Verrokkeja ja heijastuksia – näin pääsimme kunta- ja hyvinvointialan palkankorotuksiin

Kunta- ja hyvinvointialan palkankorotukset on vihdoin sovittu. Se edellytti uusia neuvotteluja siitä, miten kesäkuisiin sopimuksiin sisällytettyjä verrokkialakirjauksia ja takuulausekkeita sovelletaan. JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch avaa blogissaan, miten nyt saavutettuihin palkankorotuslukuihin päästiin.

Kunta-alan ja hyvinvointialueiden henkilöstö ehkä muistaakin, että kävimme keväällä 2022 vaikeat sopimusneuvottelut. Lopulta solmimme sovittelulautakunnan sovintoesityksen pohjalta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n sekä palkansaajia edustavien neuvottelujärjestöjen JAU (JHL&Jyty) ja JUKO välillä kaikki alan työehtosopimukset 8. kesäkuuta 2022.

Sovittelulautakunnan ideoimana sovittuihin palkankorotuksiin liitettiin niin sanotut verrokkiala-lausekkeet.

LUE LISÄÄ: Tällainen on kunta-alan kolmevuotinen ratkaisu ja tuleva palkkaohjelma

Tämä tarkoitti sitä, että kunta- ja hyvinvointialalla vuosien 2023 ja 2024 sopimuskorotuksen suuruus kytkettiin teollisuus- ja vientialojen (teknologiateollisuuden työntekijöiden tes, kemianteollisuuden työntekijöiden tes ja kuorma-autoalan tes) myöhemmin sovittaviin korotuksiin.

Sopimuskorotuksen suuruus kytkettiin teollisuus- ja vientialojen korotuksiin.

Mikäli näillä verrokkialoilla palkankorotusten ja uusien sopimustekstien kustannusvaikutukset olisivat suuremmat kuin kesäkuussa kunta- ja hyvinvointialan sopimuksiin sovittu 1,9 prosenttia, erotus lisätään myös kunta- ja hyvinvointialan korotuspottiin. Vertailussa ei oteta huomioon kunta- ja hyvinvointialan palkkauksen kehittämiseriä (palkkaohjelma).

Edellä mainitut teollisuuden ja liikenteen sopimusratkaisut syntyivät helmikuussa 2023 ja pääsimme lopultakin tekemään tekemän vertailua näiden sopimusten palkankorotuskeskiarvojen ja kustannusvaikutusten avulla. Vertailun tuloksena kunta- ja hyvinvointialan vuoden 2023 palkankorotuksiin lisättiin yhteensä 1,0 prosenttia. Jo kesäkuussa 2022 sovittiin, että lisäyksestä 70 prosenttia käytetään yleiskorotuksen nostamiseen ja 30 prosenttia varataan paikalliseksi järjestelyeräksi. Näin uudeksi yleiskorotukseksi muodostui 2,20 prosenttia (aiemmin 1,5) ja järjestelyeräksi 0,7 prosenttia (aiemmin 0,4).

Vuoden 2024 osalta vastaava laskenta tuotti 1,10 prosentin nousun, joten uudet korotusprosentit ovat: yleiskorotus 2,27 prosenttia (aiemmin 1,5) ja järjestelyerä 0,73 prosenttia (aiemmin 0,4).

Katso vuosien 2023 ja 2024 palkankorotukset tiivistetysti alta:

Hankalimmaksi osoittautui teollisuudessa sovittujen kertapalkkioiden heijastaminen kunta- ja hyvinvointialan sopimusaloille. Lopulta tarvitsimme hyvän laskupään lisäksi myös neuvottelutaitoja ja työmarkkinamatematiikkaa. Näistä viimeisin sisältää puhtaan laskennan lisäksi ripauksen tarkoituksenmukaisuusharkintaa ja hyppysellisen painostamista. Sen tuloksena pääsimme ratkaisuun, jossa kaikille kunta- ja hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimusten piirissä oleville maksetaan kesäkuun 2023 lopussa 467 euron kertapalkkio.

Kaikille kunta- ja hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimusten piirissä oleville maksetaan kesäkuun 2023 lopussa 467 euron kertapalkkio.

JHL:n tavoitteena oli yksi yhtenäinen euromäärä, ja saadussa ratkaisussa se toteutuu. Summa on suuruudeltaan hyvin vertailukelpoinen muiden alojen kertapalkkioratkaisuihin nähden.

Eikä siinä vielä kaikki

Kesäkuun alussa saatuun neuvotteluratkaisuun kirjattiin myös lausekkeet siitä, miten sopimusten ulkopuolelle jättäytyneen neuvottelujärjestö Sote ry:n myöhempään sovintoratkaisuun varaudutaan. Vaadimme sopimukseemme takuut siitä, että kesäkuun ratkaisun tehneet osapuolet (KT, JAU, JUKO) palaavat neuvottelupöytään, kun Sote ry:n ratkaisun sisältö on selvillä. Takuun mukaan näissä uusissa neuvotteluissa sovitaan siitä, miten mahdolliset lisäkorotukset heijastetaan myös muihin kunta- ja hyvinvointialan sopimuksiin.

Sote ry:n ratkaisu syntyi lopulta 3.10.2022. Kävimme tämän sopimuksen tarkastelun ja neuvottelut tammi-helmikuussa. Tämän perusteella totesimme, että sovintoratkaisuun kirjattu erä palkkauksen yhdenmukaistamisesta ja palkkausjärjestelmien käyttöönotosta perustui KT:n laskemiin hyvinvointialueiden keskimääräisestä lakisääteisestä palkkaharmonisointivelasta. Tämä erä ei siis sisältänyt muita lisäkorotuseriä.

Lisäksi totesimme, että muihin hyvinvointialueiden työehtosopimuksiin (Lääkärisopimus ja HYVTES) on syytä kirjata samoihin laskelmiin perustuvat luvut ja vastaavat aikataulut. Näin on nyt tehty ja niiden palkkaharmonisoinnille on kirjattuna SOTE-sopimuksen tavoin rahoitus.

SOTE-sopimukseen tuli lokakuun sovintoratkaisussa 600 euron erä koronatyöhön tarkasti kohdentuvana kertapalkkiona. Se kohdentuu KT:n laskelmien mukaan vain noin neljännekseen SOTE-sopimuksen henkilöstöstä.

Nyt sovimme KT:n, JAU:n ja JUKO:n neuvotteluissa, että vastaava kustannus heijastetaan KVTES:n liitteen 5 koko henkilöstölle (esim. lastenhoitajat ja koulunkäynninohjaajat), jossa kertapalkkion suuruus on 120 euroa sekä OVTES:n osio G:n henkilöstölle (varhaiskasvatuksen opettajat), jolloin kertapalkkio on 150 euroa. SOTE-sopimusta pienempi euromäärä johtuu siitä, että me sovimme palkkion tulevan kaikille eikä vain neljännekselle henkilöstöstä. Nämä palkkiot tulevat siis edellä kerrotun 467 euron yleisen kertapalkkion lisäksi.

Kaikkineen kunta- ja hyvinvointialan sopimusten palkankorotuserien yhteismäärät ovat vuosina 2023 ja 2024 hyvinkin kilpailukykyiset. Vuonna 2023 erilaisten palkankorotuserien yhteismäärä on 4,0 prosenttia ja vuonna 2024 luku on 4,1 prosenttia. Näissä edellä mainituissa prosenteissa on mukana kehittämiserä, jolla kehitetään palkkauksia ja paikallisia palkkausjärjestelmiä.

Lisäksi tänä vuonna maksetaan yllä kertomani kertapalkkiot. Kaikille tuleva kertapalkkio on siis 467 euroa, jonka arvo on noin 1,10 prosenttia. Lisäksi hyvinvointialueille tulee laissa määrätyt palkkaharmonisointirahat eli samasta työstä on maksettava sama palkka. Tämä harmonisointi tarkoittaa noin 6 prosentin korotusta palkkasummaan.