Reilu ja turvallinen työ saa ihmiset tulemaan ja pysymään varhaiskasvatuksen työpaikoilla

Miltä tuntuisi tehdä työtä, jossa tauolle ei ehdi, työvuorot venyvät jatkuvasti, työmäärä on liian suuri, kova meteli kuormittaa ja jopa väkivaltaakin saattaa välillä kohdata? Tämä on karua todellisuutta liian monelle JHL:n kyselyyn vastanneelle varhaiskasvatuksen ammattilaiselle, kertoo työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen JHL blogissa.

Teimme JHL:ssä alkuvuodesta 2024 työhyvinvointia kartoittavan jäsenkyselyn varhaiskasvatuksessa sekä koulunkäynnin- ja aamu-/iltapäiväkerhojen ohjaajina työskenteleville jäsenillemme. Vastaukset ovat karua luettavaa.

Tässä blogissa työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen avaa alan kuormitustekijöitä ja alleviivaa ennakoinnin sekä työsuojelun ja -turvallisuuden tärkeyttä myös kiireen keskellä. Lopussa myös linkki, josta voit ilmoittautua aihetta käsittelevään webinaariin 4.4.2024.

Yhä useammalle huonot työolot ovat suurin syy sille, miksi harkitaan alan vaihtoa tai päädytään kokonaan toisenlaiseen työhön. Väkivaltaa kohdataan säännöllisesti, kova meteli kuormittaa, työpaikoilla kärsitään sisäilmaongelmista, ryhmäkoot ovat valtavia ja työmäärä liian suuri.

Ei ole siis lainkaan ihme, että varhaiskasvatustyössä niin pito- kuin vetovoima on heikentynyt, kun työssä ei ehdi tauoille, työvuorot venyvät jatkuvasti eivätkä tilatkaan usein vastaa tarpeita.

Kyselyihin vastasi yli 4000 jäsentä eri puolilta Suomea. Vastauksista syntyy kattava kuva kasvatus- ja ohjausalan tilanteesta. Jotain tarttis tehdä ja sen tekemisen aika on nyt!

Jos ja kun Suomen lapsille halutaan jatkossakin taata laadukasta ja ennen muuta turvallista varhaiskasvatusta, täytyy alan ammattilaisten työhyvinvointi sekä työolot hoitaa kuntoon.

Psykososiaalinen, fyysinen ja eettinen kuormitus – sekä monesti myös nämä kaikki yhdessä – kalvavat alalla työskenteleviä. Psyykkistä painolastia aiheuttavat esimerkiksi suuret ryhmäkoot, kouluttamattomien työntekijöiden runsaslukuisuus ja henkilöstön jatkuva vaihtuminen. Työ lasten kanssa on lisäksi fyysisesti kuormittavaa, koska se sisältää lasten nostelemista ja hankalia työasentoja. Eettinen kuormitus lisääntyy samaa tahtia, kun työtä ei yksinkertaisesti ole mahdollista tehdä niin hyvin kuin kuuluisi ja itse toivoisi.

Jaksaminen on hiuskarvan varassa

Moni kyselyyn vastannut totesi, että työ on nykyään niin raskasta, että töistä päästyään ei jaksa tehdä mitään muuta. Omaa elämää on vaikea suunnitella, kun vuorot vaihtuvat lyhyellä varoitusajalla. Jatkuva joustamisen pakko kuluttaa voimia.

Elämä ei kuitenkaan voi olla pelkästään sitä, että jaksaa juuri ja juuri hoitaa työnsä jotenkuten kiitettävästi ja millekään muulle ei sitten jääkään energiaa. Ei kukaan pyristele kovin pitkään, jos työ vie mehut totaalisesti. Työkyky säilyy vain, kun löytyy riittävästi aikaa levolle ja palautumiselle.

Osa kasvatus- ja ohjausalan ongelmista voidaan laittaa alan heikon työvoimatilanteen piikkiin. Osa on kuitenkin selkeästi seurausta huonosta johtamisesta. Kun työvuorot suunnitellaan puolihuolimattomasti, joudutaan vuoroja muuttamaan jatkuvasti.

Sairastuneiden tilalle ei oteta sijaisia, eikä usein sellaisia olisi edes saatavilla. Niinpä kollegan sairastuessa muut työntekijät venyvät. Jatkuva vuorojen muuttelu aiheuttaa kestämätöntä kuormitusta. Pitkään jatkuessaan se on myös vaaraksi terveydelle. Työvuorojen vaihdokset hankaloittavat työn ja muun elämän yhteensovittamista, mikä lisää edelleen kuormitusta.

Ihan jokaisen päättäjän tulisi olla huolissaan siitä, että meidän arvokkainta ”omaisuuttamme” eli tulevaisuuden Suomen tekijöitä hoitaa nyt joukko ammattilaisia, joiden jaksaminen on hiuskarvan varassa

Työ ei saa aiheuttaa työntekijöiden terveydelle eikä turvallisuudelle haittaa tai sairastumisen vaaraa

Työnantajalla on työturvallisuuslain perusteella hyvin laaja velvoite huolehtia työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Velvoitteiden rikkominen voi johtaa työnantajan jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen.  

Työnantajan kuuluu huolehtia siitä, että työolot, -tilat ja -välineet ovat turvallisia ja niitä osataan käyttää oikein. Vastuu on myös siitä, että kaikki perehdytetään turvalliseen työntekoon.

Työpaikalla jokaisella on kuitenkin myös oma vastuunsa siitä, että töissä on turvallista eikä kenenkään terveys vaarannu. Työntekijän pitää aina ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuutta vaarantavista seikoista sekä käyttäytyä hyvin muita kohtaan.

Varhaiskasvatuksessa työn tekeminen on suunniteltava niin, että väkivallan uhkaa pystytään ehkäisemään ennalta. Henkilöstöä on ensinnäkin koulutettava väkivallan ennaltaehkäisyyn, tunnistamaan vaaran merkit ja toimimaan tilanteissa. Ja toiseksi tunnistamaan se, että myös lasten taholta tuleva potkiminen, pureminen, raapiminen ja lyöminen on väkivaltaa. Ja että se on yhtä lailla torjuttavaa ja vahingollista kuin aikuisenkin tekemä väkivalta.

Työpaikalle on hankittava tarvittavat turvavälineet, joita myös käytetään. Kaappiin säilöttynähän niistä ei ole kenellekään hyötyä.

Työsuojelu on ennen kaikkea ennakointia!

Työsuojelutoiminnalla pyritään ennen muuta ennaltaehkäisemään vaaroja. Ja jos siinä ei onnistuta, puutteet täytyy korjata. Työturvallisuuslaki lähteekin siitä, että asioita tehdään ennakkoon, jotta vahinkoja ei pääsisi tapahtumaan.

Vaarojen kartoittaminen on työsuojelun perustana : työnantajan on tunnistettava työhön liittyvät riskit, jotta ne voidaan ylipäätään poistaa. Kun tiedetään vaaran paikat, voidaan ryhtyä toimiin, joilla ne torpataan.

Työnantajan on aktiivisesti seurattava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta, jotta työturvallisuuden sudenkuopat havaitaan. Työnantajan itse huomaamat ja muuten tietoon tulleet vaaratekijät pitää poistaa. Sen jälkeen työnantajan tulee seurata, miten toimenpiteet vaikuttavat työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Suunnittelu ratkaisee jo paljon

Työympäristön, työtilojen, rakenteiden, työmenetelmien ja työssä käytettävien työvälineiden ja aineiden kannalta kaikkein tärkeimmät päätökset tehdään jo suunnittelupöydällä. Kun päiväkotien ja koulujen rakennusvaiheessa valitaan mahdollisimman hyvin ääntä eristäviä väliseiniä, desibeliovia ja akustoivia pintamateriaaleja, syntyy työpaikalle terveellinen ääniympäristö.  

Tilasuunnittelulla, erilaisilla apuvälineillä ja turvallisilla työtavoilla vältetään hankalia työasentoja. Lasten kanssa työskennellessä joutuu tekemään usein selän kiertoja ja kumartelua, jotka ovat fyysisesti kuormittavimpia työasentoja.

Lasten pukemis- ja riisumistilanteiden ergonomiaa parantaa se, että eteistilat jätetään tarpeeksi väljiksi. Tällöin on mahdollista ottaa käyttöön työntekijöiden ergonomiaa parantavia apuvälineitä, kuten pukemispenkkejä. Ergonomisiin ratkaisuihin satsaaminen vähentää fyysistä kuormitusta esimerkiksi kuravaatteiden riisumisessa ja huollossa.

Myös pienten lasten pesemiseen löytyy erilaisia turvallisia ergonomiaa parantavia ratkaisuja, jotka säästävät tuki- ja liikuntaelimistöä. Tällainen on esimerkiksi hoito- ja pesuallas, ns. babystanderi. Siinä lapsen voi pestä seisten ja ilman kannattelua, koska tämä voi itse ottaa tukea telineestä.

Pöpöt vaanivat

Varhaiskasvatustyössä altistuu helposti myös monenlaisille kemiallisille ja biologisille tekijöille, kuten eritteille ja tartuttaville viruksille. Työnantajan onkin jo ennakkoon mietittävä henkilöstön suojaamistapoja. Altistuneet työntekijät ohjataan työterveyshuoltoon.

Tällä hetkellä puhututtaa päiväkodeissa leviävä syyhy. Niin työnantajan kuin työntekijöiden on hyvä huomioida, että työssä saatu syyhytartunta on ammattitauti. Kun tartunta pystytään toteamaan työperäiseksi, työnantajan työtapaturma- ja ammattitautivakuutus korvaa kuluja.

Tauko on paikallaan

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan vastuulla on selvittää ja tunnistaa myös työajoista aiheutuvat riskit työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työajoilla tarkoitetaan kaikkea työ- ja lepoaikoihin liittyvää, kuten esimerkiksi eri työaikamuotoja, lepoaikoja ja sidonnaisuutta työhön.

Työajoista johtuvaa kuormitusta on alalla vähennettävä. Työpäivän aikana pitää jokaiselle löytyä mahdollisuus hetken palautumiseen. Tauotusta tulee suunnitella ja tauoista täytyy pitää kiinni. Esimerkiksi ruokailu lasten kanssa ei ole taukoaikaa.

Yhteistuumin kannattaa pohtia keinoja, miten työpäivän keskelle saataisiin lisättyä palautumista edistäviä mikrotaukoja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lyhyet muutaman minuutin mittaiset tauot voivat merkittävästi edistää palautumista ja siten samalla työkykyä.

Millä hinnalla?

Kovin usein vedotaan rahakysymyksiin, kun puhe kääntyy työolojen parantamiseen. Työturvallisuusvelvoitteista ei ole kuitenkaan sallittua laistaa rahapulan takia – tämä seikka on todettu jo nykyistä työturvallisuuslakia säädettäessä.

Jokaisen työnantajan on hyvä myös selvittää, kuinka paljon ”turhat” sairauspoissaolopäivät maksavat. Pitkiä sairauslomia on tiedossa, jos työntekijä liukastuu huonosti hiekoitetulla koulun tai päiväkodin pihalla ja murtaa jalkansa.

Sama homma, jos huonon ergonomian takia työntekijä rikkoo selkänsä, eikä pysty pitkään aikaan tekemään työtään.

Panostamalla talvikunnossapitoon ja hankkimalla työntekijöille nastakenkiä sekä muutaman kunnollisen apuvälineen hinnalla saatetaan säästää pitkä penni. Huonosti hoidettu työsuojelu aiheuttaa loppuviimeksi usein ison laskun työnantajalle ja paljon turhaa kärsimystä työntekijälle.

Ollaanhan ihmisiksi!

Reilu ja osaava johtaminen edistää työhyvinvointia. Työntekijän tulee voida luottaa siihen, että tilanteessa kuin tilanteessa asiat selvitetään oikeudenmukaisesti ja objektiivisesti

Kasvatus- ja ohjausalalla on satsattava työilmapiirin parantamiseen. Kun töissä on jatkuvasti kiire ja paljon kuormitusta, on inhimillistä, että toisinaan saattaa vähän ärähtää toiselle ja käyttäytyä huonosti. Epäasiallisen kohtelun ja häirintätilanteiden käsittelyyn on parasta luoda konkreettiset toimintatavat.

Luottamus, toimiva vuorovaikutus, nauru ja huumori lisäävät tunnetusti hyvää mieltä ja yhteishenkeä. Niitä siis yhdessä vaalimaan! Ohessa paranee taatusti myös työilmapiiri ja
-motivaatio.

Toivon sydämessäni, että upeat kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisemme jaksavat vielä vaalia naurua työssään!

P.S. Varhaiskasvatusalalla työskentelevä jäsenemme: Ilmoittaudu mukaan Oikeus hyvään työhön -webinaariin, joka järjestetään torstaina 4. huhtikuuta 2024 klo 17:30-19:30. Lue lisätietoja tapahtumakalenteristamme ja ilmoittaudu tästä mukaan 2.4.2024 mennessä!