista ja mahdollisuuksista. Tästä on helppo olla samaa mieltä.
Tulevaisuudessa on löydettävätasapaino taloudellisten realiteettien ja työntekijöiden hyvinvoinnin välillä – samalla kun ympäristökriisin ratkaiseminen vaatii myös työelämän uudistamista.
Tämä blogi on lyhennelmä Samuli Sinisalon avauspuheenvuorosta Käänne-festivaalilla. Lue koko puheenvuoro JHL:n aineistopankista. Voit tutustua myös Sinisalon avauspuheenvuorossa esittämät kalvot aineistopankista.
Käännefestivaali rahoitettiin pääosin Li Anderssonin (vas.) viestintäbudjetista, kertoo Helsingin Sanomat.
Katso Samuli Sinisalon, Sanna Marinin (sd.) ja tutkimuslaitos Autonomy Instituten johtaja Will Strongen paneelikeskustelu Käännefestivaaleilla 18.1.2025. Juontajana europarlamentaarikko Li Anderson(vas.)
