Miksi maksamme veroja?
Verojen avulla rahoitetaan laadukkaat julkiset palvelut, joita käytämme läpi elämän. Verot ja verotus kuitenkin jakavat mielipiteitä. Pyhitetään nyt hetki aiheen pohtimiselle: mitä kaikkea saamme verojen avulla?
Jos joku asia suomalaisten mielipiteitä jakaa, niin verot. Yksi maksaa veroja mielellään, toisen mielestä verot ovat aivan liian korkeat. Mitä niistä sitten pitäisi olla mieltä? Miksi maksamme veroja? Mitä hyötyä niistä on? Tässä viisi näkökulmaa.
1. Suuret verotulot – kattavat julkiset palvelut
Yksi verotuksen tärkeimmistä tehtävistä on rahoittaa laadukkaat julkiset palvelut. Pääosin verojen ja veroluonteisten maksujen avulla rahoitetaan muun muassa näitä asioita:
- Terveydenhuolto
- Koulutus
- Sosiaaliturva
- Liikenne
- Energiahuolto
- Jätehuolto
- Vesihuolto
- Katuvalaistus
- Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut
- Elinkeinoelämän tutkimus ja kehittäminen
Lista on todella pitkä! Se vaan jatkuu ja jatkuu.
2. Me kaikki käytämme julkisia palveluja, eli verorahoja
Jokainen suomalainen käyttää valtaosaa yllä mainituista palveluista ainakin jossain elämänvaiheessa.
Pidämme monia julkisia palveluja itsestäänselvyyksinä, mutta todellisuudessa niiden järjestäminen on vaatinut pitkäjänteistä yhteiskunnan kehittämistä ja suurta määrää verotuloja. Ja puolustamista julkiset palvelut totta tosiaan vaativat edelleen.
Korkealla verotuksella suomalaiset saavat kattavat ja laadukkaat julkiset palvelut. Korkea verotus saattaa vähentää mahdollisuuksiamme kuluttaa, mutta toisaalta taas saamme sen vastineeksi julkisia palveluja, jotka parantavat elintasoamme.
3. Tarvitsemme monipuolisempaa keskustelua verotuksesta
Julkisuudessa käytävää verokeskustelua vaivaa yksipuolisuus: nostetaan esiin yksi veromuoto ja juututaan siitä käytävään puolesta ja vastaan -keskusteluun. Usein tyydytään päivittelemään kireän verotuksen aiheuttamia kannustinongelmia tai voiton menetyksiä. Keskustelussa painotetaan usein vain rahamäärää, joka yrityksiltä ja kansalaisilta kerätään, mutta harvemmin puhutaan siitä, mitä kaikkea verorahoilla saamme (katso kohta 1).
JHL perääkin verokeskusteluun monipuolisuutta ja enemmän puhetta siitä, mitä kaikkea verovaroilla saamme: hyvinvointipalveluja ja kattavan turvaverkon.
Verolainsäädäntöä tulee kehittää pitkäjänteisesti sellaiseen suuntaan, joka tukee hyvinvointipalveluiden rahoitusta.
4. Suomen veroaste takaa kattavat julkiset palvelut
Kokonaisveroaste tarkoittaa maksettujen verojen ja veroluonteisten maksujen kokonaismäärää verrattuna bruttokansantuotteeseen. Suomen kokonaisveroaste on kansainvälisesti vertailtuna korkea. Esimerkiksi naapurimaissamme, Ruotsissa ja Tanskassa, on kuitenkin vielä korkeampi kokonaisveroaste.
Suomen ja muiden pohjoismaiden korkea kokonaisveroaste johtuu kattavista julkisista palveluista ja sosiaaliturvajärjestelmistä. Niiden ylläpito vaatii runsaasti verotuloja.
Maissa, joissa erilaiset palvelut tarjotaan pääosin yksityisen sektorin toimesta, voi kokonaisveroaste olla matalampi. Korkeasta tai matalasta verotuksesta puhuttaessa ei siis kannata verrata pelkkiä prosentteja, vaan pitää tarkastella myös julkisten palveluiden saatavuutta.
5. Pitääkö haitallista kulutusta verottaa?
Verotuksen avulla voidaan myös ohjata yritysten ja kuluttajien päätöksentekoa vaikuttamalla kulutuksen hintaan. Veroja kiristämällä voidaan tehdä haitallisesta kulutuksesta ja toiminnasta kalliimpaa, minkä seurauksena kulutuksen määrä pienenee. Sama pätee myös toisinpäin: verotuksen avulla voidaan tehdä tietynlaisesta kulutuksesta suhteellisesti kannattavampaa muuhun verrattuna.
Hyvä esimerkki haitallisen kulutuksen verotuksesta on tupakan verotuksen kiristäminen: tupakan hinta nousee, tupakointi vähenee ja kansan terveystaso paranee.
Haittojen verottaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Terveellistä syömistä voidaan yrittää tukea sokeriverolla. Ojasta allikkoon mennään, jos sokerivero johtaa siihen, että sokerituotteiden valmistajat korvaavat sokerin rasvalla. Näin kuluttaja saattaa siirtyä sokeripitoisista tuotteista rasvaisiin tai suolaisiin. Syöminen ei tässä tilanteessa muutukaan terveellisemmäksi, vaikka se oli tavoitteena.
Haittaverotuksen lisääminen saattaa myös lisätä eriarvoistumista, jos kulutuskäyttäytymistä ei ole mahdollista muuttaa, ja veron aiheuttama hinnannousu on sama kaikille kuluttajille.
Esimerkiksi autoilun verotuksen kiristyminen lisää työmatka-autoilun kustannuksia. Se iskee eniten niihin palkansaajiin, jotka joutuvat käyttämään autoa työmatkallaan. Autoilun verotuksen nostaminen vaikuttaa suhteellisesti enemmän pienituloisiin työssäkäyviin, sillä entistä suurempi osa heidän tuloistaan menee autoilun kuluihin.
Eriarvoistumisen estämiseksi on harkittava jonkinlaista kompensaatiojärjestelmää, esimerkiksi verovähennyksiä.
Olisitko itse valmis maksamaan enemmän tai luopumaan kokonaan ympäristölle tai terveydelle haitallisista tuotteista tai kulutuksesta? Keiden aiheuttamia haittoja sitten pitäisi verottaa?
Vaikka verojen maksaminen voi kirpaista palkkakuittia katsoessa, kannattaa kuitenkin miettiä, miten paljon laadukkaita palveluja niiden avulla on saanutkaan. Verotuloilla maksettavat palvelut voivat olla erittäin merkittävässä roolissa, kun mietitään yksilön hyvinvointia tietyssä elämäntilanteessa. Mikä on parasta, mitä itse olet veroilla saanut?
Verotus on juuri nyt ajankohtainen asia hallituksen budjettiriihessä. Lue JHL:n kannanotto budjettiriiheen.
