Oikeus olla huoleton

YK:n Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 18.–24.11.2024 teemalla lapsen oikeus oppimiseen. Saako jokainen lapsi Suomessa riittävät valmiudet omannäköisen elämän rakentamiseen ja kokevatko lapset oppimisen iloa? JHL:n kasvatus- ja ohjausalan valtakunnallisen foorumin edustajat pohtivat aihetta tässä blogikirjoituksessa.

Pieni lapsi oppii maailmasta ihmettelemällä ja oivaltamalla asioita omaan tahtiinsa. Alle kouluikäisen lapsen ajattelu- ja päättelykyky on vielä kehittymässä ja yksilölliset erot voivat olla suuria. Itseohjautuvuuden kehittyminen edellyttää aikuisen tukea, sillä lapsi oppii jatkuvasti uutta opettelemalla, harjoittelemalla, kokeilemalla ja seuraamalla esimerkkiä.

Varhaiskasvatuksessa aikuisten tehtävä on luoda mahdollisuudet oppia, tarjota tilaisuuksia ihmetellä maailmaa ja tukea lasta tunteiden käsittelyssä. Lapset oppivat paljon myös toisiltaan, ja siksi varhaiskasvatuksessa on tärkeää varmistaa riittävästi aikaa, tilaa ja mahdollisuuksia leikkiin, kokemuksiin ja lepoon.

Oppiminen tapahtuu luonnollisesti näiden hetkien ohessa, yhdessä muiden lasten kanssa, aikuisen tukemana. Omien oivallusten kautta opitut taidot ja tiedot tuottavat parhaimmillaan paljon iloa.

Omatoimisuus ja itsenäisyys ovat erinomaisia kasvatustavoitteita, kun ne suhteutetaan lapsen kehitysvaiheeseen. On myös tärkeää muistaa, että lapsen ja nuoren oikeus osallistua omia asioitaan koskeviin päätöksiin ei poista aikuisten vastuuta ohjauksesta ja huolenpidosta.

Kasvaminen vaatii yksilöllistä tukea

Nyky-yhteiskunnassa lapsilta vaaditaan jo varhain paljon – osaamista, päätöksentekoa ja vastuunottoa.   Kasvurauha ei toteudu lapsen elämässä vaan paineita kasautuu liiaksi hyvin nuorella iällä.

Monille lapsille ja nuorille koulumaailman vaatima itseohjautuvuus voi olla varsin haastavaa. Itseohjautuvuuden kehittyminen edellyttää aikuisen tukea, sillä lapsilla ja nuorilla ei vielä ole riittävää kokemusta tai valmiuksia tehdä pitkäjänteisiä suunnitelmia ja arvioida niiden vaikutuksia omaan elämäänsä.

Lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet ja erilaiset haasteet on otettava huomioon tuen tarjoamisessa. Oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen tuki luo edellytykset yhdenvertaiseen oppimiseen sekä tasapainoiseen kasvuun ja kehitykseen. Koulunkäynninohjaajat ovat tärkeässä roolissa tukemassa oppilaita niin oppimisessa kuin arjen muissa haasteissa.

Kouluissa on tarjottava jokaiselle mahdollisuus kasvaa, oppia ja opettaa rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä. Tämä edellyttää riittäviä resursseja, jotta jokaisen lapsen oikeus oppimiseen voi toteutua.

Oikeus olla huoleton lapsi

Nuorten pahoinvointi johtuu osittain siitä, ettei heitä kohdella heidän kehitystasonsa mukaisesti. Nuoriin kohdistuvien vaatimusten ja nuorten voimavarojen välillä on iso ristiriita. Liian moni nuori kokee yksinäisyyttä, riittämättömyyden tunnetta ja suorituspaineita juuri elämänvaiheessa, jossa heillä tulisi olla tilaa kokeilla, oppia, seikkailla ja kasvaa rauhassa omaksi itsekseen.

Kyky ja motivaatio omien tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn eivät kehity, jos nuori jää vaille aikuisen tukea tai eristäytyy ikätoverien yhteisöstä, jossa nuoruusiän kehitys luonnollisesti tapahtuu.

Nuorisotyö näkyy lapsen ja nuoren elämässä niin koulussa, nuorisotiloissa kuin kauppakeskuksissakin. Kun nuori viettää vapaa-aikaa, hänellä on oikeus olla vain nuori: nauttia ystävien seurasta ja saada tukea ja ohjausta turvallisilta aikuisilta.

Lasten oikeudet ovat edistyneet vuosien varrella, ja heidän ajatuksiaan sekä tunteitaan kuunnellaan yhä paremmin. Silti lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin liian suurten päätösten tai vastuiden eteen. Elämänvalintojen tekeminen vaatii psyykkistä kypsyyttä ja elämänkokemusta, joita lapsella ei vielä ole.

Lapsella on oikeus oppia, mutta yhtä tärkeää on hänen oikeutensa huolettomaan lapsuuteen. Tasapaino näiden välillä on olennaista – lasten ja nuorten ei kuulu tehdä suuria päätöksiä yksin tai edes aina ottaa niihin kantaa.

Annetaan lasten ja nuorten oppia ja kasvaa rauhassa!