Nuorten hyvinvoinnista ei ole varaa tinkiä

Nuorisotyön ammattilaiset tekevät työtään suurella sydämellä ja nuorten hyvinvointi etusijalla. Nuorissa on tulevaisuus. Heidän hyvinvoinnistaan ei voida enää tinkiä, kirjoittavat JHL:n kasvatus- ja ohjausalan valtakunnallisen ammattialafoorumin nuorisotyön edustajat.

JHL:n kasvatus- ja ohjausalan valtakunnallinen ammattialafoorumi kokoontui Helsinkiin maaliskuun puolivälissä. Meille nuorisotyön edustajille oli varattu tapaaminen Opetus- ja kulttuuriministeriöön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtaja Henni Axelinin ja erityisasiantuntija Eija Kauniskankaan kanssa. Kuulimme ajankohtaisia kuulumisia ministeriössä työn alla olevasta Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman eli VANUPO:n valmistelusta.

Ammattiliitto JHL teki nuorisotyön työehdoista alkuvuodesta kyselyn, jonka tuloksista nousi esiin useita huolestuttavia epäkohtia. Veimme nämä epäkohdat myös ministeriön tietoon. Valtaosa kyselyyn vastanneista kertoo työmääränsä nousseen vuoden aikana, sillä työntekijäresurssit eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa. Toistuvaa työstressiä kokee vastaajista melkein puolet.

Nuorisotyötä tehdään usein jatkuvassa henkilöstövajeessa sekä työn vaativuuteen ja työmäärään nähden liian pienellä palkalla. Tämä on turvallisuus- ja jaksamiskysymys sekä työntekijöille että nuorille. Nuorisotyöntekijöiden stressiä kasvattavat erityisesti työn sirpaleisuus ja se, että nuorten yksilölliseen kohtaamiseen ei ole riittävästi aikaa. Tämä kaikki vaikuttaa nuorisotyön veto- ja pitovoimaan.

Nuorten yksilölliseen kohtaamiseen ei ole riittävästi aikaa.

Nuorisotyön kentällä näkyy tällä hetkellä paljon työstressiä ja uupumista. Nuorten väkivallanteot ovat lisääntyneet viime vuosina selkeästi yhä nuoremmissa ikäluokissa, mikä lisää vakavia turvallisuusriskejä myös nuorisotyössä. Nuorisotyötä tehdään monissa kunnissa edelleen yksin myös nuorisotiloissa. Yksintyöskentely on aina riski, vaikka turvallisuusohjeistukset ja hälytysjärjestelmät olisivat asianmukaiset ja kunnossa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti sekä nuorten että nuorisotyöntekijöiden turvallisuuteen.

Työturvallisuuslaki määrittelee muun muassa työnantajan yleisestä huolehtimisvelvoitteesta, työn kuormitustekijöiden välttämisestä, väkivallan uhkatilanteista sekä yksintyöskentelystä. Kaikkialla nämä vaatimukset eivät toteudu.

Nuorisotyön ei kuulu olla järjestyksenvalvontaa, vaan sen perimmäinen tarkoitus on, että työntekijät ovat nuorille aidosti läsnä ja tukena. Työ on kohtaavaa ja pitkäjänteistä, ja siksi työntekijöitä pitää olla tarpeeksi. Nuorten mielenterveyden haasteet ja pahoinvointi ovat lisääntyneet. Nuoret käsittelevät paljon raskaita aiheita, joihin kaipaavat turvallisen aikuisen tukea ja läsnäoloa. Tätä ei henkilöstövajeesta ja liian suuresta työtaakasta kärsivä nuorisotyö pysty mitenkään tarjoamaan. Tällöin nuorisotyön tärkeät tavoitteet jäävät toteutumatta eikä työtä voi enää kutsua laadukkaaksi.

Liian pienet resurssit

Nuorisotyötä toteutetaan jo nyt liian pienillä resursseilla ja lyhytkestoisilla hankkeilla, jotka sirpaloittavat nuorisotyön kenttää entisestään. Meillä on huoli valtion ja kuntien talouden tasapainottamisen kohdistumisesta nuorisotyöhön – tämän huolen nostimme esiin myös opetus- ja kulttuuriministeriön käynnillämme. Henni Axelinin kanta oli, että ennaltaehkäisevästä työstä leikkaaminen ei koskaan tuo aidosti säästöjä, vaan lisää pitkällä aikavälillä painetta ja kuluja korjaavan työn puolella.

Kysymmekin päättäjiltä ja työnantajilta, haluammeko todella nähdä sellaisen tulevaisuuden, jossa nuorten ennaltaehkäisevistä palveluista on leikattu leijonanosa pois. Laadukas ja pitkäjänteinen nuorisotyö parantaa valtavasti nuorten hyvinvointia. Rinnalla kulkevia, turvallisia aikuisia ei ole koskaan liikaa. Nuorisotyön ammattilaiset tekevät työtään suurella sydämellä ja nuorten hyvinvointi etusijalla. Nuorissa on tulevaisuus. Heidän hyvinvoinnistaan ei voida enää tinkiä.

Blogin kirjoittamiseen ovat osallistuneet JHL:n kasvatus- ja ohjausalan valtakunnallisen ammattialafoorumin nuorisotyön edustajat