Laki sosiaalityön pätevyydestä kiristyi – sijaisten riittävyys uhattuna  

Oikeus toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijänä on kiristynyt, ja tämä tulee entisestään heikentämään lastensuojelun henkilöstömitoituksen täyttymistä. JHL on huolissaan sosiaalityön sijaisten riittävyydestä. Tarvitaan pikaisia ratkaisuja, jotta palveluja käyttävät asiakkaat eivät jää vaille apua.

JHL on huolissaan sosiaalityöntekijän sijaisena toimivien työntekijöiden tilanteesta. Valvira tiukensi kesällä 2023 ohjettaan koskien kelpoisuutta toimia sijaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että suuri joukko nykyisin sijaisena toimivaa työntekijää menettää uuden tulkinnan myötä kelpoisuutensa toimia tehtävässään.

Muutoksella on vakavat seuraukset niin työntekijöille, työnantajille kuin asiakkaille. Tilannetta tulee pahentamaan lastensuojelun mitoitusvaatimuksien kiristyminen vuoden 2024 alusta. Asiaan tulisi puuttua akuutisti esimerkiksi siirtymäajalla, työnjaolla ja pidemmällä aikavälillä varsinkin kouluttautumismahdollisuuksia lisäämällä.

Tausta

Valviran tiukentuneen ohjeen taustalla on oikeuskanslerin jo vuonna 2018 tekemä päätös, joka koskee oikeutta toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijänä.

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä linjaa, että sijaisena voi toimia enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun.

Tiukentuneen tulkinnan mukaan vain sosiaalityöntekijän tutkintoa suorittavat ja yliopistossa kirjoilla oleva opiskelevat lasketaan lain tarkoittamiksi opiskelijoiksi. Tämä jättää esimerkiksi monet sosiaalityön aineopinnot avoimessa yliopistossa suorittaneet sosionomit tulkinnan ulkopuolelle.

Valvira laati sijaisuutta koskevan uuden ohjeen heinäkuussa.

Mitä asialle tulisi sitten tehdä?

Tilanne vaatii toimenpiteitä sekä hyvin pikaisesti että toisaalta myös pidemmällä aikajänteellä.

Hankala tilanne kelpoisten sijaisten saatavuuden suhteen nimittäin alleviivaa taustalla olevaa pidempikestoista ongelmaa. Ei ole kestävää paikata sosiaalityön henkilöstöpulaa jatkuvasti sillä, että näin isossa mittakaavassa sosiaalityötä tekevät sijaiset.

Samalla kun akuuttiin tilanteeseen etsitään, ja toivottavasti löydetään, ratkaisuja, pitää huolehtia että pohjalla vaikuttava ongelma päästään purkamaan kestävästi. Työntekijöidenkään kannalta ei ole kestävä tilanne, että he jäisivät pitkäaikaisesti sijaisiksi. Heidän tulisi päästä niin aloittamaan kuin täydentämäänkin opintonsa loppuun.

Lyhyellä aikavälillä tulisi ottaa käyttöön siirtymäaika, joka mahdollistaisi työtehtävien järjestämisen ilman liian hätäisiä toimenpiteitä. Toivomme vahvasti, että työnantajat tekevät tämän hyvässä yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Työnantajien tulisi huolehtia, että kukaan ei jää tyhjän päälle ja että fiksulla työnjaolla päästäisiin mahdollisimman pitkälle.

Pidemmällä aikavälillä tulisi jatkaa aloituspaikkojen lisäämistä sosiaalityön koulutukseen, erityisesti Helsingissä jonka lähialueilla pula osaajista on pahin.

Valmistuneiden määrä on onneksi ollut kasvussa viime vuosina. Reilun kymmenen vuoden takaisista, noin 200 valmistuneen määristä on päästy reilusti yli 300, muutamina vuosina jopa yli 400 valmistuneen vuositahtiin.

Aloituspaikkoja vain on valitettavan vähän juuri Helsingissä, vain 26 vuonna 2023. Aloituspaikkoja tulisikin lisätä varsinkin ei-ensikertalaisten kiintiöön. Kysyntää näille paikoille on ja yliopistot saisivat kiintiön kautta motivoituneita ja monesti jo osan opinnoista suorittaneita opiskelijoita, joilla työkokemuksen myötä on jo selkeä käsitys sosiaalityön arjesta.

Viime vuosina aloituspaikkoja ja myös valmistuneita on saatu enemmän koko valtakunnan tasolla, mutta tarvetta lisäykselle on edelleen. Valinnassa haasteena on se, että sijaisuuksissa jo toimineiden kokemuksen merkitys ei näy yliopistojen hakukriteereissä millään tavoin.

Nykyinen hallitus ei omalta osaltaan ole helpottamassa tilannetta. Työelämässä jo olevien mahdollisuus ryhtyä kokopäiväisiksi tutkinto-opiskelijoiksi heikkenee merkittävästi, jos aikuiskoulutustuen leikkaus toteutuu.

Mitä aiomme tehdä JHL:ssä?

Olemme yhteydessä ja vaikutamme kaikkiin osallisiin tahoihin: Valviraan, sosiaali- ja terveysministeriöön ja opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä yliopistoihin, joissa sosiaalityötä opiskellaan. Vaikutamme sen puolesta, että sosiaalityöhön saadaan lisää aloituspaikkoja ja näille paikoille myös rahoitus.

Vaadimme että työntekijöitä ei jätetä tyhjän päälle ja että heille turvataan tarvittavat opintopolut.