Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen olisi myrkkyä varhaiskasvatusalan työvoimapulaan

Vaatimukset varhaiskasvatusalan ammattilaisten koulutuksesta ovat kasvamassa. Samaan aikaan pätevän työvoiman saatavuus on yhä heikompi. Opetus- ja kasvatusalalla jatkokoulutus aikuiskoulutustuen avulla on ollut merkittävä keino, jolla on helpotettu alan työvoimapulaa. Tuen lakkauttaminen heikentäisi alan ongelmat yhä syvemmäksi kuopaksi.

JHL:ssä jos missä tiedetään, että varhaiskasvatusalalla on vakava työvoimapula. Liiton taannoin teettämän jäsenkyselyn vastauksista huokuu varhaiskasvatushenkilöstön syvä uupumus. Turhautuminen siihen, että henkilöstöä ei ole riittävästi. Ja se, että alkaa käydä mahdottomaksi tarjota lapsille laadukasta (tai paikoin edes turvallista!) varhaiskasvatusta.

Viimeaikaisten lakimuutosten myötä lasten määrä päiväkodeissa vain kasvaa kasvamistaan, kun yhä useampi alle kolmevuotiaskin siirtyy varhaiskasvatuksen piiriin. Satoja työpaikkoja on täyttämättä, eikä kaikkiin avoimiin paikkoihin aina saada edes yhtä hakemusta.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla puuttuu melkein puolet pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista. Suurinta osaa näistä tehtävistä hoitavat nyt epäpätevinä sijaisina esimerkiksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajat, ilman opettajan koulutusta. Ketjureaktiona seurannutta lastenhoitajapulaa puolestaan paikataan värväämällä opiskelijoita töihin oppisopimuskoulutuksella ja nuorten ylioppilaiden rekrytoinneilla.

Ammattitaitoisen ja pätevän työvoiman saatavuuden tilanne on siis jo nyt paikoitellen erittäin vakava eri puolilla maata. Lisäksi vuosikymmenen loppuun mennessä kahden kolmesta päiväkodin työntekijästä pitäisi olla korkeasti koulutettu.

Aikuiskoulutustukea hyödynnetäänkin paljon juuri opetus- ja kasvatusalalla. Tukea käyttävät esimerkiksi ammatillisen perustutkinnon suorittaneet lastenhoitajat hankkiakseen varhaiskasvatuksen sosionomin tai varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden, säilyttääkseen työmarkkinakelpoisuutensa jatkossakin. Viime vuonna opetus- ja kasvatusalalle kouluttautui aikuiskoulutustuen turvin yli tuhat alanvaihtajaa.

Kouluttautumisella myös laajennetaan tai syvennetään omaa ammatillista osaamista. Nykyisellään tuki mahdollistaa ammatillisen etenemisen työn ohessa opiskelemalla korkeampaa koulutustasoa vaativiin tehtäviin. Hallitushan tavoittelee ohjelmassaan koulutustason nostoa ja työllistymisen esteiden purkamista.

Maan hallitus myös väittää olevansa sitoutunut toimimaan koulutetun varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden parantamiseksi ja alojen veto- ja pitovoiman lisäämiseen. Lupauksia on myös urapolkumallien tukemisesta, työolojen kehittämisestä, ammatillista kehittymisen mahdollistamisesta sekä varhaiskasvatuksen laadun kehittämisestä. 

Niin ikään hallitus on lupautunut turvaamaan alalla jo työskenteleville erilaisia mahdollisuuksia pätevöityä varhaiskasvatuslain mukaisiin tehtäviin. Se voisi tapahtua muunto- ja monimuotokoulutuksella. Suunnitelmissa on ollut myös sosionomien roolien selkiyttämisessä ja koulutuksen lisäämisessä. Aikuiskoulutustuki on mainiosti tukenut näitä tavoitteita.

Aikuiskoulutustuen hyödyistä huolimatta maan hallitus on ottanut asiakseen esittää eduskunnalle aikuiskoulutustuen lakkauttamista jo helmikuussa. Lopullisesti tuki lakkautettaisiin jo ensi vuoden elokuun alusta.

Tästä päätöksestä – tai jo sen uhasta – on seurannut, että Työllisyysrahaston hakemusmäärä on kasvanut moninkertaiseksi. Työnantajilla on käsissään kytevä aikapommi, kun kerralla kaikki jatko- tai täydennysopintoja johonkin työuransa vaiheeseen suunnitelleet hakevat nyt opintovapaitaan.

Miten tulee käymään, jos kevään aikana jo ennestään alimiehityksellä toimivista päiväkodeista lähtee henkilöstöstä usea samaan aikaan opiskelemaan? Ja mitenkähän käy, jos työntekijälle ei lupaa myönnetä –monellako varhaiskasvatuksen hoitajalla on varaa irtisanoutua ja ryhtyä päätoimiseksi opiskelijaksi.

Aikuiskoulutustuen lakkauttamissuunnitelmat eivät siis mene yksiin hallitusohjelman työllisyyttä edistävien tavoitteiden kanssa, päinvastoin! Nythän nimenomaan olisi ensisijaisen tärkeää taata rahoitus alan koulutuspaikoille ja erityisesti monimuotokoulutukselle pysyvästi. Säilyttämällä aikuiskoulutustuki säilytetään myös työssäkäyvien mahdollisuus opiskella.

Aikuiskoulutustuki on siis ollut toimiva malli työelämän tarpeisiin, erityisesti julkisen sektorin osaajapula-aloilla. Tuki on osaltaan parantanut henkilöstön saatavuutta, lisännyt työllistymisen edellytyksiä alanvaihtajille, tukenut jatkuvaa oppimista ja edistänyt työssä jaksamista.

Aikuiskoulutustuen lakkautus on ristiriidassa hallitusohjelman työllisyyttä parantavien kirjausten kanssa. Tuen leikkaus on myrkkyä niin laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumiselle kuin myös ammattilaisten riittävyydelle.

Seitsemän varhaiskasvatusalan ammattiliittoa julkaisi viime viikolla yhteisen kannanoton aikuiskoulutustuen puolesta, sillä huoli henkilöstön riittävyydestä on yhteinen. Toivottavasti saamme päättäjät vielä näkemään aikuiskoulutustuen hyödyt ja mahdollisuudet varhaiskasvatusalan työvoimapulan helpottamisessa.