Hallituksen lakiesitys laittaa pienipalkkaiset ikuiseen palkkakuoppaan 

Suomen hallituksen ajama vientivetoinen palkkamalli kasvattaa alojen välisiä palkkaeroja. Hyväpalkkaiset alat saavat samalla korotusprosentilla suuremmat euromääräiset korotukset kuin pienipalkkaiset alat.

Orpon-Purran hallitus on päättänyt rajoittaa työmarkkinajärjestöjen sopimusvapautta säätämällä niin sanotusta vientivetoisesta palkkamallista. Tässä mallissa valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta eivät käytännössä saisi tehdä vientialojen sopimukset ylittävää sovintoehdotusta.  

JHL:n lausunnossa todetaan: ”Työmarkkinamallin on kunnioitettava liittojen mandaattia neuvotella omat työehtosopimusratkaisunsa. On mahdoton ajatus, että työmarkkinatoimijat valtuuttaisivat yhden tai muutaman alan osapuolet päättämään koko työmarkkinoiden palkankorotustason. Tämä on toisaalta myös näille osapuolille kohtuuton velvoite ja rasite.”  

Lausunnoissaan kaikki keskusjärjestöt – SAK, STTK ja Akava – vastustivat lakiesitystä jyrkästi. 

Palkkaerojen oikeudenmukainen tasaaminen Suomessa loppuu 

Vientimalli-lakipaketissa käytetään mittatikkuna prosentuaalista kustannusvaikutusta. Euromääräisesti kullekin aloille sovittu niin sanottu palkkapotti on pienipalkkaisilla ja julkisen sektorin toimialoilla pienempi kuin vientialoilla.  

Tämä merkitsee sitä, että suuremmilla palkkatasoilla sama korotusprosentti tarkoittaa suurempaa määrää euroja kuin pienempipalkkaisilla aloilla. Toimialojen väliset euromääräiset palkkatasoerot siis kasvavat joka kierroksella! 

Esimerkkejä JHL:n jäsenten bruttopalkoista  

Seuraavassa esimerkki muutamien JHL:läisten ammattien bruttopalkoista, sisältäen kaikki vuorolisät, jotka muun muassa hoitoalalla nostivat ansioita vuonna 2023. (Lähde: Tilastokeskus: Paikallishallinnon kuukausipalkat ammateittain -tilasto)  

• Koulunkäynninohjaaja n. 2 400 euroa 

• Laitoshuoltaja n. 2 400 euroa 

• Lastenhoitaja n. 2 600 euroa 

• Varhaiskasvatuksen opettaja n. 3 100 euroa 

• Lähihoitaja n. 3 200 euroa 

• Sairaanhoitaja n. 3 500 euroa 

Kyseisillä aloilla on erilaisia ansioihin tehtävien epäpätevyysvähennyksiä, koska ammattien pätevyydet ovat tarkkaan säädeltyjä, joten keskimääräisen työntekijän todelliset ansiot ovat listattuja kokoaikaisten ja täysipalkkaisen ansioita pienemmät. 

Lisäksi monissa tehtävissä työskennellään osa-aikaisina, jolloin työttömyysturvan leikkaukset syövät käytettävissä olevia tuloja. 

Palkkaerot eivät korjaannu kurjuutta jakamalla 

Työministeri Arto Satonen on väittänyt, että sopimusosapuolet voisivat korjata palkkakuopassa olevien asemaa kohdentamalla sovittua palkankorotusta matalapalkka-alan sisällä kuopassa oleviin ammattiryhmiin. Kokonaissumma, joka on jaettavissa, ei kuitenkaan tämän vuoksi kasva, joten jos joku saa enemmän, muut saavat vähemmän. On siis täysin selvää, että tämä ei korjaa vääristyviä palkkaeroja. 

Kun pienipalkkaisten alojen prosenttikorotus tarkoittaa pienempää euromäärää jaettavaksi, ei tästä palkkapotista synny matalapalkkaisilla aloilla niin suurta jaettavaa, että sillä otettaisiin kiinni hyväpalkkaisten alojen suurempia euromääräisiä palkankorotuksia.

Työehtosopimuskierroksilla sovitaan valtakunnallisesti eri työehtosopimusten suurista puitteista ja periaatteista, kuten palkankorotusten tasosta. Samassa yhteydessä voidaan kuitenkin sopia esimerkiksi siitä, että tietty osa palkankorotusta sovitaan paikallisesti tai yrityskohtaisesti. Tästä neuvottelevat JHL:n paikallistason edustajat. 
 
Vientialoja matalapalkkaisemman alan väki rahoittaa kuopan korjaamisen oman toimialansa sisällä eli jakaa kurjuutta keskenään. Kun pienipalkkaisten alojen prosenttikorotus tarkoittaa pienempää euromäärää jaettavaksi, ei tästä palkkapotista synny matalapalkkaisilla aloilla niin suurta jaettavaa – edes kohdentamalla enemmän rahaa joillekin ammattiryhmille – että sillä otettaisiin kiinni hyväpalkkaisten alojen suurempia euromääräisiä palkankorotuksia.

Ruotsin mallissa on oma sovittelijainstituutti 

Niin sanottuun Ruotsin malliin eli vientimalliin siirryttäessä länsinaapurissamme nähtiin, että puhdas vientimalli luo vääjäämättä muun muassa palkkatasa-arvoon liittyviä ongelmia. Siksi siellä uudistettiin valtakunnansovittelija-instituutiota ja perustettiin oma sovitteluinstituutti Medlingsinstitutet. Ruotsin sovitteluinstituutin tehtävistä on kerrottu JHL:n tuoreessa muistiossa Pohjoismaiselle tielle 2.0. 

Ruotsissa niin sanotun vientimallin oleellinen osa oli valtakunnansovittelija-instituution uudistaminen.

JHL:n mielestä palkkakuoppalakia on eduskunnan käsittelyssä olennaisesti muutettava. Seuraavalla hallituskaudella muun muassa valtakunnansovittelijan roolia on syytä kehittää niin, että sovittelija olisi työehtosopimustoiminnan tukena muun muassa tuottamalla luotettavaa tietoa palkkakehityksestä ja tasa-arvosta. 

Perusteellisempi arvio palkkakuoppalain vaikutuksista löytyy JHL:n Aineistopankista.