Hallituksen tuottavuusohjelma amputoi valtionhallintoa – henkilöstö laitetaan yhä kovemmalle
Suomen valtionhallinto on kansainvälisissä tutkimuksissa arvioitu toistuvaksi yhdeksi maailman tehokkaimmista. Silti Orpon-Purran hallitus päätti kehysriihessään kasvattaa siihen kohdistuvaa säästövaadetta tuntuvasti. Tämä tarkoittaa irtisanomisia – lisäksi työssään jatkavien työkuorma on vaarassa kasvaa kohtuuttomaksi.
Suomen hallitus päätti huhtikuun kehysriihessään kasvattaa hallitusohjelmaan kirjattua valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa merkittävästi. Valtionhallinnon toimintamenot ovat vuositasolla 8,5 miljardia euroa ja henkilöstökulujen osuus tästä on noin 4,7 miljardia euroa. Nyt näihin toimintamenoihin kohdistuu noin 400 miljoonan euron säästövaade vuoteen 2028 mennessä.
Lisäksi kehysriihessä leikkausten aikataulu muuttui etupainotteiseksi, sillä valtaosa kokonaissäästöstä on tarkoitus toteuttaa jo vuonna 2025.
Hallitus pyrkii tekemään ihmeen. Kehysriihestä saatujen asiakirjojen ja kirjausten perusteella hallitus antaa ymmärtää, että näin suuri ja nopea leikkaus voitaisiin toteuttaa vaurioittamatta valtionhallinnon toimintakykyä ja luotettavuutta. Hallinnonalojen virkamiesjohdolle on sysätty tehtäväksi säästöjen etsiminen lakisääteisiä tehtäviä karsimalla ja toimintaa tehostamalla. Valitettavasti hallitus ei tee ihmettä.
Valitettavasti hallitus ei tee ihmettä.
Suomen valtiohallinto on arvioitu kansainvälisissä tutkimuksissa toistuvasti yhdeksi maailman tehokkaimmista. Viimeistään 2000-luvun alun saneerausohjelmat karsivat niin sanotut löysät resurssit pois.
Turvallisuustoiminnan osuus on valtion 80 000 työntekijän määrästä yli 40 prosenttia. Nyt alkavan karsimisen jälkeen se lienee jo lähes puolet, koska säästöt suunnataan ennen kaikkea muihin hallinnonaloihin. Olemme tukevasti matkalla yövartijavaltioon, jossa valtio keskittyy entistä puhtaammin turvallisuuskoneistoksi ja muu hallinto kitkuttelee henkitoreissaan.
Lataa JHL:n lausunto valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta.
Lainsäädäntötyön taso vaarassa romahtaa
Mitä sitten on tämä hahmoton hallintotyö, josta hallituksen mielestä löytyy suuresti leikattavaa? Se on esimerkiksi ministeriöiden lainsäädäntötyötä, joka varmistaa hallituksen linjausten toimeenpanoa. Jo nyt tämän työn resurssit ovat niin niukat, että säädösvalmistelun taso on laskenut merkittävästi.
Hallinnonalojen virastoissa puolestaan toimeenpannaan ja valvotaan lainsäädäntöä. Ei tarvitse olla suuri ennustaja siinä, että erilaiset päätöksentekoprosessit, lupakäsittelyt ja muut yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja kansalaisten hallinnolliset palvelut vievät aiempaa enemmän aikaa. Oman rajoitteensa antaa myös EU:sta tuleva sääntely, joka saattaa tylsyttää leikkureita yllättävänkin paljon.
Miksi olen niin sydämistynyt hallituksen leikkauslinjasta?
Ensinnäkin siksi, että suomalainen valtionhallinto on toimivuudeltaan ja tehokkuudeltaan huippuluokkaa. Päätöksillään hallitus halventaa sen tekemää kehittämistyötä. Toisekseen valtion henkilöstöä edustavan ammattiliiton työntekijänä olen huolissani henkilöstön jaksamisesta ja palvelussuhteiden jatkumisesta. Leikkurin kohteena olevista toimintamenoista suurin osa on henkilöstökuluja.
Seuraamme JHL:ssä tarkasti leikkausten kohdentumista ja vaikutuksia.
Seuraamme JHL:ssä tarkasti leikkausten kohdentumista ja vaikutuksia. Olen varma, että henkilöstöä vähennetään säästöjen takia tuhansilla. Siihen ei luonnollinen poistuma riitä, vaan Irtisanomisia tulee väistämättä. Samalla työssään jatkavien työkuormitus kasvaa entisestään.
