Miltä näyttäisi parempi työelämä sateenkaari-ihmisille?

Paremmassa työelämässä jokainen saa olla oma itsensä ja syrjintään puututaan johdonmukaisesti konkreettisin teoin.

JHL julkaisi syksyllä uuden yhdenvertaisuusoppaan, jossa tarjotaan apua syrjintään puuttumiseen työpaikoilla. Yhtenä syrjintää kohtaavista ryhmistä oppaassakin mainitaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, lyhyemmin sateenkaari-ihmiset. Suoranaisen syrjinnän lisäksi sateenkaari-ihmiset voivat kokea työelämässä tuotettua ulkopuolisuutta, syrjinnän pelkoa, ahtaita normeja ja näkymättömyyttä.

Tuoreessa kyselyssä noin kolmasosa vastanneista suomalaisista sateenkaari-ihmisistä kertoi piilottavansa sateenkaarevan identiteettinsä työpaikalla. Avoimuuden puute kertoo esimerkiksi työpaikan negatiivisesta ilmapiiristä tai sateenkaari-ihmisen kokemasta syrjinnän, häirinnän tai jopa väkivallan pelosta.

Piilottelulla on hyvinvointia kuormittavia seurauksia, kun turhaa energiaa menee pelkoon, varovaisuuteen ja ulostulon pohdintaan. Esimerkiksi kahvipöytäkeskustelussa kollegoiden kanssa viikonloppusuunnitelmista jutellessa joutuu miettimään, kertooko kumppanin nimeä. Jos asiakas suoraan kysyy, valehtelenko, vai kerronko totuuden? Mitä jos asiakkaalla tai kollegalla on negatiivisia asenteita sateenkaari-ihmisiä kohtaan?

Nollatoleranssin julistaminen ei riitä

Tutkimuksista tiedämme, että vain hyvin pieni osa kaikesta koetusta häirinnästä ja syrjinnästä ilmoitetaan kenellekään. Useimmiten syynä on se, että ilmoittamisesta ei uskota koituvan mitään toivottuja seurauksia. Ilmoitusten puutteessa työpaikalla saatetaan kenties toisinaan tuudittautua ajatukseen, että kaikki on hyvin. Työpaikat saattavat usein julistaa nollatoleranssia ja kirjata hienoja periaatteita yhdenvertaisuussuunnitelmiin ja juhlapuheisiin.

Vain teoilla saamme aikaan tulevaisuuden työelämän, jossa nykyiset sateenkaarinuoret uskaltavat olla töissä omia itsejään, eivät joudu pelkäämään syrjintää tai häirintää ja luottavat siihen, että tarvittaessa joku puolustaa heitä ja puuttuu epäasialliseen kohteluun.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii kuitenkin konkreettisia tekoja eri tasoilla. Vain teoilla saamme aikaan tulevaisuuden työelämän, jossa nykyiset sateenkaarinuoret uskaltavat olla töissä omia itsejään, eivät joudu pelkäämään syrjintää tai häirintää ja luottavat siihen, että tarvittaessa joku puolustaa heitä ja puuttuu epäasialliseen kohteluun. Miten sinne päästäisiin?

Syrjintä loppuu, kun siihen osataan puuttua

Paremmassa työelämässä häirintään ja syrjintään puuttumiseksi on selvät käytännöt. Onhan kaikilla esihenkilöasemassa olevilla tarvittava tieto oman työpaikan linjauksista ja siitä, mitä häirinnästä seuraa ja millaista tukea häirinnän kohteelle on tarjolla? On syytä varmistaa, että kaikki ymmärtävät esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella tehdyn asiattoman kommentoinnin häirinnäksi ja osaavat puuttua siihen.

Kun työnantajat rakentavat yhdenvertaisempaa työelämää, he voivat lisätä omaa vetovoimaisuuttaan sekä parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja siten työpanosta.

Paremmassa työelämässä työntekijät tuntevat oikeutensa ja sen, mistä saa tarvittaessa tukea. Tietääkö työntekijä, mihin voi tarvittaessa ilmoittaa häirinnästä, ja luottaako hän siihen, että siihen oikeasti puututaan? Tietääkö työntekijä ylipäänsä omat oikeutensa ja esimerkiksi sen, että Suomessa ketään ei saa kohdella huonommin seksuaalisen suuntautumisen eikä sukupuolivähemmistöön kuulumisen perusteella?

Johdonmukaiset yhdenvertaisuussuunnitelmat sisältävät toimenpiteitä

Myös sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon edistäminen on työnantajien vastuulla ja siitä säädetään tasa-arvolaissa. Esimerkkejä sukupuolivähemmistöjen huomioinnista työpaikoilla ovat esimerkiksi sukupuolineutraalit wc-tilat sekä yksityisyyden takaavat vaatteidenvaihtotilat. Käytännöt sukupuolen vahvistamiseen ja nimen vaihtamiseen liittyen, kuten uusien sähköpostitunnusten tai työtodistusten saaminen, tulisi myös olla tiedossa jo ennen kuin joku niiden perään alkaa kysellä.

Jos tilanteita ei ole työpaikalla mietitty ennakkoon esimerkiksi tasa-arvosuunnitelman tekemisen yhteydessä, joutuu työntekijä vaatimaan omia oikeuksiaan, mikä on vähemmistöön kuuluvalle usein lankeava, turhan raskas rooli. Tämänkin takia suunnitelmien tekeminen laadukkaasti ja erilaisiin tilanteisiin valmistautuminen jo etukäteen on tärkeää.  

Kun organisaatio toimii johdonmukaisesti, se viestii aitoa sitoutumista arvoihin ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin. Samalla organisaatio muokkaa työpaikan toimintakulttuuria ja ilmapiiriä moninaisuutta arvostavaksi. Kun työnantajat rakentavat yhdenvertaisempaa työelämää, he voivat lisätä omaa vetovoimaisuuttaan sekä parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja siten työpanosta.