Suuria tavoitteita, mutta vielä suurempia leikkauksia – Miten käy sotelle?
Tuore hallitusohjelma sisältää kunnianhimoisia tavoitteita henkilöstöpulan ratkaisemiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Mutta miten tämä yhtälö toteutuu tilanteessa, jossa leikkauksia on kuitenkin luvassa miljardikaupalla?, JHL:n erityisasiantuntija Miranna Seppälä kysyy.
Uusi eduskunta aloittaa vihdoin työnsä. Toivottavasti kesällä on ladattu akkuja, sillä hommaa riittää.
Keväällä rustattiin ennätyksellisen pitkään hallitusohjelmaa. Ohjelma kirjaa hallituksen yhteiset tavoitteet tulevalle neljälle vuodelle. Kirjaus hallitusohjelmassa on paras tae asian eteenpäin menemiselle, minkä vuoksi eri tahot lobbaavat päättäjiä ennen vaaleja ja hallitusneuvotteluiden aikaan.
JHL:kin oli soten osalta yhteydessä päättäjiin syksyllä ja keväällä. Kerroimme heille tekemästämme koonnista sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulan ratkaisuiksi ja sen tiivistelmästä toivoen, että hallitus päättää jatkaa näiden ongelmien taklaamista. Mitä siis hallitusohjelmaan kirjattiin henkilöstöpulasta?
Keinoja henkilöstöpulan ratkaisemiseen
Pääviestimme päättäjille oli, että Suomessa tulee jatkaa työtä soten henkilöstöpulan helpottamiseksi. Siksi voimmekin olla tyytyväisiä siitä, että ohjelmassa on jopa kolme sivua pyhitetty tälle asialle.
Viime hallituskaudella aloitettu Hyvän työn ohjelma saa 9 miljoonan euron kertaluontoisen määrärahan. Toimia tehdään strategisessa tiekartassa 2022–2027 ehdotettujen toimenpiteiden pohjalta, jonka luomisessa JHL oli muuten mukana.
Soten koulutusmääriä lisätään. Kehitetään koulutuksen sisältöjä ja toteutusta sekä lisätään työssä tapahtuvaa oppimista.
Työntekijöille vaikuttamismahdollisuuksia
Soten työn veto- ja pitovoiman parantaminen oli JHL:n yksi tärkeimmistä viesteistä henkilöstöpulan ratkaisemiseksi. Hyvä siis, että hallitusohjelmassa on kirjauksia siitä, kuinka hallitus tukee hyvää johtamista ja työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia esimerkiksi työvuorosuunnittelun osalta.
Lisäksi ohjelmassa kannustetaan hyvinvointialueita toimiin työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Halutaan ehkäistä työurien ennenaikaista katkeamista työelämän joustoilla ja selvittää hoitotyössä toimivien kokemaa eettistä kuormitusta.
JHL:n selvityksessä vastaajista jopa 86 %:lla oli eettisen kuormituksen kokemuksia. Pelkän selvittämisen lisäksi ongelmaan tarvitaankin lisää toimia.
Lisäksi hallitus vahvistaa ammattilaisten mahdollisuutta keskittyä omaa osaamista vastaavaan työhön, selkiyttää työnjakoa ja tarkastelee kelpoisuusehtoja. Tukipalveluiden ja hoiva-avustajien käyttöä lisätään. JHL on jo pitkään korostanut sote-palveluiden moniammatillisuuden merkitystä sekä edistänyt hoiva-avustajien mahdollisuuksia, joten tämäkin on tervetullut kirjaus.
Hallitus haluaa vähentää tehtäviä. Tarkoituksena on edistää ammattihenkilöstön mahdollisuuksia kohdentaa työaikaa asiakastyöhön esimerkiksi vähentämällä ammattihenkilöstöltä vaadittavan kirjallisen työn, kuten säädösperäisten lausuntojen ja erilaisten todistusten, määrää. Lisäksi kehitetään työnjakoa erityisesti suoraan asiakkaiden kanssa työskentelevien työntekijäryhmien sekä hallinnollisten ja tukipalvelujen välillä.
Kansainvälisten osaajien ja digitalisaation rooli
Osana henkilöstöpulan ratkaisua nähdään myös kansainväliset osaajat. Hallitus tukee hyvinvointialueita rekrytoinnissa sekä kielitaidon varmistamisessa.
Työntekijöiden vajeeseen liittyvät haasteet ovat monitahoisia. Edellä kerrottujen suoraan teemaan liittyvien tekstien lisäksi monet muutkin kirjaukset hallitusohjelmassa vaikuttavat tilanteeseen.
Useissa eri kohdissa on mainintoja teknologian lisäämisestä ja sen mahdollisuuksista helpottaa henkilöstön työkuormaa. Halutaan lisätä uusia toimintamalleja kuten digitaalisia, asiakkaan luo vietyjä sekä liikkuvia palveluja ja etävastaanottoja. Mahdollistetaan tekoälyn käyttö esimerkiksi työvuorosuunnittelussa, ennaltaehkäisyssä, oma- ja itsehoidossa sekä palvelu- ja hoitotoiminnassa. Nostetaan sähköisen asioinnin osuutta ja tehdään digitaalisesta asioinnista ensisijaista niiden asiakkaiden kohdalla, joille se on mahdollista.
Teknologia ilmenee myös kirjauksessa liittyen ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen. Mitoitus tullaan jättämään 0,65 työntekijään asiakasta kohti, eikä sitä nosteta 0,7 tällä hallituskaudella niin kuin aiemmalla hallituksella oli tarkoitus. Henkilöstömitoituksen laskennassa on tarkoitus mahdollistaa teknologian, kuten älylattioiden tai -rannekkeiden, inhimillinen hyödyntäminen.
Hallituksen kirjaukset ilmentävät osuvasti JHL:n selvittämää digitalisaatioon liittyvää tulevaisuuden työelämä -teemaa. Uudet toimintatavat haastavat myös työntekijöitä. On tärkeää, että henkilöstö on alusta asti mukana niiden kehittämisessä ja saa riittävästi koulutusta.
Lisää yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa
Kohua on herättänyt hallituksen kirjaus ensimmäisen sairauspoissaolopäivän muuttamisesta omavastuupäiväksi. Tämä ei ole kannatettavaa. Esimerkiksi sote-sektorilla olisi erityisen haitallista tulla flunssaisena töihin. Palkaton sairauspäivä ei koske suurinta osaa JHL:n sopimusaloja.
Hallitusohjelmassa kirjataan myös monituottajuuden esteiden purkamisesta lainsäädännöstä. Lisäksi on kirjaus siitä, kuinka hankintalain sääntelyn kiertämiseen in house -yhtiöiden kautta tulisi puuttua. Avoterveydenhuollossa yhteistyötä yksityisten palvelutuottajien kanssa halutaan lisätä.
Hoitotakuu perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa jätetään 14 vuorokauteen, eikä viedä 7 päivään asti kuten aiempi hallitus päätti. Perusterveydenhuollon hoitojonojen purkuun hallitus on varannut 335 miljoonaa euroa ja kehitellyt sitä varten uutta Kela-korvausmallia. Sosiaaliturvaan tehdään leikkauksia, mikä tulee lisäämään toimeentuloon liittyviä vaikeuksia monilla.
Hyvinvointialueet tarvitsevat tukea – eivät leikkauksia!
Hallitusohjelmassa on ilmeisiä ristiriitoja. Toisaalta kirjataan, että Suomi pystyy turvaamaan kaikenikäisille palvelut, tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Samaan aikaan julkista taloutta leikataan 6 miljardilla eurolla vaalikaudessa, pelkästään hyvinvointialueiden kustannusten kasvua hillitään 1,4 miljardilla.
Hyvinvointialueet ovat vasta tiensä alussa ja tarvitsevat paljon tukea päästäkseen vauhtiin. Samaan aikaan suomalaiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita. Sote-sektori tarvitsee ennemminkin lisärahoitusta kuin leikkauksia.
Kirjaus hallitusohjelmassa on lähtökohta asiaan. Se ei takaa sen etenemistä tai läpi menemistä.
Erityisesti soten työvoimapulan osalta toivomme, että toimia aletaan heti edistämään ja niille annetaan riittävästi resursseja. Tärkeää on tehdä työtä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. JHL on mielellään mukana siinä savotassa!