Avoimuusrekisteri tulee – tätä se tarkoittaa
Yhteiskuntavaikuttaminen on osa avointa ja moniarvoista demokratiaa. Tiedonvaihto antaa laajempaa pohjaa päätöksenteolle. Suomeen on päätetty perustaa avoimuusrekisteri, joka tekee vaikuttamisesta avoimempaa kuin aiemmin.
Ammattiliitto JHL on tyytyväinen siitä, että Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan tuli päätös avoimuusrekisterin perustamisesta. Kansanvallan kannalta on tärkeää, että poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen on avointa ja että tiedetään, mitkä tahot ovat olleet aktiivisia eri asioissa. Avoimuusrekisteriä voidaan kutsua kansanomaisesti myös lobbarirekisteriksi. Lobbauksella tarkoitetaan päätöksentekoon vaikuttamista antamalla päättäjille tietoa, jota heillä ei ehkä muussa tapauksessa olisi käytettävissään.
Avoimuusrekisterillä on tarkoitus luoda Suomeen lobbauksen pelisäännöt. Pelisäännöillä varmistetaan, ettei yhteiskuntavaikuttamisessa käytetä eettisesti ei-toivottavia menetelmiä, jollaisia pahimmillaan voisivat olla esimerkiksi peitetyt uhkaukset. Samalla voidaan myös ehkäistä niin sanottua “kaverikapitalismia” eli sitä, että päättäjät ajaisivat esimerkiksi oman läheisen yritysjoukkonsa asiaa. Lobbauksen eettistä sääntelyä voi verrata esimerkiksi julkisen sanan neuvoston journalistin ohjeisiin.
Jokaisen lobbaustoimintaa harjoittavan on ilmoittauduttava avoimuusrekisteriin. Rekisteriin liittymisestä seuraa velvollisuus raportoida omasta ja järjestönsä yhteiskuntavaikuttamisesta valtiotason päätöksentekoon. Vaikuttajat myös pyrkivät noudattamaan toiminnassaan alalle luotavia eettisiä pelisääntöjä. Suomalaiset yhteiskuntavaikuttajat ovat tottuneet avoimuusrekisteriin liittyviin periaatteisiin Euroopan Unionin tasolla. Suomessa kansainvälisiä malleja on selvitetty päätöksenteon pohjaksi vuonna 2018.
Lobbauksen etiikka on jopa tärkeämpää kuin sen valvonta jälkikäteen
Koska useimpien ns. lobbausta harjoittavien tahojen toiminta keskittyy valtakunnallisiin linjauksiin, kuten lainsäädäntöön vaikuttamiseen, on luonnollista, että avoimuusrekisterilainsäädäntö on tarkoitus tässä vaiheessa rajata koskemaan eduskuntaa, ministeriöitä sekä valtion virastoja. Myöhemmässä vaiheessa, saatujen kokemusten perusteella, voidaan harkita avoimuusrekisterin toimintapiirin laajentamista.
Lobbausta harjoittavat organisaatiot, kuten esimerkiksi ammattiliitto JHL, joutuvat jatkossa raportoimaan jälkikäteen omasta yhteiskuntavaikuttamisestaan. Tämä tapahtuisi mahdollisesti kaksi kertaa vuodessa. Tietoa pitäisi yleisellä tasolla antaa niin yhteiskuntavaikuttamisen kohteista kuin teemoista ja menetelmistäkin.
Koska Suomessa toimii monia rahallista korvausta vastaan toimivia ammattilobbareita eli pr-toimistoja, on järkevää raportoida kenen asialla oikeasti ollaan. Tällöin noudatettaisiin henkisesti vastaavaa periaatetta kuin vaalirahoituslainsäädännössä, jossa välitetty tuki on yksilöitävä. Sen sijaan erilaiset yleiset yhteiskunnalliset kampanjat mm. mediassa eivät avoimuusrekisterin toimintapiiriin kuulu.
Lobbareille oma neuvottelukunta
Avoimuusrekisterin rekisterinpitäjäksi ehdotetaan Valtiontalouden tarkastusvirastoa. Rekisteri otettaisiin ehdotuksen mukaan käyttöön vuoden 2023 aikana. Aikataulu on realistinen. Valtiontalouden tarkastusvirasto on oikea juridinen paikka rekisterinpitäjäksi, koska siellä jo nyt toteutetaan vaali- ja puoluerahoituksen valvontaa.
Lobbaustoiminnan itsesääntelyn kehittämiseksi ja avoimen vuoropuhelun vauhdittamiseksi yhteiskuntavaikuttamista tekevien tahojen ja valvovan viranomaisen välille tultaneen perustamaan asianosaisia edustava neuvottelukunta. Samaan tapaan Julkisen sanan neuvosto seuraa ja arvioi journalistin ohjeiden noudattamista.
Me ammattiliitto JHL:ssä teemme aktiivista yhteiskuntavaikuttamista. Teemme sitä avoimella tavalla: Meillä on julkisia tavoitteita, joita kerromme edistävämme. Samaa toivoisi nyt kaikilta lobbareilta. Tulkaa siis rohkeasti JHL:n linjalle!
