Työnantajien on korkea aika tunnustaa, että nykyisellä palkkatasolla yksityisiin sote-palveluihin ja varhaiskasvatukseen ei jatkossa riitä työvoimaa. Työvoimapula kuormittaa ammattitaitoisia tekijöitä ja pakottaa yrityksiä karsimaan toimintojaan.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työehtosopimus on irtisanottu, ja neuvottelut uuden sopimuksen aikaansaamiseksi on aloitettu 15. helmikuuta. Liikkeelle on lähdetty tuomalla järjestöjen tavoitteet pöytään. JHL:n lisäksi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta neuvottelevat työntekijäpuolella Sote ry (Tehy, Super, Erto), Talentia sekä Salli ry (Jyty, Pro, STHL). Tavoitteissa järjestöillä on paljon yhteistä.

Toki myös työnantajaa edustavalla Hali ry:llä on omat tavoitteensa, jotka on esitelty järjestöille otsikkotasolla. Tavoitteena neuvotella uusi sopimus nykyisen sopimuksen voimassa ollessa eli huhtikuun loppuun mennessä.

Neuvotteluihin lähdetään tilanteessa, jossa yhteinen näkemys kaikilla neuvottelun osapuolilla on varmasti ainakin siitä, että alalla jo pitkään vallinnut työvoimapula näyttää vain pahenevan.

Yhden tavoitteen täytyy olla siis ylitse muiden. Jotta yksityisellä sosiaalipalvelualalla on tulevaisuutta, on tämä työvoiman saatavuusongelma ratkaistava ensi tilassa.

Jatkuva kuormitus polttaa työntekijät loppuun

Vahva viesti kentältä on, että suurin hankaluus tällä hetkellä on työvoiman saatavuus. Se aiheuttaa kierteen, jossa työntekijät kuormittuvat kohtuuttomasti. Töitä tehdään vajaalla miehityksellä, sijaisia ei saa ja ylityötä teetetään sitä tahtia, että jatkuva kuormitus väsyttää tekijät.

Korona on tuonut tilanteeseen oman lisänsä. Työ on ollut koronan myötä entistäkin rankempaa, etenkin henkisesti. Muun muassa hoivakodeissa ja varhaiskasvatuksessa työntekijät tekevät työtä eturintamassa ja koettavat  samalla huolehtia omasta ja läheistensä terveydestä. Työolosuhteet voivat olla niin kuormittavia, että työntekijä on joutunut aloittamaan mielialalääkityksen jaksaakseen työssään. Uupumisen myötä sairastutaan, vaihdetaan työpaikkaa – tai pahimmillaan koko alaa.

Alalta on siirtynyt ja siirtyy edelleen väkeä pois ja tulevaisuudessa nuoria on entistä vaikeampi houkutella töihin alalle, jolla on kuormittavan ja huonosti palkatun työn maine. Ei tarvitse kristallipalloa nähdäkseen, mihin tämä johtaa. Työvoimapula sotealalla sekä varhaiskasvatuksessa pahenee entisestään.

Työvoimasta kilpaillaan

Yksityinen sektori kilpailee sekä sotealan että varhaiskasvatuksen työvoimasta julkisen sektorin kanssa. Vaikka palkkauksen ja työnkuorman ongelmat koskevat koko alaa, näyttää yksityissektori valitettavasti esimerkiksi palkkojen ja vuosilomapäivien määrän suhteen olevan reilusti kuntia jäljessä. Sotesektorin osalta tulevien hyvinvointialueiden palkkaharmonisoinnit tulevat mitä todennäköisemmin vain lisäämään yksityisen ja julkisen puolen palkkaeroa.

Haastattelussa (IS 20.9.2021) yksityisen sektorin työnantaja ”yritys B” kertoo, että TES:n huono palkkataso ajaa työntekijöitä kuntasektorille. Samaan hengenvetoon kerrotaan myös, että ei voida maksaa parempia palkkoja, koska liitot riitauttavat, jos vain osalle työntekijöistä maksetaan parempaa palkkaa. Kaikille ei ole varaa maksaa, koska kustannukset nousevat liikaa. On budjetti- ja tulosvastuu. Työnantaja on huolissaan myös veronmaksajista, jotka lopulta maksaisivat palkankorotukset, koska palvelut tuotetaan ostopalveluna.

Samaisessa haastattelussa toinen työnantaja ”yritys A” sanoo, että ”noidankehästä seuraa lopulta kasvun este. Jos yritys ei voi kasvaa, se ei voi kehittää toimintaa, eikä näin ollen voi parantaa työoloja ja tehdä voittoa. Kun ei tehdä voittoa, ei voida maksaa palkkoja. Silti jäljellä ovat edelleen asiakkaat, jotka täytyy hoitaa.”

Totta on, että asiakkaat eli ihmiset täytyy edelleen hoitaa. Jos yksityinen sektori ei kykene tarjoamaan työntekijöilleen kohtuullista palkkaa ja työoloja jatkossa, niin joka tapauksessa ihmiset hoidetaan jatkossakin. Kyllä joku hoitaa.

On kohtuutonta, että palveluita myydään ja voittoa tavoitellaan ehdoin, jotka eivät takaa henkilöstölle millään mittarilla tarkasteltuna kohtuullista palkkaa. Yritysten on tehtävä sellaisia, joilla varmistetaan myös henkilöstölle kohtuullinen palkkataso.

Voitontavoittelun on oltava kohtuullista. Voittojen lisäksi on kiinnitettävä huomiota niihin, jotka voiton tekemisen yrityksille mahdollistavat. Osa voitosta on suunnattava henkilöstön (olosuhteiden parantamiseen ja näin myös alalla pysymiseen. Yritysten kannattaisi suunnata energia työntekijöidensä hyvinvointiin sen sijaan eikä olla huolissaan veronmaksajien rahoista tai asioihin sekaantuvista ammattiliitoista.

Tekijäpula kurittaa yrityksiä

Tilanne ei nykyiselläänkään ole työnantajalle edullinen. Pula työntekijöistä on niin kova, että yksiköitä on jouduttu sulkemaan (Yle 7.4.2021), kun tekijöitä ei ole. Pohjoiseen houkutellaan käsipareja jopa 12 500 euron palkkabonuksilla (HS 16.1.2022). Sairaspoissaolot ja ylityöt aiheuttavat kustannuksia. Syöksykierre vain pahenee jollei tilannetta nyt viimein korjata reilulla kädellä.

Yksityisellä sotealalla ja varhaiskasvatuksessa on kaikki mahdollisuudet tuottaa julkisen sektorin rinnalla laadukkaita palveluita vauvasta vaariin. Ala on aina ollut vetovoimainen ja haluttu. Työ on haastavaa ja antaa parhaimmillaan onnistumisen iloa ja hyvinvointia tekijälleen. Usein kuulee, että parasta työssä on mahtavat asiakkaat sekä työkaverit. Alalla on vetovoiman suhteen paljon plussia vaakakupissa. Siksi turhauttaa, kun nykyinen tilanne matalan palkkauksen aiheuttaman kierteen vuoksi ajaa koko alaa alas.

Jotta koulutettua, osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä on tulevaisuudessakin saatavilla, on olosuhteet luotava sellaisiksi, että ne lisäävät veto- ja pitovoimaa alalla. Ensimmäinen askel siihen suuntaan on palkkatason reilu nostaminen. Kun palkkataso määritellään jo työehtosopimukseen riittävän korkealle, ei kenenkään tarvitse olla huolissaan siitä, että tulisi riitaa liian korkean palkan maksamisesta. Lisäksi työehtosopimuksen korkeampi palkkataso on varmasti parempien ostopalvelusopimusten neuvotteluvaltti.

Viimeistään nyt on yhteisesti todettava, että nykyisellä palkkatasolla ei saada ratkaisua työvoiman saatavuuteen ja siitä aiheutuvaa kierteeseen saada ratkaisua. Täytyy hyväksyä se tosiasia, että palkkoja ei ole enää varaa olla korottamatta.

P.S. Missä pöydässä käydään kuuminta vääntöä? Kenen ehdot on jo taputeltu? Tarkista kaikkien JHL:n alojen neuvottelutilanne sivulta jhl.fi/neuvottelutilanne. Ota seurantaan myös JHL:n Facebook ja Twitter. #1001ammattia #JHLneuvottelee

Muokattu 9.3., lisätty linkit neuvottelutilanteen seurantaan.