Sote-uudistus saadaan toimimaan, kun työntekijät otetaan mukaan toteuttamaan sitä
Historiallinen sote-uudistus on toteutusta vaille valmis. Sote-alojen työntekijät on otettava vahvasti mukaan toteutusvaiheeseen, jotta saamme tulevaisuudessakin laadukasta hoitoa huippuammattilaisten toimesta.
”Ei Roomaakaan rakennettu päivässä.”
”Hiljaa hyvä tulee.”
Tiesihän sen jo vanha kansakin, että turha on kiirehtiä. Kieltämättä sote-uudistusta on kuitenkin rakennettu kuin Iisakin kirkkoa ja usko on ollut koetuksella moneen kertaan. Tavoitteina ovat aina olleet paremmin toimivat palvelut ja yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa asuinpaikasta riippumatta. Monen vuoden ja usean hallituksen jälkeen eduskunnassa saatiin juhannuksen kynnyksellä aikaan päätös: kuntien sijaan hyvinvointialueet vastaavat jatkossa sote-palveluistamme. Työ ei ole kuitenkaan vielä päättynyt. Uusiin rakenteisiin on vielä saatava lihaa luiden ympärille: sote-palvelut on sovitettava toimimaan niin, että ne näkyvät suomalaisille parempina ja toimivampina. Tämä edellyttää myös henkilöstön hyvinvointiin panostamista.
Erikoistason palvelut ovat toimineet Suomessa hyvin tähänkin asti: sairaalahoitoon päästessä kaikki toimii yleensä nopeasti ja laadukkaasti. Peruspalveluihin pääsy on sen sijaan muodostunut pullonkaulaksi sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kiireetöntä aikaa terveyskeskukseen voi joutua odottamaan viikkoja. Sosiaalialalla kenttä on vielä hajanaisempi. Esimerkiksi mielenterveyspalveluihin on vaikeampaa päästä kuin poikki olevan käden kipsaukseen, vaikka mielenterveys voi ihan yhtä lailla olla akuutin hoidon tarpeessa. Oli kyseessä sitten vanhustenhoito, lastensuojelu, vammaispalvelut tai mielenterveystyö, on keskeistä huolehtia palveluiden saumattomasta toimimisesta. Monella ihmisellä on tarve sekä sosiaali- että terveyspalveluihin, vaikka hän päätyisi palveluiden pariin vain jonkun tietyn vaivan vuoksi. Siksi sote-uudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista – palvelujen integraatio – on syytä ottaa vakavasti.
Ratkaisua palveluiden toimimattomuuteen on yritetty hakea esimerkiksi hoitotakuun määräajoilla, mutta niistäkin on usein jouduttu tinkimään. Perimmäinen syy lienee se, että meillä sote-palveluissa on edelleen liian vähän resursseja verrattuna moneen muuhun maahan. Kun työssä on jatkuva kiire, henkilöstö kuormittuu, sijaisten saaminen on vaikeaa, vakituisia työntekijöitä ei löydy ja työ muuttuu entistä kuormittavammaksi – oravanpyörä on valmis. Korona-aika on entisestään vaikeuttanut tilannetta.
Sote-alalle tarvittaisiin lisää rahaa. Rahalla saataisiin lisää työntekijöitä ja purettua yksittäisen työntekijän työtaakkaa. Työtä helpottamalla alaa saataisiin houkuttelevammaksi myös uusille työntekijöille.
Työntekijät mukaan toteuttamaan sote-uudistusta
Sote-uudistus muuttaa tässä vaiheessa vasta rakenteita. Hyvinvointialueet vastaavat jatkossa sote-palveluista kuntien sijaan. Kuten peruspalveluministeri Krista Kiurukin on useaan kertaan todennut, on seuraavaksi syytä laittaa palvelut kuntoon. Pelkät hallinnolliset rakenteet eivät meidän työvoimapulaamme tai liian vähäistä rahoitusta ratkaise. Uudistuksen käytännön toteutus on se, mikä ratkaisee hyvinvointipalveluidemme tulevaisuuden.
Miten sote-uudistus saadaan sitten onnistumaan? Henkilökunta on tässä muutoksessa keskeisessä roolissa, siksi heidät täytyy ottaa mukaan käytännön toteutukseen lähtien työvuorojen suunnittelusta ja työnjaosta aina tulevista suunnitelmista informoimiseen. Myös yt-neuvottelut on hoidettava niin, että asioista keskustellaan sanelemisen sijaan. Henkilöstön edustajat pitää ottaa mukaan suunnittelemaan uusia palveluita ja niiden toteuttamista. Nyt on se kuuluisa tuhannen taalan paikka vaikuttaa siihen, että henkilöstö pääsisi kokemaan moneen kertaan puheissa kuullun arvostuksen muuttuvan myös teoiksi. Tämä on pitkälti myös johtamiskysymys. Sekä hyvinvointialueen hallinnossa että esimerkiksi sairaalan osastotasolla täytyy kuunnella henkilöstön näkemyksiä. Selvää on, että työsuhteen ehtojen on oltava kunnossa, jotta henkilöstö jaksaa työssään. JHL edellyttää, että palkkojen harmonisoinnin pitää toteutua kahden vuoden kuluessa, jotta epäreiluuden kokemusta ei pääse syntymään.
Jos joutuu jatkuvasti tekemään työtään omien eettisten arvojensa vastaisesti tai fyysisen jaksamisen äärirajoilla, ei parempi palkkakaan pidemmän päälle auta.
Palkka ei kuitenkaan yksinomaan riitä. Jos joutuu jatkuvasti tekemään työtään omien eettisten arvojensa vastaisesti tai fyysisen jaksamisen äärirajoilla, ei parempi palkkakaan pidemmän päälle auta. Johtamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota muutoksen kaikissa vaiheissa ja henkilöstön kaikilla tasoilla. On muistettava, että onnistuneen palvelun takana on valtavasti eri henkilöstöryhmiä. Jo pelkästään sairaalassa toimii lääkäreiden lisäksi erilaisia hoitajia, hoiva-avustajia, tukipalveluhenkilöstöä, hallinnollista henkilöstöä ja monia muita ammattilaisia. Jokainen heistä vaikuttaa siihen, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun. Kaikkien panos palveluketjussa on tarpeellinen ja siksi kaikki on osallistettava muutoksen toteuttamiseen.
Vaikuta sote-uudistuksen toteutukseen aluevaaleissa!
Tammikuussa 2022 järjestetään ensimmäiset aluevaalit. Sote-uudistuksen myötä Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta. Aluevaaleilla valittava aluevaltuusto käyttää ylintä päätäntävaltaa hyvinvointialueilla. Aluevaltuusto tulee tekemään päätöksiä siitä, minkälaisia palveluita hyvinvointialueella järjestetään. Valtuuston käsissä on esimerkiksi palveluiden sijainti ja se, tuottaako palvelut pääosin julkinen vai yksityinen sektori.
Suomessa on saatu aikaan historiallinen uudistus sote-palveluiden järjestämisessä. Tämä on kuitenkin vasta alkua. Nyt on aika ottaa valmisteluun mukaan sote-palveluiden todelliset vaikuttajat: työntekijät. Näin varmistamme sen, että ammattitaitoista henkilökuntaa on jatkossakin riittävästi antamassa laadukkaita palveluita kaikille niitä tarvitseville.
