Suomen hallitus yrittää romuttaa perustuslaillisen oikeutesi lakkoon
Jokaisella suomalaisella työntekijällä on lakko-oikeus. Suomen hallitus haluaa riisua ammattiyhdistysliikkeeltä keinoja vastustaa työelämän heikennyksiä, siksi sillä on suunnitelmissa lakko-oikeuden rajoittaminen. Suomessa ei tilastollisesti lakkoilla paljoa, vaikka työnantajapuoli näin väittää.
Suomen kansalaisuus antaa meille oikeuksia toimia. Saamme muun muassa äänestää vaaleissa ja ajaa asioitamme oikeusistuinten kautta. Tätä kutsutaan poliittiseksi kansalaisuudeksi. Kansalaisuuteen liittyvät myös perustuslaissa turvatut taloudellis-sosiaaliset oikeudet sekä kulttuuriset oikeudet, kuten uskonnonvapaus.
Kansalaisuus on parhaimmillaan aktiivista: sitä, että käytämme omia kansalaisoikeuksiamme. Voimme jokainen kamppailla paremman huomisen puolesta joka päivä käyttäen meillä olevia kansalaisoikeuksia ja -vapauksia, jotka määritellään perustuslaissamme. Tärkeä osa kansalaisvapauksia on kokoontumis- ja yhdistymisvapaus:
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Suomen perustuslaki
Jokaisella suomalaisella on siis perustuslaissa määritetty oikeus kuulua ammattiliittoon ja puolustaa oikeuksiaan työelämässä – myös lakkoon osallistumalla.
Suomessa ei lakkoilla paljon
Työnantajapuolen puheista voi joskus saada käsityksen, että Suomessa lakkoiltaisiin holtittomasti. Tämä ei pidä paikkansa. Ekonomisti Antti Koskela on tarkastellut lakkojen määriä kirjassaan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Sen mukaan “Suomi ei ole lakkoherkkä maa”.
Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään työpäiviä lakkojen takia kolminkertainen määrä suhteessa Suomeen. Ruotsissa työtaisteluissa menetettyjä päiviä on vähän, koska työntekijöillä on työehtosopimusten tulkintaoikeus ja edustus laajasti yritysten hallinnoissa. Norjassa määrä on varsin samankaltainen kuin Suomessa.
Pohjoismaiden lakkoherkin maa on selvästi Tanska. Euroopan laajuisessa vertailussa Suomi sijoittuu hieman keskitason yläpuolelle.
Poliittinen lakko on osa lakko-oikeutta
Yleensä lakot liittyvät työehtosopimuksiin: jos työnantajapuolen kanssa ei päästä neuvottelemalla sopuun, voidaan joutua turvautumaan lakkoon. Poliittiset lakot eivät liity työehtosopimuksiin, vaan ne koskevat esimerkiksi työlainsäädäntöä tai työntekijöiden oikeutta sosiaali- ja työttömyysturvaan. Poliittiseen lakkoon voidaan turvautua vaikkapa silloin, kun maan hallituksella on suunnitelma heikentää työntekijöiden asemaa lainsäädäntöä muuttamalla.
Viime aikoina Suomessa on levitetty sellaista näkemystä, että vaikuttaminen yhteiskuntaan ja politiikkaan tapahtuisi vain kerran neljässä vuodessa eduskuntavaaleissa äänestämällä. Väite ei ole totta, koska kansalaisilla on aina oikeus aktiivisesti vastustaa hallituksen perusteettomia toimenpiteitä. Suomi on tietenkin parlamentaarinen demokratia, jossa eduskunta ja hallitus käyttävät niille kuuluvaa valtaa. Samaan aikaan ovat kuitenkin voimassa myös kaikki muut demokraattisen valtion vapausoikeudet, kuten mielipiteenvapaus, kokoontumisvapaus, järjestäytymisoikeus ja lakko-oikeus.
Jokaisella suomalaisella työntekijällä, oli liiton jäsen tai ei, on lakko-oikeus. Lakkoon saa osallistua täysin turvallisesti ilman pelkoa irtisanomisesta. Työtaistelua koskevia määräyksiä on työehtosopimuslaissa ja laissa työriitojen sovittelusta.
Lakko-oikeus nojaa vahvasti kansainvälisiin sopimuksiin, joiden osa se on ollut jo vuodesta 1927 lähtien. Siitä on säädetty esim. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksessa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja EU:n Perusoikeuskirjassa. Nämä sopimukset vahvistavat työntekijälle oikeuden työtaistelutoimiin, joihin lakkokin lukeutuu. Suomi on ratifioinut myös YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestön määrittelemät työntekijän perusoikeudet, joista yksi on työtaisteluoikeus.
Näihin suomalaisten oikeuksiin hallitus on nyt kajoamassa.
Lakko-oikeuden rajoittaminen on vihamielistä toimintaa maan hallitukselta
Keväällä 2023 valtaan astunut Orpon-Purran hallitus on ottanut tavoitteensa suoraan elinkeinoelämän ja työnantajapuolen järjestöjen ohjelmista. Tavoitteet hyödyttävät vain ja ainoastaan työnantajia. Suomen hallitus siis suoraan sanottuna vähät välittää työntekijöiden asemasta yhteiskunnassa.
Hallitus aikoo leikata työntekijöiltä ja pienituloisilta muun muassa muuttamalla ensimmäisen sairauspäivän palkattomaksi, helpottamalla työntekijän irtisanomista, poistamalla vuorotteluvapaat ja aikuiskoulutustuen, romuttamalla pienituloisten sosiaaliturvaa sekä leikkaamalla asumistuesta. Lista on kokonaisuudessaan kylmäävä.
Hallitus toteuttaa työmarkkinoiden heikennyksiä niistä aidosti neuvottelematta ja historiallisen huonolla lainvalmistelulla. Eri leikkaukset kohdistuvat paljolti samoihin ihmisiin, yleisesti pieni- ja keskituloisiin työntekijöihin. Erityisesti ne osuvat pienituloisiin lapsiperheisiin.
Lakko-oikeuden rajoittaminen on myös hallituksen työelämäheikennysten luettelossa. Hallitus aikoo muun muassa lyhentää poliittisten lakkojen kestoa ja rajoittaa tukilakkoja. Lakko-oikeutta rajoittamalla halutaan vahvistaa työnantajan direktio-oikeutta. Kun työnantajan valta kasvaa, vähenee työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa.
JHL on aina työntekijöiden puolella
Emme hyväksy työntekijävihamielistä politiikkaa, jolla on merkittävä negatiivinen vaikutus työelämään ja työntekijöiden hyvinvointiin. Hallituksen ajama vaihtoehto johtaa työelämän heikentymiseen entisestään sekä vastakkainasettelun lisääntymiseen työmarkkinoilla.
Ammattiliitot, JHL mukaan lukien, ovat olemassa työntekijöiden etujen valvomiseksi. Pidämme ääntä ja järjestämme lakkoja, koska ammattiliitoilla on oikeus puolustaa työntekijöitä, kansalaisilla on oikeus vastustaa epäreilua politiikkaa ja nyt on Painava syy toimia.
