Viesti maamme seuraavalle hallitukselle: ottakaa väestörakenteen muutos pääteemaksenne!

Suomi vanhenee, huoltosuhde heikkenee ja työvoimapula uhkaa monilla aloilla. Eduskuntavaalit käydään ensi keväänä. Tulevan hallituksen pitäisi ottaa väestörakenteen muutos pääteemakseen. Jos muutokseen ei vastata tulevalla hallituskaudella, alkaa olla jo myöhäistä.

Koko maailman mittakaavassa ihmisten määrä kasvaa, mutta Suomen väestörakenteen kehitystä määrittävät ennen kaikkea kaksi päätekijää:

1. Ikääntyneiden ja eläkeläisten määrä kasvaa. Ihmiset elävät yhä pidempään.
2. Syntyvyys pienenee eli lasten määrä vähenee. Suomeen syntyy yhä vähemmän uusia ihmisiä.

Tilastokeskus ennusti vuonna 2021, että Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034. 

Väestörakenteen muutosta voidaan seurata huoltosuhteen kehityksellä. Se mittaa työikäisten (15–64-vuotiaat) ja muun väestön (alle 15- ja yli 64-vuotiaat) suhdetta. Kuten kaaviosta huomamme, huoltosuhde tulee Suomessa heikkenemään tulevina vuosikymmeninä. Heikkenevä huoltosuhde tarkoittaa, että yhteiskunnan palveluiden kysyntä ja ns. huollettavien osuus kasvaa samalla kun palveluiden rahoittajien (työikäiset) määrä laskee. Yhä harvempien on kyettävä huolehtimaan yhä useammista. 

Väestön ikääntyminen näkyy työvoimapulana

Väestön ikääntyessä julkisten palveluiden kysyntä kasvaa ja muuttuu. Nuoret ja ikääntyneet käyttävät eniten yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Ikääntyvä väestön myötä erityisesti sote-palveluiden tarve lisääntyy. Yhteiskunnan palveluja on kokonaisvaltaisesti muokattava muuttuvan väestörakenteen tarpeisiin. Miten ikääntyvä väestö ja toisaalta muut väestöryhmät huomioidaan vaikkapa rakentamisessa, liikenneratkaisuissa tai lähipalveluiden saatavuudessa?    

Väestön nykyinen kehityssuunta luo työvoimapulaa. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla työntekijäpula on huomattava, johtuen niin palvelutarpeen kasvusta, henkilöstön eläköitymisistä kuin korvaavan työvoiman puutteesta. Kasvatus- ja ohjausalalla työvoiman tarve ei sinänsä kasva, mutta eläköitymisten takia työn jatkajista tulee olemaan pulaa. 

Selvitys väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista JHL:n aloihin 

Väestörakenteen muutos heijastuu työelämään myös työyhteisöjen monimuotoistumisena, kun ihmisten työuraa pyritään pidentämään. Miten työyhteisön entistä suuremmat ikävaihtelut vaikuttavat työpaikkojen dynamiikkaan? Millaisia uusia keinoja tarvitaan seniorityöntekijöiden työkyvyn ja -hyvinvoinnin ylläpitämiseen?  

Hallitusohjelmaan tarvitaan selkeitä linjauksia

Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2023, ja Suomelle valitaan uusi hallitus. Väestörakenteen muutokseen on mahdollista ennakoivasti varautua politiikkatoimien avulla, kuten onkin jo tehty esimerkiksi eläkevaroja rahastoimalla. Huoltosuhteen heikkenemiseen voidaan vastata pidentämällä työuria ja keskimääräistä eläkkeelle jäämisen ikää.  

Hallitus voisi parantaa haastavaa tilannetta myös säädöksillä työvoimapolitiikkaan tai mahdollisuuteen ulkomaan kansalaisena hakea töitä Suomesta. Kaikki ulkomaan kansalaiset tulisi nähdä työvoimavarantona riippumatta syistä, joiden vuoksi he ovat tulleet Suomeen. Valtaosa maahanmuuttajista tulee Suomeen jo nyt nimenomaan töihin. Lainsäädäntöömme tarvitaan riittävät määräykset sille, että työvoimaa ei voida käyttää hyväksi.  

Selvitys maahanmuutosta ja työvoimapulan torjumisesta sen avulla 

Syntyvyyden nostamisella voitaisiin myös paikata työvoimapulaa, mutta se taas on monimutkainen kysymys, johon ei ole yhtä selkeää perhepoliittista toimenpidettä. Onnistuessaankin mahdolliset positiiviset vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa työikäisen väestön kasvuna vasta vuosikymmenten kuluttua. 

Vaikka Suomen työllisyysaste on tällä hetkellä ennätyslukemissa, on tärkeää miettiä miten tarjoamme tulevaisuudessa työttömille suomalaisille mielekästä työtä. Olisi ihanteellista, että kaikki kynnelle kykenevät haluaisivat tehdä töitä ja pysyisivät työelämässä mahdollisimman pitkään. Kokoaikatyö vakituisella sopimuksella houkuttelee useita enemmän kuin määräaikainen sopimus pienillä viikkotunneilla. 

Väestörakenteen muutokseen vastattaessa on myös kehitettävä tutkintoja ja koulutusta, kuten mikrotutkintoja ja hoiva-avustajan tutkinnon kaltaisia uusia opintokokonaisuuksia. Suomeen on syntymässä suuri pula käytännönläheisen lähityön tekijöistä. On tärkeää, että koulutamme riittävästi ammattitaitoisia osaajia niihin käytännön töihin, joita työmarkkinoilla on tarjolla entistä enemmän. 

Ammattiliitto JHL:n tavoitteet vuoden 2023 eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan 

Julkisen sektorin alat ovat ensimmäisiä vakavan työvoimapulan aloja. Väestön ikääntyminen on jo nyt johtanut työvoimapulaan muun muassa sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa. Julkiset palvelut ovat yhteiskuntamme kivijalka. Jotta voimme tulevaisuudessakin pitää huolta hyvinvointivaltiosta, on talouden kasvettava, investointeja tehtävä ja tuottavuutta eri aloilla lisättävä. Väestörakenteen muutos on asia, johon täytyy alkaa vastaamaan heti.