Suomi tarvitsee sitoutunutta henkilöstöä Puolustusvoimiin – Nato tarvitsee tekijänsä
JHL on vahva ja monialainen edunvalvoja turvallisuusalalla, joten Suomen liittyminen Natoon on tuonut uudenlaista työtä liiton sopimusasiantuntijoille. Sotilas- ja siviilivirkamiesten työehdoista, kuten palkkauksesta ja tehtävien vaativuuden arvioinnista neuvotellaan parhaillaan. JHL on neuvotteluissa aktiivisesti mukana.
Turvallisuusympäristö Euroopassa ja Suomessa muuttui 24.2.2022. Venäjä hyökkäsi tuolloin armottomasti itsenäiseen Ukrainaan. Suomi joutui arvioimaan turvallisuuspoliittista tilannettaan uudelleen ja haki Naton jäsenyyttä. Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta 2023.
Naton jäsenyyden myötä Suomesta tuli osa Naton yhteistä puolustusta. Puolustusliitto sitoutti Suomen perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin. Naton jäsenenä Suomi päättää Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Liittoutuminen vaatii Suomen oman puolustuksen vahvistamista.
Uudessa tilanteessa Suomi tarvitsee sitoutunutta henkilöstöä Puolustusvoimiin, koska puolustusvoimien ydintehtävä on nyt ja jatkossa Suomen sotilaallinen puolustaminen. Naton komentorakenteessa, mihin Suomi nyt kuuluu, on turvattava henkilöstön veto ja pito hyvillä palvelussuhteen ehdoilla, oikeudenmukaisella palkalla ja korvauksilla sekä työhyvinvoinnilla ja perhe-elämän ja yksityiselämän yhteensovittamisella.
Palvelussuhteen ehdot koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä, myös siviilivirkamiehiä, joita tullaan myöhemmässä vaiheessa sijoittamaan Nato-komentorakenteeseen. Tällä hetkellä Nato-tehtävien palkkaus perustuu Puolustusvoimien palkkausjärjestelmäsopimuksiin ja tehtävien vaativuuden arviointiin. JHL sekä Aliupseeriliitto ja muut puolustusvoimien ammattiliitot neuvottelevat työnantajan kanssa parhaillaan komennettujen osalta uudesta sopimuksesta.
Uuden puolustusselonteon laatiminen on käynnistynyt
Puolustusministeriö on käynnistänyt valtioneuvoston puolustusselonteon laatimisen Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Puolustusselonteossa annetaan puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle huomioiden Nato-jäsenyyden vaikutukset. Selonteossa tullaan käsittelemään Suomen puolustusjärjestelmän yhteensovittamista osaksi Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta sekä määritetään suuntaviivat Suomen puolustuspoliittiselle ja sotilaalliselle roolille liittokunnassa. Puolustusselonteon ulottuu 2030-luvun alkupuolelle eli yli nykyisen vaalikauden.
Puolustusselonteko rakennetaan poikkihallinnollisena yhteistyönä puolustusministeriön johdolla. Puolustusselonteko annetaan eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon jälkeen, arviolta vuoden 2024 aikana. Kyseessä on järjestyksessä kolmas valtioneuvoston puolustusselonteko. Edellinen puolustuselonteko annettiin vuonna 2021.
JHL:n on oltava mukana vaikuttamassa henkilöstölinjauksiin niin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon kuin puolustusselontekoon. Vaikuttamissuunnitelmaa selontekoihin laaditaan ja pyritään vaikuttamaan yhdessä muiden henkilöstöjärjestöjen kanssa.
Yhteinen puolustus on Naton tärkein tehtävä
Pohjois-Atlantin liitto Nato perustettiin vuonna 1949. Se on monenkeskinen puolustusliitto ja edistää turvallisuutta ja vakautta transatlanttisessa ja eurooppalaisessa ympäristössä.
Natolla on 31 jäsenmaata. Jäsenmaista 22 kuuluu samalla Euroopan unioniin.
Naton periaatteet on kirjattu Naton peruskirjaan, Pohjois-Atlantin sopimukseen. Se allekirjoitettiin vuonna 1949. Peruskirjassa on 14 artiklaa.
Nato takaa jäsenmaidensa vapauden ja turvallisuuden poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Perustehtäviin kuuluvat yhteinen puolustus ja pelote, kriisihallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa.
Naton peruskirjan viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan. Suomi on sitoutunut tähän artiklaan liityttyään Natoon. Nato siis ylläpitää kykyä vastata jäsenmaidensa keskinäisen avunannon velvoitteesta. Tämä muodostaa ennaltaehkäisevän kynnyksen sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle liittokuntaa vastaan.
Jokainen jäsenmaa on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Tämä tarkoittaa myös sotilaallista apua. Naton perustehtäviin kuuluu myös kriisinhallintaoperaatiot ja kumppanuusverkoston ylläpitäminen.
Naton yhteinen puolustus perustuu yhteiseen sotilaalliseen komentorakenteeseen, puolustussuunnitteluun, operatiiviseen suunnitteluun ja harjoituksiin. Näillä varmistetaan, että Nato pystyy puolustamaan jäsenmaitaan tarpeen vaatiessa. Naton sotilaallinen rakenne on jäsenmaidensa antaman poliittisen ohjauksen alainen. Pitkälti Natossa on siten kyse poliittisesta järjestöstä.
JHL on vahva turvallisuusalan edunvalvoja!
JHL kokoaa monipuolisesti yhteen turvallisuusalan ammattilaisia. Alan jäsenemme ovat töissä Puolustusvoimissa, Hätäkeskuksissa, Palo- ja pelastustoimessa, Ensihoidossa, Poliisi- ja oikeushallinnossa, Rikosseuraamuslaitoksessa, Rajavartiolaitoksessa ja Tullissa. Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi sotilas, vanginvartija, poliisi, vartija, pelastaja, ensihoitaja, haaste- ja ulosottomies, hätäkeskuspäivystäjä.
JHL neuvottelee alojen työ- ja virkaehtosopimukset ja valvoo niiden noudattamista. Vain ammattiliittoon kuulumalla varmistat, että saat tukea työelämän muuttuviin tilanteisiin.
Eikä kannata unohtaa sitä, että mitä useampi kuuluu liittoon, sitä enemmän JHL:llä on sananvaltaa alan työehtosopimuksiin ja alan työehtoihin. Tästä kannattaa muistuttaa myös työkaveria, joka ei vielä ole JHL:ssä mukana!
***
JHL:n yhdistykset turvallisuusalalla:
- JHL:n Pelastusalan Unioni, puheenjohtaja Petteri Häyrinen
- Puolustustoimien siviilit, pääluottamusmies Marko Torn
- PV SIVIILIT JHL RY, pääluottamusmiehet Marko Torn ja Anu Luoma
- Tampereen poliisien yhdistys, puheenjohtaja Veijo Niemi
- Poliisihallinnon henkilöstö JHL ry, puheenjohtaja Pertti Tommila
- Suomen Ulosottoylitarkastajat ja -tarkastajat, puheenjohtaja Harri Lepolahti
- Hätäkeskusten henkilöstö JHL ry 835, puheenjohtaja Riitta Laine
- Lisäksi JHL:n hallinnon aloja kokoavaan Sylvi ry:hyn (sisä-, ympäristö- ja viestintäministeriön hallinnon ala) kuuluvat Migrin työntekijöitä ja sosiaali- ja turvallisuustyöntekijöitä
JHL:n yhteisöjäsenliitot:
- Aliupseeriliitto, puheenjohtaja Mika Tiitinen – https://www.aliupseeriliitto.fi/
- Rajaturvallisuusunioni, puheenjohtaja Erkki Hirvonsalo – https://www.rtu.fi/
- Tulliliitto, puheenjohtaja/pääluottamusmies Jari Ylönen – https://www.tulliliitto.fi/index.php/toimihenkilot/6-jari-yloenen
- Vankilavirkailijain Liitto VVL, puheenjohtaja Antti Santamäki – https://www.vankilavirkailija.fi/