Mitä pitää sattua ennen kuin varhaiskasvatuksen nykytilanteeseen puututaan?

Lapset tarvitsevat ammattitaitoisia hoitajia, jotka ovat ehdottoman turvallisia ja läsnä arjessa. Siksi varhaiskasvatuksen pito- ja vetovoimaan tulee panostaa kunnolla. Työntekijöiden jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota ja palkan on vastattava työn vaativuutta. Vain näin alan kriisi voidaan purkaa.

JHL:n teki loppuvuodesta 2021 varhaiskasvatuksen ammattilaisille kyselyn, joka näytti toteen alan kaamean tilanteen. Varhaiskasvatuksen väki tekee työtä pienillä palkoilla ja vajaalla miehityksellä – ja nyt he ovat lopen uupuneita.

Pelkkä sanahelinä ei enää auta, vaan on ryhdyttävä konkreettisiin tekoihin. Lasten turvallinen ja laadukas varhaiskasvatus edellyttää riittävää kasvattajamäärää kaikkina toimintapäivinä, kaikissa lapsiryhmissä ja ihan koko päivän ajan. Tämä ei tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa toteudu. Ongelmana ovat liian isot ryhmät ja vähäinen henkilöstömäärä. Lasten tuen tarpeisiin ei enää pystytä vastaamaan.

Lastenhoitajien joukkopako kurittaa varhaiskasvatusta – Miksi kaupungit kiristävät päivähoidon vyötä, vaikka rahaa sataa sisään?

Varhaiskasvatuslaki säädettiin vuonna 2018. Sen säätämisen jälkeen alan henkilöstöpula on noussut kestämättömälle tasolle. Lain vaatimuksiin henkilöstörakenteesta ei pystytä vastaamaan, ja koko järjestelmä on heikentänyt sosionomien ja lastenhoitajien asemaa.

Lain säätämisen yhteydessä JHL ja monet muut tahot epäilivät, ettei lain henkilöstörakennetta tulla vuonna 2030 saavuttamaan. Työvoimapulan vaikeutuessa varhaiskasvatuksen tilanne saattaa olla vuonna 2030 vielä heikompi kuin tällä hetkellä.

Tukea tarvitsevien lasten määrä varhaiskasvatuksessa lisääntyy koko ajan. 1.8.2022 astuu voimaan laki, jolla taataan kolmiportaisen tuen saanti lapsille jo varhaiskasvatuksessa. Miten tässä tilanteessa pystytään turvaamaan lapsen tasapainoinen kehitys ja antamaan hyvät eväät elämään nykymallilla? Henkilöstön kelpoisuusehtojen tarkoituksenmukaisuutta tulisikin pohtia uudestaan ja avata varhaiskasvatuslaki myös näiltä osin.

Lasten määrä varhaiskasvatuksessa ei suinkaan vähene, vaikka ikäluokat pienenevät.

Lasten määrä varhaiskasvatuksessa ei suinkaan vähene, vaikka ikäluokat pienenevät. Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvaa Suomessa koko ajan. Kuntaliiton laskelmien mukaan varhaiskasvatuksessa olisi vuonna 2030 yli 13 000 lasta enemmän kuin vuonna 2019, jos osallistumisaste nousee 90 prosenttiin.

Varhaiskasvatuksen pito- ja vetovoimaan tulee panostaa kunnolla: Työntekijöiden työhyvinvointiin ja jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota ja heidän ammattitaitoaan pitää ylläpitää täydennyskoulutuksilla. Palkan on vastattava työn vaativuutta ja kerrottava työn arvostuksesta.

Lapset tarvitsevat ammattitaitoisia hoitajia, jotka ovat ehdottoman turvallisia ja läsnä arjessa. Pienentämällä päiväkotien ryhmäkokoja, turvaamalla riittävä ammattitaitoisten hoitajien määrä ja minimoimalla hoitajavaihdokset voidaan varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö. Tällaisessa ympäristössä on myös hyvä työskennellä.