Jokaisella alalla on oikeus neuvotella omat palkankorotuksensa

Suomi tarvitsee uuden työmarkkinamallin. Työntekijä- ja työnantajaliittojen pitää rakentaa se yhdessä.

Työministeri Arto Satonen totesi Kauppalehdessä tällä viikolla, että hän kutsuu työmarkkinajärjestöt koolle seminaariin ja kannustaa neuvotteluosapuolia rakentamaan yhdessä uuden työmarkkinamallin. Työntekijä- ja työnantajaliittojen (partit) rooli on neuvotella ja sopia yhdessä työehtosopimuksia.

Ministeri Satonen ei siis pidäkään itsestäänselvyytenä sitä, että Suomen hallitus määräisi lailla uudesta työmarkkinamallista. Satosen tapa johtaa työmarkkinoita työmarkkinaosapuolilähtöisesti on rakentavaa ja hedelmällistä, mikäli uusi malli syntyisi parttien kesken ministerin tukemana. Yhdessä sovittu luo parasta kestävyyttä työehtosopimusneuvotteluihin.

JHL on mukana rakentamassa uutta työmarkkinamallia mielellään. Viisi suurta ammattiliittoa – JHL, OAJ, PAM, Pro ja Teollisuusliitto – ottivat Orpon hallitusohjelman julkaisun jälkeen kantaa pakotettuun työmarkkinamalliin. Ohjelman mukaan lakiin työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella. Totesimme, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu lainsäädäntöhanke estää ammattiliittojen sopimusvapauden. Emme hyväksy lakia, sillä poliitikkojen ei pidä sotkeutua työehtosopimusneuvotteluihin.

Lakiin kirjattu työmarkkinamalli tekisi sovittelujärjestelmän ja sovittelijan turhaksi. Valtakunnansovittelija joutuisi noudattamaan lakia riippumatta toimialan tai sektorin tilanteesta. Sovitteluinstituutiota ei enää tarvittaisi.

Uudessa mallissa huomioitava naisen euron kasvu ja työvoiman saatavuus

Työnantajaliitoilla ei olisi enää tarvetta neuvotella palkankorotuksista, kun lakiin olisi valmiiksi kirjattu ns. vientimalli. Vientimalli tarkoittaa, että palkankorotukset määriteltäisiin vientialojen perusteella tai ne toimisivat jopa kattona muiden alojen palkankorotuksille. Vientimallista seuraa se, että naisvaltaisten alojen palkkakehitys laahaa jatkuvasti miesvaltaisten alojen palkkojen perässä. Naisen euro pysyisi sinnikkäästi miesten euroa alempana.

Uudessa työmarkkinamallissa onkin tärkeä kunnioittaa jokaisen toimialan ja sektorin tarpeita. On selvää, että vientivetoinen malli ja siitä seuraava palkkojen kehittymättömyys tekevät mahdottomaksi henkilöstön saatavuuden julkisella sektorilla. Palkkakilpailukyky kun on tätä päivää ja ammattilaiset osaavat kilpailuttaa oman osaamisensa.

Mahdollisuus luoda uutta yhdessä luo luottamusta

Yhteinen ymmärrys toimintaympäristöstä ja taloudesta on tärkeää, kun työehtosopimusneuvottelut alkavat. Siksi on tärkeää juuri nyt uudistaa valtakunnansovittelijan roolia uudessa työmarkkinamallissa. Työehtosopimusneuvotteluja voidaan tukea yhteisellä tiedolla. Tiedolla johtaminen on tätä päivää. Valtakunnansovittelijan tulee paneutua toimialoihin ja sektoreihin sekä auttaa osapuolia löytämään sitä kautta paras palkkaratkaisu kullekin sopimusalalle.

Ruotsin mallin mukaan valtakunnansovittelijan toimistoon tulee perustaa talousyksikkö, joka tuottaa kullekin sopimusalalle talouslaskelmat sovittelun pohjaksi. Tällainen malli vahvistaisi työntekijä- ja työnantajaliittojen tahtoa neuvotella itse sopimukset. Valtakunnansovittelijalle joutuminen toisi isomman riskin saada huonompi ratkaisu kuin neuvottelupöydässä. Työtaistelujen määrä laskisi merkittävästi.

Turussa pidetyssä Eurooppa-foorumissa tällä viikolla keskusteltiin paikallisesta sopimisesta. Sain olla mukana paneelissa. Yleisön sanapilvessä korostui kaksi sanaa yli muiden – mahdollisuus ja luottamus. Ministeri Satonen on nyt toivottavasti antanut aidon mahdollisuuden työmarkkinaosapuolille rakentaa uusi työmarkkinamalli. Uuden mallin syntymistä auttaa se, että yhdessä rakennamme luottamuksen kautta kaikkia sopimusaloja tukevan työmarkkinamallin.