Katse tukipalvelujen tulevaisuuteen

Sote-uudistus vaikuttaa tukipalveluihin. Miltä vaikuttaa tukipalvelujen tulevaisuus?

Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen kenttä on kirjava Suomessa, kartoituksieni perusteella tukipalveluissa tilanne on sama, ellei jopa hurjempi. Tukipalvelujen järjestäminen on jopa niin vaihtelevaa, että sote-uudistus tuntuu helpolta kokonaisuudelta tukipalveluihin verrattuna. Kysymys kuuluukin: mikä on lähtötilanteen perusteella tukipalvelujen tulevaisuus kunnassanne? Kysymykseen on syytä reagoida kunnissa viiveittä, koska sote-uudistus vaikuttaa myös kuntien tarvitsemiin tukipalveluihin.

Lain perusteella kunnat ovat voineet järjestää sote-palvelunsa kolmella tavalla: itse, yhteistyössä toisen kunnan kanssa tai antamalla järjestämisvastuun kuntayhtymälle. Palvelujen sisällöistä ja palveluihin liittyvistä vaatimuksista säädetään erikseen. Kunnilla on myös mahdollisuus käyttää yksityisiä palvelujen tuottajia palvelujen toteuttamisessa. Kunnat ovatkin päätyneet erilaisiin ratkaisuihin, joista Kuntaliitto on koonnut tietoja. Kuntien peruspalveluissa tarvittavista tukipalveluista ei ole vastaavanlaista tietoa, mutta Valtiokonttorin tutkihallintoa.fi -sivuilta on löydettävissä kuntien eri kuntakonserneja. Kyseistä koostetta voi pitää edistysaskeleena, jonka avulla on mahdollista edistää tukipalvelujen huomioimista päätöksenteossa.

Sote-palveluissa tarvitaan tukipalveluja

Kesällä 2021 hyväksytyn lain perusteella hyvinvointialueet tulevat vastaamaan pian sote-palveluista. Selvää lienee kaikille, että sote-palvelut ovat muutakin kuin lääkäreiden vastaanottoja. Tukipalvelujen organisoiminen parhaalla mahdollisella tavalla on tärkeää, koska sosiaali- ja terveyspalvelut eivät toimi ilman niitä. Sairaaloissa tarvittava ruoka tehdään sairaaloiden suurtalouskeittiöissä ruokapalvelutehtävissä toimivien työntekijöiden yhteistyönä. Laitoshuoltajan on pidettävä huolta tilojen puhtaudesta. Ammattitaidon on oltava korkealla, jotta infektiot eivät leviä.  Lisäksi työtehtäviin voi kuulua myös ruoan jakamista, joten hänen on tunnettava erinomaisesti muun muassa erityisruokavaliot.

Leikkauksissa tukipalvelut huolehtivat omalta osaltaan potilasturvallisuudesta. Leikkaussalin ja välineiden pitää olla steriilejä ja laitteiden toimittava moitteettomasti pitkien leikkauksien ajan. Leikkauksia ei voi tehdä turvallisesti, jos laitoshuoltajat eivät ole siivonneet tilaa puhtauskriteereiden mukaisesti. Välinehuoltajat varmistavat, että instrumenttipusseista löytyy steriilit välineet operaatiota varten. Tekniikan ja logistiikan asiantuntijat turvaavat sairaalatekniikan.

Ratkaisu vaikuttaa työpaikkoihin

Tukipalveluista muun muassa ravitsemispalveluihin tulee muutoksia sote-uudistuksen vuoksi, koska valtava toimialue, sote-palvelut, siirtyy pois kuntien vastuulta. Muutos voi olla uhka työllisyydelle. Erityinen huoli liittyy kuntien omistamiin in-house -yhtiöihin, koska yhtiössä työskenteleviä ei koske hyvinvointialueelle siirtyminen. He jäävät töihin yhtiöön, jonka vain kunta omistaa.

Sote-uudistuksen vuoksi kuntien omistamien in-house -yhtiöiden omistajapohjaa kannattaa kuitenkin arvioida. Olisiko työntekijöiden tulevaisuuden ja toimivien palvelujen turvaamiseksi syytä perustaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisiä in-house -yhtiöitä?

In-house -yhtiön etuna on muun muassa se, että yhtiön omistajat voisivat hankkia kyseisestä yhtiöstä palveluja kilpailuttamatta. Markkinoilla toimivassa yhtiössä olisi sen sijaan riskinä tilanne, jossa kyseinen yhtiö ei menestyisi kilpailutuksessa. Toisaalta kilpailutus on raskas prosessi, joka ei pääty palvelujen tuottajan valintaan. Sopimuksen toteutumista ja kumppanin toimintaa on myös valvottava.

Päätösten vaikutuksia kannattaa arvioida etukäteen

Hyvinvointialueita velvoitetaan neuvottelemaan kuntien kanssa tukipalvelujen järjestämisestä. Vaikka laissa ei eritellä, mitä tukipalveluja kyseinen maininta tarkoittaa, velvoite voi parhaimmillaan edistää kuntien toimintakykyä ja elinvoimaisuutta. Elinvoimaisuus on siis muutakin kuin yksityisten palvelujen tuottajien toimintojen hyödyntämistä. Perustettavat hyvinvointialueet voivat toteuttaa tukipalveluja myös itse ja tehdä yhteistyötä tukipalvelujen järjestämiseksi toisten hyvinvointialueiden kanssa perustamalla hyvinvointiyhtymiä.

Merkittävimmät päätökset tukipalvelujen järjestämiseksi tehdään kuitenkin kunnissa. Ratkaisuilla on vaikutusta palveluihin, työntekijöihin, talouteen, asukkaisiin ja ympäristöön. Päätöksenteossa kannattaakin hyödyntää THL:n sivuilta löytyviä ennakkoarviointitietoja, joiden avulla voidaan arvioida eri vaihtoehtoja palvelujen, työntekijöiden, talouden, asukkaiden ja ympäristön näkökulmasta.

Tukipalveluiden tulevaisuuden kartoittamisessa kannattaa pyrkiä ratkaisuihin, joissa valitaan peruspalveluissa tarvittavien tukipalvelujen organisointitavaksi paras mahdollinen vaihtoehto unohtamatta huoltovarmuustehtävää. Kyseisen tehtävän toteuttamisessa tarvitaan tukipalveluja. Tukipalvelujen on siis toimittava laadukkaasti niin normaali- kuin häiriötilanteissa, sillä niillä on valtava merkitys peruspalvelujen onnistumisessa.

Omana toimintana, hyvinvointialueiden yhteistyönä sotessa, in-house -yhtiön toimesta vai kunnissa kuntien yhteisten tukipalvelukuntayhtymien toteuttamana? Siinäpä vaihtoehtoja tukipalvelujen toteuttamisen arvioimiseen. Tarkoituksenmukaisimman vaihtoehdon valinta voi ratkaista jopa kunnan palvelujen toimivuuden ja tulevaisuuden. Se, tuleeko tukipalvelujen kirjava kenttä selkeytymään sote-uudistuksen myötä, on sitten toinen asia. Toivottavasti niin tapahtuu. Toivon mukaan myös peruspalveluissa tarvittavista tukipalveluista olisi jatkossa saatavana selkeää tietoa, jota voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Se voisi helpottaa tukipalvelujen organisointia niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin.

Teksti on julkaistu alunperin 23.9.2021 hoivajaterveys.fi -sivustolla