Huoltovarmuus ja varautuminen eivät ole politiikan pelinappuloita

Hallitus haluaa lisätä kilpailua julkisen sektorin ruokapalveluissa. Palveluiden pitää toimia myös kriisitilanteissa, erityisasiantuntija Johanna Värmälä muistuttaa.

Hyvinvointialueet saivat vastuun sote-palvelujen järjestämisestä vuoden 2023 alussa. Järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille oli suuri muutos erityisesti työntekijöille.

Hyvinvointialueiden toiminnan aloittamista valmisteltiin kunnissa ja ennen vuotta 2023 perustetuilla hyvinvointialueilla. Useilla alueilla tukipalvelujen järjestämiseen liittyvässä valmistelussa tukeuduttiin olemassa oleviin in house -yhtiöihin, joihin hyvinvointialueelle annettiin mahdollisuus liittyä osakkaaksi. Osakkuuden hankkiminen varmisti, että hyvinvointialueet voivat hankkia muun muassa ruokapalveluita ilman kilpailutuksia.

Työn arki oli varmasti vakaampaa niissä julkisen sektorin omistamissa yhtiöissä, joissa tukipalvelujen ammattilaiset toteuttivat palveluja osakeyhtiön omistajille jo ennen vuoden 2023 alkua. Töiden jatkuminen varmistui, kun hyvinvointialue tuli yhdeksi omistajaksi yhtiöön.

Nyt näyttää valitettavasti siltä, että eräät poliitikot haluavat viedä perustan yhteistyöltä julkisen sektorin toimijoiden välillä. Tämä ilmenee maamme hallitusohjelman kirjauksista.

Ravitsemispalvelut ovat kriittisiä palveluja

Ravitsemisalan ammattilaisia työskentelee hyvinvointialueiden lisäksi kunnissa, joilla on oma vastuunsa ruokapalveluista. Ruokapalvelujen on toimittava normaaliolojen lisäksi myös kriisitilanteissa.  

Huoltovarmuudella ja varautumisella turvataan palvelut, jotta arki voi koettelemuksista huolimatta jatkua mahdollisimman häiriöttä. Kuntien ruokapalvelut ovat säädeltyä ja suunnitelmallista toimintaa, joka edistää kuntalaisten terveyttä.

Julkisella sektorilla on vastuu ruokapalvelujen toimivuudesta ja velvoite huolehtia niiden valmiussuunnittelusta. Ruokahuollon suunnitelman laativat ruokahuollon asiantuntijat. Julkisen sektorin toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä ruokahuollon varautumisessa.  Suunnitelmat ja harjoittelu auttavat toimimaan oikein työpaikalla häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Joutuvatko ravitsemispalvelut ja niiden työntekijät markkinoiden armoille?

Hallitus on linjannut ohjelmassaan, että muun muassa ruokapalveluissa edistetään kilpailua, kilpailutuksien avulla tavoitellaan säästöjä ja julkisen sektorin palveluja annetaan nykyistä enemmän yksityisten tuotettavaksi. Lisäksi hallitus varautuu uudistamaan hankintalakia.

Julkisen sektorin puolustajaa kylmää muun muassa se, että hallitus haluaa rajata in house -yksiköiden toimintaa rajusti. Niiden toimintaa halutaan rajoittaa jopa toiminnoissa, jotka liittyvät palvelutuotantoon poikkeusoloissa.

Lisäksi yksittäisen in house -organisaation omistajien määrää halutaan rajata enintään kymmeneen. Toteutuessaan esitys myllertäisi lukuisten työntekijöiden työtä voimakkaasti.

Lohtua ei näytä tuovan edes se, että huoltovarmuus halutaan huomioida säädöksissä. Huolena on, että tämä ei kerro julkisen sektorin merkityksen ymmärtämisestä. Jotta merkitys ymmärrettäisiin paremmin, on syytä tuoda esiin miten esimerkiksi ammattikeittiö julkisella sektorilla toimii. Sen toiminnassa huoltovarmuudella ja varautumisella on iso merkitys. Julkinen sektori toimii myös häiriötilanteissa, ja se on sen suuri vahvuus.

Myös yksityinen sektori osallistuu huoltovarmuuden toteuttamiseen. Se voi täydentää julkisen sektorin toimintaa, mutta ei korvata sitä. Markkinoilla toimivassa yhtiössä on myös riskinä, että yhtiö ei menesty kilpailutuksessa. Kilpailutus on raskas prosessi, joka ei pääty siihen, että palvelujen tuottaja on valittu. Myös sopimuksen toteutumista ja kumppanin toimintaa on valvottava.

Töitä tukipalvelujen ammattilaisten hyväksi

Hallitusohjelmakirjaukset aiheuttavat siis kylmiä väristyksiä. Siksi kannattaa huomioida myös ohjelmassa luvatut vaikutusten arvioinnit.

JHL kartoitti päättäjien mielipiteitä ruoka- ja puhtauspalveluiden järjestämistavoista ja palveluiden toimivuudesta. Niihin ollaan vuoden 2022 lopussa tehdyn kyselyn perusteella varsin tyytyväisiä. Kyselystä voi vetää varovaisia johtopäätöksiä, sillä vastaajamäärä jäi erittäin pieneksi.

Mielenkiintoinen lisähavainto on, että mitä enemmän kunnilla on omaa tuotantoa, sitä tyytyväisempiä vastaajat ovat ruoka- ja puhtauspalveluiden toimivuuteen ja järjestämistapaan. Tyytyväisyys molempiin heikkenee, kun ostopalveluiden osuus kasvaa.

Vastaajat pitävät julkisen sektorin omaa ruoka- ja puhtauspalvelutuotantoa tärkeänä. Ruoka- ja puhtauspalvelujen antamista yksityisten yritysten toteutettavaksi ei pidetä tärkeänä. Tulevaisuudessa kuntien omalla ruoka- ja puhtauspalveluiden tuotannolla nähdään tärkeä rooli, mutta myös yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa sekä monituottajamallia pidetään tärkeänä. Palveluiden laatua pidetään ylivertaisesti tärkeimpänä asiana ruoka- ja puhtauspalveluiden järjestämisessä.

Vaikuttamista tarvitaan edelleen. Meillä kaikilla on tiedossa töitä muun muassa ammattikeittiöiden ammattilaisten hyväksi.